Tapahtumatiedot

Maataloustuotantoa harjoittava M Ay oli ostanut 22.8.2016 erään maataloustuottajan konkurssipesältä pesään kuuluneet kiinteistöt ja liiketoiminnan siihen kuuluneine omaisuuksineen. Konkurssipesän velkojainkokous oli hyväksynyt kaupat 26.9.2016. Konkurssivelallinen oli hakenut käräjäoikeudessa 26.10.2016 vireille tulleella hakemuksella kauppoja koskeneen velkojainkokouksen päätöksen kumoamista muun muassa katsoen kaupat alihintaisiksi. M Ay, jonka käräjäoikeus oli kutsunut velallisen hakemuksen johdosta kuultavaksi asian 28.6.2017 pidettyyn valmisteluistuntoon, on hakenut asiaan oikeusturvaetua.

Sen jälkeen kun käräjäoikeus oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä riita-asioiden käsittelyä koskevassa järjestyksessä, vakuutusyhtiö on 11.8.2017 ja 29.9.2017 päivätyillä korvauspäätöksillä kieltäytynyt myöntämästä M Ay:lle oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö on vedonnut oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 19 rajoitukseen, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvattu kuluja asiassa, joka liittyi konkurssiin. Vakuutusyhtiön mukaan kyseisillä kaupoilla oli selkeä yhteys konkurssiin, joten vakuutusehtojen kohtaa 19 voitiin soveltaa asiaan. Asia koski velkojien tekemiä toimia velallisen konkurssin johdosta, joten se liittyi vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla konkurssiin.

Asiakkaan valitus

M Ay on pyytänyt lautakunnan ratkaisuositusta vaatien oikeusturvaedun myöntämistä ja riitaan liittyvien oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. M Ay on katsonut vakuutusyhtiön soveltaneen vakuutusehtoja väärin ja vakuutuksenottajalle arvaamattomalla tavalla.

Perusteluinaan M Ay on lausunut, että oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena oli ehtojensa mukaisesti korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka aiheutuivat lakimiesavun käyttämisestä muun muassa riita- ja hakemusasioissa. Puheena oleva riita oli alkanut konkurssivelallisen vireille panemana hakemusasiana, jossa M Ay oli ollut kuultavana. Käräjäoikeus oli myöhemmin päättänyt käsitellä asian riita-asiana, johon M Ay oli edelleen kutsuttu osallistumaan. Käsittelyratkaisu osoitti, että kyse oli vakuutusehtojen mukaisesta riita-asiasta, jossa M Ay oli osallisena.

Vakuutusyhtiö oli tulkinnut M Ay:n vaateen liittyneen konkurssiin. Näin ei kuitenkaan ollut. Vaade ei ollut sellainen, joka olisi voitu tai pitänyt valvoa konkurssissa. Sitä ei ollut merkitty konkurssipesän varoihin tai velkoihin, eikä se muutenkaan välittömästi liittynyt konkurssiin. M Ay:n lakimiesavun tarve liittyi riitautettuun oikeustoimeen, maatilan kauppaan, ei itse konkurssimenettelyyn. Lakimiesapua tarvittiin oikeustoimien osoittamiseen päteviksi ja osapuolia sitoviksi, ei avustamiseen itse konkurssissa, jossa M Ay ei ollut velkoja.

Vakuutusyhtiö oli laajentanut rajoitusehdon soveltamisalaa sen sanamuotoon verrattuna, mikä ei ollut hyväksyttävää. Rajoitusehto oli poikkeus pääsääntönä olevasta kulujen korvattavuudesta. Rajoitusehtoja oli vakiintuneen käytännön mukaan tulkittava suppeasti. Liittyminen konkurssiin -ilmaisulla ei ollut tarkoitettu rajata korvattavuuden ulkopuolelle kaikkia riitoja, joissa osapuolena oli konkurssipesä. Rajoitusehdon sanamuoto paremminkin viittasi tilanteisiin, joissa vakuutuksenottaja oli itse konkurssivelkoja tai -velallinen ja kulut aiheutuivat lakimiesavusta, jota käytettiin konkurssivelallisena tai -velkojana. M Ay ei ollut konkurssimenettelyn osallinen, vaan konkurssimenettelyn ulkopuolinen toimija. Oikeudenkäynnissä käsitelty riita koski kiinteän ja irtaimen omaisuuden kauppojen pysyvyyttä ja M Ay:llä oli oikeus saada siihen oikeusturvaetu.

Oikeusturvavakuutuksen ehdoissa tai tuote-esitteessä ei mainittu siitä, että korvauspiirin ulkopuolelle rajattaisiin kaikki hakemus- ja riita-asiat, joissa osapuolena oli jokin konkurssipesä. Vakuutusyhtiöllä oli ollut mahdollisuus kirjoittaa vakuutusehdot ja tuote-esite siten, että vakuutuksenottajalle ei jäänyt asiasta epäselvyyttä. Rajoitusehtoa oli senkin vuoksi tulkittava vakuutuksenottajan eduksi. Kyseistä rajoitusehtoa ei ollut aikaisemmassa vakuutuskäytännössä sovellettu vakuutusyhtiön päätöksen mukaisesti. Vakuutuslautakunta oli ratkaisuillaan VKL 251/04 ja VKL 566/13 vahvistanut, että oikeusturvaetua ei voitu evätä vain sillä perusteella, että vastapuolena oli konkurssipesä.

Lisäkirjelmässään 1.12.2017 M Ay on lausunut, että vakuutusyhtiön tulkinta rajoitusehdosta oli yllättävä ja ankara. Vakuutuksen tuoteselosteessakaan ei mainittu rajoituksista, jotka liittyisivät konkurssitilanteisiin. Koska vakuutusyhtiö ei ollut yksiselitteisesti rajoittanut vakuutuksen ulkopuolelle riitoja, joissa konkurssipesä oli osallisena kaupan tai muun oikeustoimen osapuolena, rajoitusehtoa ei tullut sellaiseen tilanteeseen soveltaa. Pelkän konkurssin vuoksi M Ay ei olisi asiassa lainkaan osapuoli. Se oli ollut konkurssipesän kanssa tehdyissä kaupoissa ostajana, ei asianosaisena konkurssissa. Vakuutusyhtiön korostamaa loogista yhteyttä ei ollut olemassa.

M Ay:n käsityksen mukaan kauppojen pätevyyttä koskevat riita-asiat voitiin aina panna vireille ja käsitellä konkurssista riippumatta. Tämän seikan käräjäoikeus oli vahvistanut 28.6.2017 päätöksellään käsitellä asia tavanomaiseen tapaan riita-asioiden käsittelystä säädetyssä järjestyksessä. Konkurssiasia olisi käsitelty hakemusasiana tai muuten konkurssia koskevien sääntöjen mukaan.

Vakuutusyhtiön mainitsema Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus VKL 732/07 koski erilaista tilannetta. Kysymyksessä ollut oikeustoimi oli tehty konkurssivelallisen kanssa ennen konkurssiin asettamista ja oikeudenkäynnissä oli ollut kyse konkurssipesän ajamasta takaisinsaantikanteesta vakuutettua vastaan. M Ay ei ollut tehnyt oikeustoimia konkurssivelallisen kanssa. M Ay ei myöskään ollut oikeudessa vastaamassa konkurssipesän nostamaan takaisinsaantikanteeseen. Kyse ei siis ollut samanlaisesta tilanteesta oikeudenkäynnin perusteiden, vakuutetun asianosaisaseman tai sovellettavien oikeusohjeiden osalta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan asiassa oli kyse konkurssipesän velkojainkokouksen päätöksen moitteesta. Konkurssivelallinen oli vaatinut velkojainkokouksen kyseisiä kauppoja koskeneen päätöksen kumoamista vedoten siihen, että kaupat olivat velallista kohtaan kohtuuttomia ja tuottivat ostajalle epäoikeutettua etua konkurssipesän kustannuksella. Vakuutuksesta ei korvattu vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyi konkurssiin.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että asian katsottiin liittyvän konkurssiin silloin, kun asialla oli jokin looginen ja todennettavissa oleva yhteys konkurssiin. Looginen yhteys konkurssiin oli etenkin silloin, kun asia johtui konkurssista ja oli sellainen, että sitä ei olisi voinut laittaa lainkaan vireille muutoin kuin konkurssin johdosta. Vakuutetun asiassa oli kyse konkurssipesän velkojainkokouksen päätöksen moitteesta. Asia johtui välittömästi siitä, että konkurssivelallinen oli tyytymätön velkojainkokouksen konkurssimenettelyssä tekemään päätökseen, eikä tällainen asia voinut olla vireillä ilman konkurssia. Näin ollen asialla oli looginen ja todennettavissa oleva yhteys konkurssiin, minkä vuoksi asia liittyi vakuutusehdon tarkoittamalla tavalla konkurssiin.

Sillä seikalla, että M Ay oli itse tullut osalliseksi asiaan kiinteistönkaupan myötä olematta konkurssivelallinen tai -velkoja, ei ollut rajoitusehdon soveltamisen kannalta merkitystä. Vakuutusehdossa ei ollut tarkemmin määritelty, kenen konkurssiin liittyvät asiat oli rajattu vakuutuksen ulkopuolelle, vaan rajoitus koski yleisesti konkurssiin liittyviä asioita. Näin ollen rajoitusehdon soveltamisen lähtökohtana oli, ettei ollut merkitystä, kenen riidan osapuolen konkurssiin asia liittyi, tai missä asemassa vakuutettu oli konkurssissa.

Vakuutuslautakunta oli ratkaisusuosituksessaan VKL 732/07 katsonut, että asia liittyi konkurssiin silloin, kun vakuutettu oli vastaajana takaisinsaantivaatimusta koskeneessa asiassa. Lautakunnan näkemyksen mukaan asia liittyi konkurssiin siitä huolimatta, että vakuutettu ei ollut siinä velallisena eikä velkojana. Kyse oli vastaavasta tilanteesta kuin nyt. M Ay ei ollut varsinaisesti konkurssin osapuoli, mutta oli tullut konkurssiin liittyvään asiaan osalliseksi konkurssipesän tai velallisen kanssa tekemänsä oikeustoimen myötä.

Siltä osin kuin M Ay oli vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin VKL 251/04 ja VKL 566/13 vakuutusyhtiö on lausunut, että ratkaisuissa kysymyksessä olleiden asioiden ei katsottu liittyneen konkurssiin, vaikka riidan osapuolena oli ollut konkurssipesä. Ensimmäisessä ratkaisussa oli kyse urakkasopimukseen perustuneesta riidasta, jälkimmäisessä vuokrasopimuksen purkamisesta ja häädöstä. Kyseiset riidat eivät olleet johtuneet konkurssista, vaan sopimuksesta ja sen rikkomisesta. Tällaiset asiat saattoivat olla vireillä ilman konkurssia. Asian ei voitu katsoa liittyneen konkurssiin pelkästään sillä perusteella, että riidan osapuoli oli konkurssipesä.

Asioissa VKL 251/04 ja VKL 566/13 annettujen ratkaisusuositusten perusteella ei voitu perustella oikeusturvaedun myöntämistä M Ay:lle, koska mainitut ratkaisusuositukset koskivat olennaisesti erilaisia asioita. Näkemys siitä, että asia liittyi konkurssiin, ei perustunut siihen, että konkurssipesä oli asianosaisena, vaan siihen, millaisesta asiasta oli kyse. Se M Ay:n mainitsema seikka, että käräjäoikeus oli päättänyt jatkaa hakemusasian käsittelyä riita-asiana, oli prosessuaalinen kysymys eikä vaikuttanut asian varsinaiseen sisältöön. Kyse oli edelleen samasta prosessista ja asiasta.

Lisävastineessaan 15.12.2017 vakuutusyhtiö on lausunut, että sen omaksuma tulkinta rajoitusehdosta oli vakuutusalalla vakiintunut. Vakuutuslautakunta oli ottanut kantaa sanan "liittyy" tulkintaan esimerkiksi ratkaisuissa VKL 41/14, VKL 24/16 ja VKL 233/16. Tulkintaa vakuutusehdon sisällöstä ei näin ollen voitu pitää arvaamattomana ja yllättävänä. Käsiteltävässä asiassa oli kyse velkojainkokouksen päätöksen moitteesta, joka saattoi tulla vireille vain konkurssin johdosta. Kyse ei ollut yksin kiinteistönkaupan pätevyydestä, vaan siitä, oliko kauppa ollut sillä tavoin alihintainen, että se oli konkurssivelallisen kannalta kohtuuton.

Käräjäoikeus oli siirtänyt asian käsiteltäväksi riita-asiana oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla. Toisin sanoen asia oli käsitelty riita-asioiden järjestyksessä siksi, että asia oli riitainen. Tämä ei kuitenkaan muuttanut käsiteltävän asian sisältöä. Asiassa oli edelleen kyse konkurssipesän velkojainkokouksen päätöksen moitteesta, ja riidanalaiset kysymykset koskivat konkurssiin liittyneitä seikkoja, kuten velkojainkokouksen päätöksen vaikutusta velallisen ja muiden konkurssivelkojien asemaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut peruste evätä oikeusturvaedun myöntäminen M Ay:lle sen vuoksi, että kysymyksessä oleva riita liittyisi oikeusturvavakuutuksen rajoitusehdossa mainituin tavoin konkurssiin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan maatilavakuutukseen liitettyyn oikeusturvavakuutukseen 1.1.2016 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 5 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 6.1, Yleiset rajoitukset, alakohdan 19 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy konkurssiin.

Asian arviointi

Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan M Ay on ostanut 22.8.2016 eräältä konkurssipesältä pesään kuuluneet kiinteistöt ja maataloustuotantoon käytettyä irtainta omaisuutta. Kauppojen johdosta konkurssivelallinen on hakenut konkurssipesän velkojainkokouksen kauppojen hyväksyntää koskeneen päätöksen kumoamista. Konkurssivelallinen on väittänyt kauppojen olleen alihintaisina velallista kohtaan kohtuuttomia sekä tuottaneen ostajalle epäoikeutettua etua konkurssipesän kustannuksella. M Ay on kutsuttu kyseiseen käräjäoikeudessa vireille tulleeseen hakemusasiaan kuultavaksi. Sittemmin asian käsittelyä oikeudessa on jatkettu riita-asioiden käsittelyjärjestyksessä.

M Ay:n oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtoihin sisältyvän rajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy konkurssiin. Vakuutuslautakunta toteaa, että on yleisesti tunnettua, että vakuutuksenantajat sisällyttävät tarjoamiinsa vakuutussopimuksiin erilaisia rajoitusehtoja, joilla osa vahinkotapahtumista ja kustannuksista on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Nyt kysymyksessä oleva rajoitus on oikeusturvavakuutuksissa yleisesti käytetty eikä sitä lautakunnan käsityksen mukaan sellaisenaan voida pitää oikeusturvavakuutuksessa yllättävänä ja ankarana.

Vakuutusehdon tulkinnasta Vakuutuslautakunta toteaa, että rajoitusehdossa käytetty ilmaisu ”liittyy” on kielellisesti väljä. Rajoitusehdon sanamuodosta ei vain yleisesti tarkasteltuna ilmene, minkä laatuinen tai asteinen asian liityntä konkurssiin tuo asian rajoitusehdon piiriin. Vakuutusyhtiön toteamin tavoin vakuutusalan soveltamiskäytännössä rajoitusta konkurssiin liittyvistä asioista on tulkittu siten, että sen nojalla vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävällä riita-asialla on oltava todettavissa oleva tosiasiallinen yhteys konkurssiin.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että mikä tahansa asiayhteys konkurssiin, kuten esimerkiksi vain se seikka, että konkurssipesä on riidassa yhtenä asianosaisena, ei merkitse asian kuulumista rajoitusehdon soveltamisalaan. Välittömästi konkurssimenettelyn piiriin kuuluvien asioiden lisäksi rajoitusehtoa voidaan kuitenkin soveltaa myös sellaisiin riita-asioihin, jotka perustuvat tai aiheutuvat nimenomaan konkurssista johtuvista syistä, vaikka vakuutettu ei itse olisikaan konkurssimenettelyn osapuolena.

Nyt puheena oleva riita on koskenut M Ay:n konkurssipesän kanssa tekemiä oikeustoimia. Konkurssivelallinen on hakenut velkojainkokouksen kyseisiä kauppoja koskeneen päätöksen kumoamista sillä perusteella, että kaupat olisivat alihintaisina häntä kohtaan kohtuuttomia ja tuottaneet ostajalle epäoikeutettua etua konkurssipesän kustannuksella. Kauppoja koskeva erimielisyys on näin ollen perustunut nimenomaan konkurssimenettelyyn liittyviin pesän päätöksentekoa koskeviin seikkoihin ja konkurssista johtuneisiin olosuhteisiin. Kyse ei ole ollut sellaisesta muusta, kuten esimerkiksi kaupan kohteen väitettyyn virheeseen liittyneestä riidasta, joka voisi syntyä konkurssista riippumattakin.

Selostamistaan syistä lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut peruste kieltäytyä myöntämästä asiassa oikeusturvaetua M Ay:lle vakuutusehtojen konkurssiin liittyviä asioita koskevan rajoitusehdon nojalla.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren