Tapahtumatiedot

B on kuljettanut isänsä A:n autoa ja auto suistui tieltä sunnuntai-iltana 13.11.2016 noin kello 21 ja törmäsi keula edellä sähkötolppaan. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan B:lle tehty drugwipe-huumausainetesti osoitti positiivista amfetamiinille ja alkometri-puhalluskokeen tulos oli 0,03 promillea. B oli ilmoittanut nukkuneensa edellisenä yönä vain noin tunnin. Todistajien mukaan autolla ajettiin nopeusrajoitusten mukaista 60 kilometrin tuntivauhtia kovempaa, toisen todistajan arvion mukaan B:n nopeus oli noin 60-70 kilometriä tunnissa.

B oli kertonut vahinkopäivänä pidetyssä kuulusteussa käyttäneensä 11.11.2016 Subutexia ja satunnaisesti myös rauhoittavia lääkkeitä, joihin hänellä ei ollut reseptiä. B oli menettänyt ajo-oikeutensa aikaisemman rattijuopumuksen seurauksena.

Auto vaurioitui törmäyksessä korjauskelvottomaksi. A haki vahingosta korvausta autovakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on todennut 20.6.2017 päivätyssä korvauspäätöksessä, että vakuutusehtojen mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan korvausta alentaa tai se evätä. Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, joka on vakuutetun suostumuksella kuljettanut ajoneuvoa.

B on kuljettanut A:n omistamaa ajoneuvoa ja hänen veressään on tapahtumahetkellä ollut huumausaineeksi luokiteltavia aineita. Huumaavien aineiden käytöllä voidaan katsoa olleen olennainen syy-yhteys vahinkoon. B:n menettely samastetaan vakuutuksenottajan toimintaan, eikä korvausta ei edellä mainituista syistä maksaa henkilöauton lunastusturvasta. Vakuutusyhtiö oli suorittanut A:lle korvauksen romuna myydystä autosta. A:n allekirjoittamassa vahinkolaskelmassa oli ilmoitettu, että korvausvelvollisuuden ollessa epäselvä vakuutusyhtiöllä on oikeus myydä vaurioitunut omaisuus omistajan lukuun. Myyntihinnasta vähennetään kuljetus- ja myyntikulut. Romun ostohinta oli 3 400 euroa, josta ajoneuvovahinkokeskus on vähentänyt logistiikkakuluja 467,47 euroa ja myyntikulua 188,48 euroa. Täten maksettavaa jää yhteensä 2 744,04 euroa.

Asiakkaan valitus

A katsoo, että tapauksessa ei ole perusteita evätä vakuutuskorvausta kokonaan, vaan häneen samastettavan henkilön toiminnan perusteella voidaan vähentää enintään 1/3 vakuutusehtojen mukaisesta vakuutuskorvauksesta.

Vakuutusyhtiö vetoaa perusteluissaan pelkästään samastettavan henkilön päihteiden käyttöön eikä erikseen nimenomaisesti siihen, että samastettavan henkilön toiminta olisi ollut muuten huolimatonta tai törkeän tuottamuksellista. Vakuutusyhtiö perustaa vakuutuskorvauksen epäämisen epämääräiseen mainintaan siitä, että keskushermostoa lamaavien aineiden vaikutus on ollut olennaisessa syy-yhteydessä vahinkoon. Vakuutusyhtiö ei perustele tarkemmin ja yksilöidymmin sitä, millä perusteella A:han samastettavan kuljettajan toiminta on ollut niin erityisen moitittavaa, ja että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus kokonaisuudessaan. Ylinopeudesta ei ole esitetty luotettavaa näyttöä, vaan vahingot olivat sen kaltaiset, että ne olisivat voineet syntyä myös ajettaessa nopeusrajoitusten mukaista 60 kilometrin tuntivauhtia.

Korvauksen alentamista punnittaessa tulee lisäksi ottaa huomioon se, ettei A:lla ollut mahdollisuuksia vaikuttaa B:n toimintaan tämän lähtiessä ajamaan kohti kotia. A:lla ei ollut tietoa B:n menetetystä ajo-oikeudesta antaessaan ajoneuvonsa B:n käyttöön.

Vakuutusyhtiö ei ole toiminut hyvän vakuutustavan mukaisesti myydessään A:n auton yllättäen kohtuuttoman alhaisella summalla auton käypään arvoon ja siihen nähden, kuinka paljon A olisi itse voinut saada ajoneuvon myymisestä. Vakuutusyhtiön olisi tullut ennen myyntiä varmistaa B:ltä, hyväksyykö hän myyntihinnan vai haluaako hän myydä auton itse.

A:ta ei informoitu tarpeeksi selkeästi siitä, mitä ”Laskelma vahingon määrästä”-asiakirjan allekirjoittaminen ja avainten palautus voi tarkoittaa. Asiakirjassa oli ainoastaan yhteenlaskettuna käypä arvo varusteineen, superlunastusturvan osuus ja omavastuu ja näiden summien alla tummennettuna otsikoitu ”korvaukset yhteensä 18 050 euroa”. Asiakirjassa ei ollut mitään konkreettista euromääräistä arvioita siitä, mitä A:lle maksettava romuraha tulisi mahdollisesti olemaan, jos näitä ilmoitettuja korvauksia ei tultaisikaan maksamaan.

Laskelman lopussa oleva ehto on yllättävä. Se jää sijoittelultaan muiden ehtojen varjoon ja on erillinen itse asiakirjan otsikon mukaisesta asiasta eli laskelmasta vahingon määrästä. Ehto on vakuutuksenottajan kannalta olennainen, koska se antaa sopimusosapuolelle oikeuden myydä hänen omistamaansa omaisuutta, jonka käyväksi arvoksi on arvioitu ennen vakuutustapahtumaa 14 000 euroa. Ehdon soveltaminen on johtanut ankaraan, yllättävään ja kohtuuttomaan lopputulokseen.

Saatteessa pyydetään velvoittavalla sanamuodolla palauttamaan asiakirjat allekirjoitettuna palautusosoitteeseen ja erikseen ”Toimi näin”-kohdassa pyydetään huolehtimaan sovittujen varusteiden mukanaolosta ja toimittamaan vara-avaimet ja huolto/takuukirja ajoneuvon sijaintipaikkaan tai papereiden mukana. Mitään mainintaa siitä, että A voisi jättää asiakirjan myös allekirjoittamatta ja tietoa tämän vaihtoehdon seurauksista, ei ole annettu. A:lla olisi ollut hyvät mahdollisuudet säilyttää autoa odottaessaan päätöstä ja korjata auto itse, jolloin hänelle ei olisi aiheutunut kohtuuttomia seurauksia.

Aikaisemmassa varkausvahingossa A:lle luvattiin maksaa korvaus, kun tämä lähettää avaimet ja luovutustodistuksen. A on nyt puheena olevassa tilanteessa ymmärtänyt allekirjoituksen ja avainten lähettämisen merkityksen väärin. Vakuutusyhtiön edustaja antoi lisäksi puhelinkeskustelussa ymmärtää, että avainten ja asiakirjojen palautus on normaali käytäntö ennen korvauksen suorittamista. Ottaen huomioon asiakirjan sisällön ja A:lle puhelimitse annetun tiedon, A on perustellusti voinut käsittää saaneensa asiassa korvauspäätöksen. Hän on käsittänyt allekirjoituksensa ja avainten lähettämisen merkityksen väärin ja luullut niiden olevan edellytys korvauksen maksamiselle.

Autovahinkokeskuksen mukaan ajoneuvon korjaus olisi maksanut noin 2 000 euroa.  A arvioi, että hän olisi saanut ajoneuvon myynnistä 15 000 euroa. A vaatii vakuutusyhtiötä suorittamaan hänelle korvausta 12 000 euroa siitä vahingosta, joka hänelle aiheutui vakuutusyhtiön myyntimenettelyn johdosta

A:n mukaan vakuutusyhtiö korvauskäsittely viivästyi tarpeettomasti, koska vakuutusyhtiö ei ollut onnistunut saamaan A:n puolesta poliisin tutkinta-asiakirjoja korvauskäsittelyään varten. A sai poliisin tutkintapöytäkirjan viikossa ja poliisilta saadun tiedon mukaan asiakirjat olivat olleet valmiina jo vuoden 2016 aikana. Ilman A:n aktiivista toimintaa korvauskäsittely olisi viivästynyt vieläkin enemmän.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut korvauksen epäämisen osalta mm. vakuutusehtojen kohtaan 10.7.3, jonka mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilas­sa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, suorite­taan korvausta vain erityisestä syystä. Samoin menetellään, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa muuten alkoholin tai muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena taikka alko­holin ja huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin oli tuntuvasti huonontunut. Vakuutusyhtiö on viitannut poliisin tutkintailmoituksessa lausuttuun sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 15.12.2016 päivättyyn lausuntoon, jonka mukaan laboratoriotulosten perusteella B:n ajokyky oli todennäköisesti huonontunut.

Myyntimenettelyn osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vaurioituneen omaisuuden myyntiä koskeva sopimusehto on vakiintunut ja ollut käytössä myös muissa vakuutusyhtiöissä kymmeniä vuosia. Kyseinen ehto on asiakkaan erikseen allekirjoittama eikä sitä voida verrata vakuutusehtoihin. Ehto ei myöskään ole voinut jäädä A:lta perustellusti huomaamatta tai muiden ehtojen varjoon. Käytännössä paras hinta romulle saadaan nimenomaan vakuutusyhtiöiden käyttämän Autovahinkokeskuksen kautta, eikä sopimus johda kohtuuttomuuteen. Ehtoa ei myöskään voida pitää ankarana, koska korvaus on vakuutusehtojen perusteella joka tapauksessa mahdollista evätä, jos vahinko on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. Asiassa ei näin ollen ole perusteita maksaa vaadittua vahingonkorvausta.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvauspäätöksessään, että vahinkokäsittelyn aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta oli pyydetty useasti lausuntoa ja poliisilta tutkintapöytäkirjaa. Kun tutkintapöytäkirja oli saapunut vakuutusyhtiöön 12.6.2017, korvaus oli suoritettu 20.6.2017.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytössä on ollut mm.

• Poliisin kuulustelupöytäkirja, jonka mukaan B oli kertonut lähteneensä sunnuntaina kaverinsa luota noin kello 20-21. Hän oli meinannut nukahtaa ajaessaan, jolloin hän oli pysähtynyt bussipysäkille tupakoimaan. B oli nukahtanut pysäkille, jolloin ohikulkija koputti lasiin ja kehotti B:tä hankkimaan autolle toisen kuljettajan. B kertoi ilmoittaneensa, että hänen kotiinsa oli vain noin kilometrin matka, josta hän uskoi selviytyvänsä. Auto alkoi B:n mukaan heittelehtiä urissa. B arvelee ajaneensa kolaripaikalla liian lähelle tien reunaa, minkä seurauksena ajoneuvo päätyi ojaan. B oli kertonut juoneensa vahinkopäivän aamuna osan yhdestä keskioluesta. Edellisenä iltana B oli juonut noin 12 keskiolutta, vähän rommia, muutaman vahvan alkoholiannoksen sekä noin kello 22-23 yhden noin 0,2 gramman annoksen amfetamiinia. Perjantaina 11.11.2016 B oli käyttänyt Subutexia suonensisäisesti. B ilmoitti, että verikokeessa voi näkyä myös jotain rauhoittavia lääkkeitä, joita B oli käyttänyt silloin tällöin. B:llä ei ollut kuulusteluhetkellä reseptejä lääkkeisiin.
   

B kertoi, ettei hän tuntenut olleensa alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena lähtiessään ajamaan. B:n silmät tuntuivat ajon aikana raskailta ja ennen pysähtymistään bussipysäkille B tunsi silmiensä painuvan kiinni. B kertoi, että auto oli hänen käytössään A:n suostumuksella. B ei ollut kuitenkaan kertonut A:lle ajokiellostaan. Päihdetutkimuslomakkeen mukaan B oli uninen, hänen puheensa oli sammaltavaa ja hänen reaktiokykynsä oli hidastunut.

• Poliisin 13.2.2017 päivätty tutkintailmoitus, jonka mukaan todistaja D oli huomannut bussipysäkillä penkkaan ajautuneen henkilöauton. Todistajat C ja D tiedustelivat B:ltä tarvitseeko tämä apua ja B vaikutti olevan ”ihan sekaisin”. B oli kertonut olevansa väsynyt ja lähti ajamaan. C ja D lähtivät seuraamaan B:tä ja soittivat hätäkeskukseen.
   

D, joka oli C:n kuljettamassa autossa apukuskin paikalla, kertoi, että B:n kuljettama auto oli ajanut kaistalta toiselle noin 60-70 kilometrin tuntivauhtia. Auto ajautui tien reunaan, jolloin auto ajautui pylvästä päin. C:n mukaan hänen autonsa nopeus oli noin 60 kilometriä tunnissa ja B:n nopeuden täytyi olla tätä suurempi, koska autojen välimatka kasvoi.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 15.12.2016 päivätty lausunto, B:stä 13.11.2016 kello 22.17 otettujen verikokeiden tuloksista. Lausunnon mukaan B:n veressä on todettu 7-Aminokionatsepaamia 0,15 mg/l, klonatsepaamia 0,062 mg/l (hoitoalue 0,02-0,07), tramadolia 0,43 mg/l (hoitoalue 0,1-0,6), amfetamiinia 0,17 mg/l ja buprenorfiinia 1,2 ng/ml (hoitoalue 0,5-5).
   

Lausunnon kohdassa ”Tutkimustulosten arviointi” todetaan seuraavaa:

Amfetamiini on keskushermostoa kiihottava huumausaine. Amfetamiini on myös metamfetamiinin aineenvaihduntatuote. Amfetamiini lisää aggressiivisuutta ja riskinottotaipumusta sekä lisää virheellisten suoritusten määrää. Se ei yleensä aiheuta motorisia liikehäiriöitä, tokkuraa tai kömpelyyttä.

Klonatsepaami (esim. Rivatril) on keskushermostoa lamaava bentsodiatseplineihin kuuluva rauhoittava lääkeaine, jota käytetään lähinnä epilepsian ja ahdistuneisuuden hoidossa. Klonatsepaamilla on väsyttävä ja lihaksia rentouttava vaikutus, mikä näkyy käyttäjässä tokkuraisuutena, uneliaisuutena, kömpelyytenä ja sammaltavana puheena aiheuttaen haittaa ajosuoritukselle. Säännöllisesti käytettäessä klonatsepaamin vaikutuksille kehittyy jonkin verran tottumista, mutta sen väsyttävät ja tokkuraa aiheuttavat vaikutukset eivät häviä kokonaan pitkäaikaisessakaan käytössä.

7-Aminoklonatsepaami on klonatsepaamin aineenvaihduntatuote. Klonatsepaami (esim. Rivatril) on keskushermostoa lamaava bentsodiatsepiineihin kuuluva rauhoittava lääkeaine, jota käytetään lähinnä epilepsian ja ahdistuneisuuden hoidossa Klonatsepaamilla on väsyttävä ja lihaksia rentouttava vaikutus; mikä näkyy käyttäjässä tokkuraisuutena, uneliaisuutena, kömpelyytenä ja sammaltavana puheena, aiheuttaen haittaa ajosuoritukselle. Säännöllisesti käytettäessä klonatsepaamin vaikutuksille kehittyy jonkin verran tottumista, mutta sen väsyttävät ja tokkuraa aiheuttavat vaikutukset eivät häviä kokonaan pitkäaikaisessakaan käytössä.

Buprenorfiini (esim. Norspan, Suboxone, Temgesic) on keskushermostoa lamaava opiaattiryhmään kuuluva voimakas kipulääke, jota käytetään myös opiaattikorvaushoidon yhteydessä. Buprenorfiini aiheuttaa tokkuraa, heikentää motorista koordinaatiota ja hidastaa reaktioita.

Tramadoli (esim. Tradolan, Tramadin, Tramadol, Tramagetic, Tramal, Tramium) on keskushermostoa lamaava opiaattiryhmään kuuluva kipulääke. Tramadoli aiheuttaa tokkuraa, heikentää motorista koordinaatlota ja hidastaa reaktioita.

Bentsodiatsepiinit ja muut keskushermostoa lamaavat aineet lisäävät toistensa keskushermostoa lamaavia vaikutuksia. Keskushermostoa kiihottavat aineet yhdessä edellisten kanssa lisäävät edelleen liikenneonnettomuuksien riskiä.

Lausunnon kohdassa ”Johtopäätökset” todetaan, että laboratoriolöydösten perusteella on todennäköistä, että tutkittavan henkilön kyky kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on huonontunut.

Johtopäätöksissä käytettävä asteikko on seuraava:

• Laboratoriolöydösten perusteella on epätodennäköistä, että tutkittavan henkilön kyky kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on huonontunut.
• Laboratoriolöydösten perusteella ei voida poissulkea, muttei myöskään vahvistaa, että tutkittavan henkilön kyky kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on huonontunut
• Laboratoriolöydösten perusteella on todennäköistä, että tutkittavan henkilön kyky kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on huonontunut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus evätä korvaus kokonaan B:n menettelyn perusteella. Asiassa on lisäksi kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus vedota A:n allekirjoittamaan vaurioituneen auton myyntiä koskevaan myyntisopimukseen vai oliko vakuutusyhtiö toiminut myyntitilanteessa epäasianmukaisesta ja oliko vakuutusyhtiöllä tällä perusteella velvollisuus suorittaa A:lle vaadittu 12 000 euron vahingonkorvaus.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Vakuutussopimuslain 30 §:n 2 momentin mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 30 §:n 3 momentin mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 7 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään.

Liikennevakuutuslain (1144/2002) 7 §:n 4 momentin mukaan jos joku on kärsinyt henkilövahingon kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, taikka hän on aiheuttanut vahingon kuljettaessaan ajoneuvoa muuten alkoholin tai muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin oli tuntuvasti huonontunut, suoritetaan korvausta sen ajoneuvon liikennevakuutuksesta vain erityisestä syystä.

Liikennevakuutuslain (1144/2002) 7 §:n 5 momentin mukaan jos joku on kärsinyt henkilövahingon kuljettaessaan ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena muutoin kuin 4 momentissa mainituissa tapauksissa, voidaan henkilövahingosta hänelle suoritettavaa korvausta alentaa sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

Vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;

2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai

3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumastajohtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vakuutusehtojen kohdan 4.4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan kolarointiturvasta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle

• tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
• tien sortumisesta
• törmäyksestä tai
• muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.
   

Vakuutusehtojen kohdan 10.7.2 (Törkeä huolimattomuus sekä alko­holin tai huumausaineen käyttö) mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se voidaan evätä.

Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun toimenpiteellä on ollut vahingon synty­miseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

10.7.3 Alkoholin ja muun huumaavan aineen vaikutus vahinkoon moottoriajoneuvovakuutuksissa

Harkittaessa korvauksen maksamista moottoriajoneuvovakuutuksen perusteella noudatetaan edellä kohdissa 10.7.1 ja 10.7.2 esitetyn lisäksi seuraavaa:

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilas­sa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, suorite­taan korvausta vain erityisestä syystä. Samoin menetellään, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa muuten alkoholin tai muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena taikka alko­holin ja huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin oli tuntuvasti huonontunut.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavana aineen yhteisvaikutuksen alaisena muutoin kuin edel­lisessä kappaleessa mainituissa tapauksissa, voidaan korvausta alentaa sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

Vakuutusehtojen kohdan 10.8 (Samastaminen (33 §)) mukaan mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysy­mys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta. Suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun an­tamaa lupaa edellä mainitun kulkuvälineen kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen tai myös olosuhteista ilmenevää suostumusta.

Asian arviointi

Samastaminen

Vakuutussopimuslain 33 §:n ja vakuutusehtojen mukainen samastaminen tarkoittaa sitä, että kolmannen henkilön teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko tai laiminlyönti. Samastamista koskevat säännökset ja niitä tässä tapauksessa vastaavat autovakuutusehtojen määräykset merkitsevät poikkeusta siitä vahinkovakuutuksen periaatteesta, jonka mukaan kukin vakuutettu on vastuussa vain omasta menettelystään.

Tässä tapauksessa on riidatonta, että A:n oli luovuttanut ajoneuvonsa B:n käytettäväksi. Sillä, että B on nauttinut lääkkeitä ja käyttänyt hänen verestään todettuja huumausaineita A:n mukaan hänen tietämättään auton käyttöönsä saatuaan, ei ole merkitystä samastamisen kannalta. Vakuutuslautakunta katsoo tämän vuoksi, että A:n suostumuksen perusteella henkilöauton kuljetettavakseen saaneen B:n menettely voidaan samastaa A:n menettelyyn. A:lle hänen ajoneuvonsa vaurioitumisen johdosta maksettavan korvauksen alentaminen tai epääminen on näin ollen B:n menettelyn perusteella mahdollista.

Korvauksen epääminen

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 10.7.3 mukaisesti korvauksen epääminen kokonaan kuljettajan muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisuuden perusteella edellyttää, että kuljettajan ajokyvyn näytetään olleen tuntuvasti huonontunut. Näytön B:n ajokyvystä muodostaa tässä tapauksessa edellä mainittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raskauttava lausunto, jonka mukaisesti B:n kyvyn kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on arvioitava olleen huonontunut, päihdetutkimuslomakkeeseen merkityt tiedot sekä B:n ja vahinkotapahtuman todistaneiden henkilöiden selvitys vahinkoa edeltävistä tapahtumista.

Poliisin 13.2.2017 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan todistaja D oli huomannut bussipysäkillä B:n kuljettaman ajoneuvon, joka oli ajautunut penkkaan. C ja D tiedustelivat B:ltä tarvitseeko tämä apua ja B vaikutti olevan ”ihan sekaisin”. B oli kertonut olevansa väsynyt ja lähti ajamaan. C ja D lähtivät seuraamaan B:tä ja soittivat hätäkeskukseen.

D kertoi, että B:n kuljettama auto oli ajanut kaistalta toiselle noin 60-70 kilometrin tuntivauhtia. Auto ajautui tien reunaan ja ajoi pylvästä päin. C:n mukaan hänen autonsa nopeus oli noin 60 kilometriä tunnissa ja B:n nopeuden täytyi olla tätä suurempi, koska autojen välimatka kasvoi.

B oli kertonut kuulustelussa, että hänen silmänsä meinasivat painua kiinni ajaessa ja hän nukahti pysäkille, jolloin ohikulkija koputti lasiin ja kehotti B:tä hankkimaan autolle toisen kuljettajan. B ilmoitti, että hänen kotiinsa oli vain noin kilometrin matka, josta hän uskoi selviytyvänsä.

Päihdetutkimuslomakkeen mukaan B oli uninen, hänen puheensa oli sammal-tavaa ja hänen reaktiokykynsä oli hidastunut

Vakuutuslautakunta toteaa, että B on ollut vahingon sattuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta ilmenevällä tavalla useiden erilaisten hänen toimintakykyynsä vaikuttavien lääkeaineiden, joista osaa on pidettävä myös huumausaineina, sekä amfetamiinin vaikutuksen alaisena. Vaikka verinäytteistä todetut pitoisuudet ovat olleet lääkeaineiden osalta niiden tarkoitetulla hoitoalueella, kyse on ollut muun muassa tokkuraisuutta ja uneliaisuutta aiheuttavista, toimintakykyä eri tavoin lamaavista lääkeaineista. Näiden lääkeaineiden keskinäinen yhteisvaikutus ja aineiden yhteisvaikutus B:n verestä niin ikään todetun amfetamiinin kanssa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon johtopäätöksen perusteella ollut merkittävä. B on kuulustelussa kertonut, että hän oli lähtenyt ajamaan nukuttuaan vain tunnin ja että hänen silmänsä meinasivat painua kiinni ajon aikana. Lisäksi todistajien C:n ja D:n mukaan B oli sekavassa tilassa, kun he tiedustelivat B:n kuntoa. B:n huonontuneeseen ajokykyyn viittaa myös se seikka, että B:n kuljettama auto oli todistajan mukaan ajanut kaistalta toiselle ennen ulosajoa ja törmäystä.

Vakuutuslautakunta pitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon, päihdetutkimuslomakkeen tietojen sekä B:n ja vahinkotapahtuman todistaneiden henkilöiden selvityksen perusteella näytettynä, että B:n kyky virheettömiin suorituksiin on ollut tieltä suistumisen tapahtuessa vakuutusehdoissa ja vahingon sattuessa voimassa olleen liikennevakuutuslain 7 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tuntuvasti huonontunut.

Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen.

Esitetyn selvityksen perusteella B on menettänyt kuljettamansa ajoneuvon hallinnan suoralla tiellä ilman, että mikään ulkopuolinen tekijä on vaikuttanut ulosajoon. Lautakunnan arvion mukaan B:n tuntuvasti huonontuneen ajokyvyn on asiassa esitetyn näytön perusteella katsottava vaikuttaneen olennaisesti autovahinkoon johtaneeseen ulosajoon.  Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on tässä tapauksessa oikeus evätä korvaus kokonaan. 

A:n vahingonkorvausvaatimus myyntimenettelyn perusteella

A on vaatinut vakuutusyhtiötä vahingonkorvausta vakuutusyhtiön myyntimenettelyn perusteella. A on vedonnut myyntiä koskevan sopimusasiakirjan epäselvyyteen ja siihen, että aikaisemmassa ajoneuvon varkausvahingossa hänelle oli laskelman allekirjoittamisen myötä suoritettu korvaus. A:n mukaan hänen oli lisäksi puhelinkeskustelussa asiakirjan lähettäneen vakuutusyhtiön edustajan kanssa annettu ymmärtää, että avainten ja asiakirjan palautus on normaali käytäntö ennen korvauksen suorittamista. Ottaen huomioon asiakirjan sisällön ja A:lle puhelimitse annetun tiedon, A on katsonut voineensa perustellusti käsittää saaneensa asiassa korvauspäätöksen. Hän on käsittänyt allekirjoituksensa ja avainten lähettämisen merkityksen väärin ja on luullut niiden olevan edellytys korvauksen maksamiselle.

Vahingon syntymiseen oli edellä kuvatun mukaisesti vaikuttanut B:n päihtymystila. Vakuutuslautakunta katsoo vahingon olosuhteet huomioon ottaen, ettei A ole voinut olla perustellusti siinä käsityksessä, että vakuutusyhtiön laskelma vahingon määrästä olisi korvauspäätös.

A:n allekirjoittamassa asiakirjassa todetaan, että ”korvausvelvollisuuden ollessa epäselvä saadaan vaurioitunut omaisuus myydä omistajan lukuun”. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n on tullut allekirjoittamansa asiakirjan sanamuodon perusteella ymmärtää, että lunastuskuntoinen ajoneuvo voidaan myydä sen käyvästä hinnasta. Myyntiä koskeva ehto ei näin ollen ole ankara ja yllättävä. Vakuutusyhtiön käyttämä myyntimenettely on yleinen toimintatapa, jota ei ole pidetty kohtuuttomuuteen johtavana. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että lunastuskuntoinen ajoneuvo olisi voitu myydä Autovahinkokeskuksen saamaa hintaa korkeammalla hinnalla. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole toiminut asiassa moitittavasti tai sopimuksenvastaisesti myydessään ajoneuvon. Vakuutusyhtiöllä ei näin ollen ole velvollisuutta suorittaa A:lle vaadittua vahingonkorvausta ajoneuvon myymisen perusteella.

Korvauskäsittelyn kesto

A:n mukaan vakuutusyhtiön korvauskäsittely viivästyi tarpeettomasti, koska vakuutusyhtiö ei ollut onnistunut saamaan A:n puolesta poliisin tutkinta-asiakirjoja korvauskäsittelyä varten. A sai poliisin tutkintapöytäkirjan viikossa ja poliisilta saadun tiedon mukaan asiakirjat olivat olleet valmiina jo vuoden 2016 aikana. Ilman A:n aktiivista toimintaa korvauskäsittely olisi viivästynyt vieläkin enemmän.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että vahinkokäsittelyn aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta oli pyydetty useasti lausuntoa ja poliisilta tutkintapöytäkirjaa. Poliisin tutkintapöytäkirja, jota voidaan pitää vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisena vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi tarpeellisena asiakirjana, oli saapunut vakuutusyhtiöön 12.6.2017 ja korvauspäätös oli annettu 20.6.2017. Koska korvauspäätös oli annettu vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisessa määräajassa, vakuutusyhtiön korvauskäsittely ei ole viivästynyt.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Rantala