Tapahtumatiedot

A:n omistaman vuonna 1970 rakennetun omakotitalon katto oli vaurioitunut talon läheisyydessä sijainneen suuren puutalon tulipalosta lentäneiden kekäleiden ja tulipalosta aiheutuneen kuumuuden vaikutuksesta 30.12.2015. 18.1.2016 suoritetun vahinkokartoituksen ajankohtana katto oli lumen peittämä, mutta pellin päällä näkyi joitakin hiiltyneitä puunpaloja. Katto oli tarkoitus tarkistaa tarkemmin lumen sulamisen jälkeen. 15.6.2016 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan kattopellissä nähtiin joitain palamisen aiheuttamia jälkiä ja maalin halkeilua. Halkeilu oli myös ikääntymisen aiheuttamaa. Toimenpiteenä suositeltiin katon huoltomaalausta.  A on kertonut 30.8.2016 vakuutusyhtiölle lähettämässään lisäselvityksessä, että maalin halkeilu johtui vanhan maalikerroksen liiallisesta paksuudesta. Halkeamat ulottuivat kuitenkin vain vanhaan maalipintaan saakka. Katto oli maalattu viimeksi vuonna 2008.

Korvausta vahingosta oli haettu kotivakuutuksesta. A:n mukaan katolta joudutaan puhdistamaan koneellisesti noin 20 kohtaa, joissa kekäleet ovat polttaneet sinkityksen. Nämä kohdat käsitellään ruosteenestomaalilla ennen varsinaista maalausta. Näiden jälkien lisäksi pienemmät kekäleet ja yleinen palosta aiheutunut kuumuus ovat pikavanhentaneet eli irrottaneet maalipintaa alustasta. Korvausvaatimus oli 4 950 euroa, joka perustui A:n hankkimaan tarjoukseen koko katon maalausurakasta.

Vakuutusyhtiö oli katsonut korvauspäätöksessään, että vahinkokartoituksen mukaan katon maalipinnoite oli vahinkohetkellä puutteellisessa kunnossa. Katon palovauriot ovat korjattavissa paikkamaalauksella, eikä koko katon maalaaminen palon johdosta ollut tarpeellista. Peruskunnostus- ja tasonparannuskustannukset jäävät vakuutuskorvauksen ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiö on suorittanut A:lle 680 euron korvauksen, joka vastaa paikkamaalauksesta saatua tarjousta. Paikkakorjauksesta mahdollisesti aiheutuva sävyero ei ole vakuutusehtojen mukaan korvausta määriteltäessä ja arvioidessa huomioitava seikka.

Asiakkaan valitus

A on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen koko katon maalaamisesta. Palon aiheuttama maalin lämpölaajeneminen oli aiheuttanut maalipinnan halkeilun. Ilmassa lennelleet puuhiilet kuvaavat hyvin tulipalon voimaa ja palon aiheuttamaa lämpösäteilyä naapurustossa. Maali irtoaa kuumasta laajentuneesta pellistä ja palokaasujen kosteat hapot vetäytyvät kapillaarisesti tiiviisiin saumoihin. Katon vahinkoa edeltänyttä kuntoa ei voida arvioida vahinkotarkastuksessa otettujen kuvien perusteella.

Vakuutusyhtiö ei voi soveltaa rajoitusehtoa, jonka mukaan värisävyeroista aiheutuvaa arvonalennusta ei korvata. Kyseessä on talon julkisivu, joka ei voi jäädä laikukkaaksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että katosta otetuista valokuvista on nähtävissä, että peltikatteen maalipinnoite on ollut kauttaaltaan puutteellisessa kunnossa. Maalin irtoilu oli havaittavissa jo vuonna 2009 otetuista Google Street View-kuvista. Katon vauriot voidaan korvata kotivakuutuksesta vain siltä osin, kuin ne ovat aiheutuneet palovahingosta. Vahinkokartoitusyrityksen työnjohtajalta saadun tiedon mukaan katossa oli vuodenaikojen aiheuttamasta lämpölaajenemisesta aiheutunutta maalin halkeilua ja kutistumista sekä ajan saatossa tullutta ruostetta. Vanha maali on ollut ilmeisesti jotain telakalta saatua venemaalia, joten se ei välttämättä sovellu katteeseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa korvaus koko katon maalauskustannuksista vai rajoittuiko vakuutusyhtiön korvausvastuu katon paikkamaalauksiin.

Vakuutusehdot

Korvaussääntöjen kohdan 3 (Korvauksen suorittamisvaihtoehdot) mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korva­taan korjauttamalla vahingoittunut esine. Jos korjauskustannukset ylittävät näiden korvaussääntöjen mukaan määritellyn omaisuuden ar­von. Korvaus on kuitenkin enintään omaisuuden arvon suuruinen. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.

Kotivakuutusehtojen kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Vakuutuksen korvaussääntöjen kohdan 11 (Arvonalentuminen ja tunnearvot) mukaan arvonalentumista ei korvata. Arvonalentumisella tarkoitetaan sitä, että vahingoittuneen omaisuuden käypä arvo on alentunut, vaikka omaisuus on vahingon jälkeen korjattu vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Korvauksen määrää arvioitaessa ei oteta huomioon värisävyeroja eikä tunne- tai vastaavia arvoja.

Asian arviointi

Korvauksenhakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vahingon välinen syy-yhteys. Vakuutusehtojen mukaisesti korjauskustannusten laajuuden lähtökohtana on omaisuuden kunto ennen vahinkotapahtumaa. Vahinkopaikasta otettujen valokuvien perusteella katossa oli mm. palavien kekäleiden jättämiä jälkiä. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että kuumuus oli aiheuttanut myös maalipinnan muita vaurioita.  Toisaalta maalipinnassa uuden ja vanhan maalin rajapinnassa olevat halkeilut johtuivat A:n mukaan myös maalikerroksen liiasta paksuudesta. Ulkopuolisen yrityksen suorittaman vahinkokartoituksen mukaan katossa oli maalin ikääntymisestä aiheutunutta hilseilyä.

Asiassa on riitaa siitä, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa korvaus koko katon maalauksen kustannuksista. Vakuutuslautakunta katsoo, ottaen huomioon katon maalipinnan hilseilyn jo ennen vahinkoa, että vakuutusyhtiön korvausvastuu koko katon maalauksesta on 50 prosenttia esitetystä kustannusarviosta. Loput kustannukset ovat katon perusparannusta, josta vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta vakuutukseen sovellettavien korvaussääntöjen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa A:lle 50 prosentin korvauksen vaadituista 4 950 euron korjauskustannuksista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Rantala