Tapahtumatiedot
Vakuutettu liikerakennus (rakennusvuosi 1957) vahingoittui tulipalossa 20.6.2017. Rakennuksen vahingoittuneessa osassa oli kolme huoneistoa ja korjaamo/autotallitila, jossa vuokralainen oli tehnyt autojen maalaus- ja muita korjaustöitä.
Vakuutusyhtiö oli korvauspäätöksessään 14.8.2017 katsonut, ettei vahinko kuulu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin. Tutkintaraportista ilmenee, että palon on aiheuttanut määräystenvastainen asennustapa, koska verstastilan syöttökaapelia oli jatkettu hirsirakenteen sisällä ilman jakorasiaa. Kaapelia ja sen liitosta oli myös jatkuvasti ylikuormitettu. Vahinko oli seurausta virheellisestä käytöstä ja sähköturvallisuuslain sekä sähköturvallisuusmääräysten vastaisesta asennustavasta.
Asiakkaan valitus
Asiakas toteaa valituksessaan, että palo syttyi ilmeisesti väärin tehdyn sähköliitoksen vuoksi. Sähköliitoksen tekijää tai ajankohtaa ei tiedetä. Sitä ei ole tehty nykyisten osakkeenomistajien aikana, eikä sen jälkeen, kun nykyiset omistajat ovat ottaneet palovakuutuksen. Naapurihuoneiston omistaja on mahdollisesti tiennyt tai ollut tietämätön kytkennästä. Hän ei ole ennen paloa ilmoittanut taloyhtiön hallitukselle, että asukas on usein joutunut vaihtamaan sulakkeita ennen paloa. Ilmoittaminen olisi johtanut asian tutkimiseen ja mahdollisesti viallinen liitos olisi löydetty.
Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön pitäisi ensisijaisesti korvata vahinko ja sen jälkeen etsiä syyllinen paloon. Vakuutusyhtiön ei pitäisi luopua syyllisen etsimisestä vain toteamalla, ettei väärin tehdyn liitoksen tekijää tiedetä. Todellista palon syytä ei välttämättä ole löydetty. Pitäisi ottaa huomioon myös se, että edes täysin syytön osakas saisi korvauksen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo, että sen kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Palon syyn selvittämiseksi tehdystä tutkintaraportista ilmenee yksiselitteisesti, että rakennuspalon on aiheuttanut sähköturvallisuuslain ja pienjännitesähköasennusstandardin määräysten vastainen asennustapa, jossa on kyse verstastilan syöttökaapelin jatkamisesta hirsirakenteen sisällä ilman jakorasiaa.
Palovahingon syyksi on osoitettu asennusvirhe. Asennusvirheellä on syy-yhteys aiheutuneeseen palovahinkoon. Rajoitusehdon perusteella asennusvirheestä aiheutuvat vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia vakuutustapahtumia.
Vakuutusyhtiö toteaa, että kiinteistövakuutuksessa vakuutettuna on kiinteistön omistaja, ei omistajayhtiön osakas. Autotalli/varastotilan vuokralainen on tutkintaraportin mukaan ilmoittanut isännöitsijälle ja vuokranantajalle, että kaapeli pitäisi vaihtaa tai tehdä sähkötyöt sillä tavoin, että sulakkeet kestävät ja he voivat tehdä auton pintakäsittelytöitä. Tuon kertomuksen perusteella kiinteistön omistajalle ei ole voinut tulla yllätyksenä, että rakennuksen sähköistyksessä on mahdollisesti jotain vikaa. Asialla ei vakuutusyhtiön mielestä ole vakuutusehtojen tulkinnan kannalta suoraan merkitystä.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa
- Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valtuuttaman sähkötarkastajan (SA) 20.6.2017 päivätty tutkintaraportti. Tutkinnan tarkoituksena on ollut selvittää, onko palon syttymissyy sähköinen, tai sulkea se pois palon syttymissyynä. Raporttiin sisältyy useita tulipalon jälkeen otettuja kuvia palopaikalta ja rakennuksen sähkölaitteistoista. Tutkintaraporttiin sisältyy myös pelastuslaitoksen onnettomuusseloste.
- Sähköturvallisuusmääräyksiin liittyvää sähköpostikirjeenvaihtoa ja osa Sähkötarkastuslaitoksen julkaisusta A 1-74, Sähköturvallisuusmääräykset (Helsinki 1974).
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen palovahingosta vetoamalla sähköliitoksen virheelliseen asennukseen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kiinteistövakuutuksen ehtojen
- kohdan 5.1.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat, Palo tai noki) mukaan vakuutuksesta korvataan (muun muassa) irti päässeestä tulesta aiheutunut vahinko
- kohdan 5.2.5 (Palovakuutukseen liittyvät rajoitukset, Rakentamis-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta tai virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä
- huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.
Asian arviointi
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valtuuttaman sähkötarkastajan (SA) tutkintaraportin mukaan rakennuspalon on aikaansaanut sähköturvallisuuslain (STL 410/96) ja kiinteistön sähkölaitteiden rakennus- ja korjausaikaisen pienjännitesähköasennus-standardin SFS 6000 määräysten vastainen asennustapa. Syöttökaapelia oli jatkettu hirsirakenteen sisällä ilman jakorasiaa. Kaapelia ja sen liitosta oli jatkuvasti ylikuormitettu, kunnes se liitoksen ja sen johdinten osalta oli vaurioitunut ja kuumentunut sopivissa, palolle otollisissa olosuhteissa ja aikaansaanut rakennuspalon.
Raportin loppuyhteenvedossa selostetun standardin SFS6000 kohdan 526.5 mukaan johtimien liitokset (päättäminen ja väliliitokset) pitää tehdä vain sopivissa koteloissa esimerkiksi jakorasioissa, kojerasioissa tai laitteissa, joihin valmistaja on varannut tilan tähän tarkoitukseen. On käytettävä laitteita, joissa on kiinteät liittimet ja liittimille on varattava asennustila. Ryhmäjohdoissa päätettävät johtimet on päätettävä koteloituna. Asiakirjoihin liitetystä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmenee tarkastajan (SA) ilmoitus siitä, että rakennuksessa käytetty asennustapa oli virheellinen asennusajankohdasta riippumatta, koska syöttökaapelia oli jatkettu hirsirakenteen sisällä ilman jakorasiaa.
Tutkintaraportista ilmenee, että verstastilan syöttökaapelin vaiheita suojaavia sulakkeita oli ylikuormituksen takia jatkuvasti vaihdettu. Tästä on tarkastajalle kertonut sen asunnon asukas, josta tulipalo oli alkanut, ja jonka sähkötaulussa olleita sulakkeita oli uusittu. Autotalli/verstastilan vuokralaiset olivat tarkastajalle kertoneet, että heillä oli jatkuvasti ollut vaikeuksia sähköjensä kanssa. Aina kun he lisäsivät kuormituksia, voitiin olettaa, että sulake palaa ja että työt pitää keskeyttää sekä pyytää päätyasunnon omistajaa vaihtamaan uusi sulake. Vuokralaiset olivat kertomansa mukaan ilmoittaneet isännöitsijälle ja vuokranantajalleen, että kaapeli pitäisi vaihtaa tai tehdä sähkötyöt sillä tavoin, että sulakkeet kestävät ja että he voivat tehdä autopintakäsittelytöitä.
Tarkastusraporttiin sisältyvien tietojen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennuksen omistavan kiinteistöyhtiön edustajien on täytynyt olla tietoisia sähkön käyttöön liittyneistä ongelmista ylikuormituksen ja sulakkeiden usein tapahtuvien vaihtamisten vuoksi. Vakuutuslautakunta ei pidä todennäköisenä sitä, että päätyasunnon asukas olisi omalla kustannuksellaan toistuvasti vaihtanut sulakkeita siten, että kiinteistöyhtiön isännöitsijä ei olisi tullut tietämään sähkön käyttöön liittyneestä ongelmasta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on tässä tapauksessa velvollisuus näyttää toteen, että rajoitusehdon tarkoittama asennusvirhe on aiheuttanut tulipalon. Vakuutusyhtiöllä ei ole lainsäädännön tai oikeuskäytännön mukaan velvollisuutta korvata vahinkoa vetoamatta rajoitusehtoon ja sen jälkeen selvittää virheellisen asennuksen tehnyttä tahoa sekä mahdollisesti vaatia tältä korvausta.
Esitetty selvitys huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus vetoamalla omaisuuden virheellistä asentamista koskevaan rajoitusehtoon (kohta 5.2.5, Rakentamis-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti).
Vakuutuslautakunta toteaa vielä, että huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajalla, eli kiinteistöyhtiön osakkaalla, tai huoneiston asukkaalla ei ole itsenäistä oikeutta toimia rakennuksen palovahinkoa koskevassa korvausasiassa. Asiassa on kyse kiinteistövakuutuksesta, jonka on ottanut rakennuksen omistava kiinteistöosakeyhtiö. Asunnon osakkeenomistaja tai asukas eivät ole kiinteistövakuutuksen palovakuutusturvassa vakuutettuina.
Vakuutuslautakunta katsoo, että jos kiinteistöosakeyhtiö haluaa vaatia virheellisen asennuksen tehneeltä taholta korvausta aiheutuneesta vahingosta, kiinteistöyhtiön tehtäväksi jää selvittää asennuksen tehnyt taho ja vaatia korvausta.
Lopputulos
Vakuutusyhtiön epäävä korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho