Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa kerrostalossa erään asunnon keittiöaltaan muovinen hajulukko oli 6.12.2015 rikkoutunut allaskaapissa ja vettä oli päässyt valumaan allaskaappiin ja sen alle lattialle.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 10.12.2015, että vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen kohdan 206.2 rajoitukseen, jonka mukaan LVIS –tekniikan rikkoutumisturvasta ei korvata altaan poistoputken tai pohjaventtiilin vuodosta aiheutunutta vahinkoa.

Asiakas lähetti vakuutusyhtiölle vahinkoa koskevan kosteuskartoituslaskun. Vakuutusyhtiö antoi 11.8.2016 korvauspäätöksen, jonka mukaan ”tämä vahinko on korvattava, mutta korvaussumma jää alle omavastuun”. Korvauspäätöksen erittelyosan mukaan kosteusmittauksen kustannus on 248,00 euroa ja kohteen omavastuu 248,00 euroa. Päätöksen mukaan omavastuu on vähennetty kartoituslaskusta, koska kosteusmittausyritys K ei ole vakuutusyhtiön sopimuskumppani.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 8.9.2016 mukaan yhtiö korvaa asiakkaan antamien tietojen perusteella vakuutuksesta 248,00 euroa. Päätöksen mukaan lasku on maksettu vahingon selvittelykuluna, koska kyseessä on ennen 1.1.2016 tapahtunut vahinko ja tehty vahinkokartoitus.

Asiakkaan asiamiehenä oleva vakuutusmeklarin Vakuutuslautakunnalle toimittamasta sähköpostikirjeenvaihdosta käy ilmi, että asiakas on pyytänyt vakuutusyhtiöltä vahinkotapauksen uudelleenkäsittelyä sillä perusteella, että vakuutusyhtiö on päätöksellään, jonka mukaan ”tämä vahinko on vakuutuksesta korvattava, mutta korvaussumma jää alle omavastuun”, antanut asiassa itseään sitovan myönteisen korvauspäätöksen koko vahingon osalta.

Vakuutusyhtiö on sähköpostiviesteissään ja sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään antamassaan korvauspäätöksessä katsonut, että uudet korvauspäätökset ovat koskeneet vain kosteuskartoitusta koskevaa laskua. Itse vuotovahingon korvattavuuden osalta 10.12.2015 annettua korvauspäätöstä ei ole muutettu. Yhtiölle ei myöskään ole toimitettu vahingosta mitään sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella kielteistä korvauspäätöstä olisi ollut perusteita harkita uudelleen.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön päätöksen tulee tulkita sen selkeän sanamuodon mukaan koskevan koko vahinkoa, eikä vain vahingonselvittelykulua. Vaikka kyse oli erehdyksestä ja vakuutusyhtiön oli tarkoitus antaa päätös vain kartoituslaskun osalta, vakuutusyhtiö totesi vahingon olevan korvattava. Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön antama uusi päätös sellainen, että sen on katsottava kumonneen aiemman korvauspäätöksen, ja näin ollen sitovan vakuutusyhtiötä.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta annetussa lausumassaan asiakas vetoaa vielä siihen, että vakuutusyhtiön päätös ei ole ollut muotoilultaan ehdollinen tai sisältänyt varaumia sen suhteen, että päätös koskisi vain osaa vahingosta. Asiakas katsoo, että yleiskielessä ei ylipäänsä tehdä erottelua sen suhteen, että käytetäänkö vahinkotapahtumasta juuri sanamuotoa ”vahinkotapahtuma” taikka ”vakuutustapahtuma”. Kyseessä oleva vakuutusyhtiö käyttää myös itse säännönmukaisesti korvattavuuspäätöksissään sanamuotoa ”vahinko” kuvaillessaan koko vahinkotapahtuman korvattavuutta vakuutuksesta. Koska jopa vakuutusyhtiön oma korvauskäytäntö on kirjavaa käytetyn sanamuodon suhteen sen ilmoittaessa koko vahingon korvattavuudesta, ei ole perusteltua esittää, että vakuutuksenottajan tulisi kuitenkin tällainen erottelu tehdä, vaikka vakuutusyhtiö käyttää kyseisiä termejä itsekin vaihtelevasti. Myös vakuutusyhtiön korvausjohtaja on myöntänyt vakuutusyhtiön päätöksen muotoilun harhaanjohtavuuden.

Asiakas viittaa lausumassaan Vakuutuslautakunnan aikaisempaan lausuntokäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen, vakuutusyhtiön vetoamaan oikeuskäytäntöön sekä liikennevakuutuslain ja varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jäljempänä oikeustoimilaki) säännöksiin ja niiden tulkintaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. 10.12.2015 annettu korvauspäätös on ollut yksiselitteisesti kielteinen. Päätös on koskenut koko vahinkotapahtuman korvattavuutta. Päätöksessä todetaan "Tämä vahinkotapahtuma ei ole vakuutuksestanne korvattava." Päätöksessä myös viitataan sovellettavaan rajoitusehtoon ja täysin selkeästi perustellaan se, miksi korvausta ei makseta. Päätöksessä todetaan, että "Saadun selvityksen perusteella vahinko aiheutui keittiöaltaan rikkoutuneen muovisen hajulukon vuodosta viemärin padottaessa samaan aikaan. Yllä olevassa vakuutusehdossa on korvattavuuden ulkopuolelle rajattu altaan poistoputken vuodosta aiheutuvat vahingot, joten emme voi maksaa korvausta tapahtuneesta vahingosta."

Kesällä 2016 asiakas on hakenut vakuutusyhtiöltä korvausta tehdystä kosteuskartoituksesta aiheutuneesta kulusta. Tämän johdosta yhtiö on 11.8.2016 antanut korvauspäätöksen, jossa todetaan, että "Tämä vahinko on vakuutuksestanne korvattava, mutta korvaussumma jää alle omavastuun." Jäljempänä päätöksessä todetaan, että kosteuskartoitus on maksanut 248 euroa. Lisäksi yhtiö on antanut 8.9.2016 vielä kolmannen päätöksen, jolla kosteuskartoitus on korvattu ilman omavastuun huomioimista.

Vakuutusyhtiön mielestä on selvää, että kaksi jälkimmäistä päätöstä ovat koskeneet ainoastaan kosteuskartoituksen korvattavuutta vakuutuksesta. Tämä ilmenee molemmista päätöksistä. Yhtiö huomauttaa lisäksi, ettei 11.8.2016 annettua päätöstä ole annettu esimerkiksi koko vakuutustapahtuman korvattavuutta koskevan oikaisupyynnön tms. johdosta, vaan asiakas on tässä vaiheessa vaatinut ainoastaan kosteuskartoituksen korvaamista. Näin ollen vaatimuksen johdosta annettu päätöskin on koskenut ainoastaan tätä vaatimusta. 11.8.2016 annetussa päätöksessä ei ole myöskään käytetty sanaa "vakuutustapahtuma" tai "vahinkotapahtuma" kuten 10.12.2015 annetussa kielteisessä päätöksessä. Kuten vakuutusyhtiö on ilmoittanut, vakuutustapahtuma ei ole ollut korvattava, mutta yksittäinen vahinkoseuraamus eli kosteuskartoituksesta aiheutunut kulu on ollut.  Vakuutusyhtiö ei ole 11.8.2016 kertonut muuttaneensa aiemmin antamaansa kielteistä korvauspäätöstä eikä asiakas perustellusti ole voinut saada sellaista käsitystä. Vakuutusyhtiö selostaa lopuksi laajasti muun muassa oikeuskäytäntöä, oikeuskirjallisuuden kannanottoja ja Vakuutuslautakunnan aiempaa käytäntöä sekä viittaa liikennevakuutuslain ja oikeustoimilain säännöksiin sekä näiden tulkintaan. Vakuutusyhtiö toteaa kantansa olevan, että vakuutusehtoihin nähden virheelliset myönteiset korvauspäätökset sitovat vakuutusyhtiötä vain rajoitetusti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä on riidatonta, että altaan hajulukosta tapahtunut vuotovahinko ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Kyse on siitä, voidaanko vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä 11.8. ja 8.9.2016 pitää vakuutusyhtiötä sitovina myönteisinä korvauspäätöksinä, joiden sisältönä on, että vuotovahinko on vakuutuksesta korvattava.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuutusehtojen (voimassa 1.1.2013 lukien) kohdan 206.1 alakohdan 4. (LVIS−tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on

• vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö−, vesi−, ilmastointi−, sähkö−tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen välittömänä seurauksena aiheutunut vuotovahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI−putkistosta tai laitteesta.

Vakuutusehtojen kohdan 206.2 (Rajoitukset) alakohdan 4 (LVIS−tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen) mukaan yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 9 Vahinkotapahtuma rajoitusten lisäksi vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

• altaan tai ammeen poistoputken tai pohjaventtiilin vuodosta
   

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella vakuutusyhtiön antama myönteinen korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Tämä käytäntö käy ilmi muun ohessa asiakkaan vetoamista lautakunnan ratkaisusuosituksista.

Vakuutusyhtiön antamat riidanalaiset korvauspäätökset on saadun selvityksen perusteella lähetetty asiakkaalle tilanteessa, jossa vakuutusyhtiö oli jo tehnyt vuotovahingon korvattavuutta koskevan kielteisen korvauspäätöksen, jonka asiakas on saanut tietoonsa. Tässä 10.12.2015 annetussa korvauspäätöksessä on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan todettu yksiselitteisesti, että vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Asiakas on kielteisen korvauspäätöksen saamisen jälkeen pyytänyt, että vahinkoon liittyvä kosteuskartoituslasku korvataan. Vakuutusyhtiö on kartoituslaskun ensin omavastuun alle jäävänä evättyään maksanut korvauksen laskusta.

Vakuutuslautakunnan havaintojen mukaan useat vakuutusyhtiöt korvaavat kosteuskartoituslaskuja vahingon selvittelykuluina myös sellaisissa tapauksissa, joissa varsinainen vakuutustapahtuma ei ole vakuutuksesta korvattava, kuten tässäkin tapauksessa on ollut asianlaita. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön 11.8. ja 8.9.2016 antamista korvauspäätöksistä käy päätöksen ensimmäisen sivun tekstin jossakin määrin yleisluonteisesta sanamuodosta huolimatta selvästi ilmi, että päätökset koskevat nimenomaan kummankin päätöksen 2. sivulla erikseen mainitun kosteuskartoituslaskun korvaamista. Päätösten liittyminen kosteuskartoituslaskuun on ollut pääteltävissä myös siitä, että vakuutusyhtiö oli jo aiemmin antanut vahingon korvattavuuden osalta kielteisen korvauspäätöksen, ja asiakkaan vetoamat uudet päätökset oli annettu asiakkaan tämän jälkeen esittämän kosteuskartoituslaskua koskevan korvausvaatimuksen johdosta.

Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön antamien uusien korvauspäätösten perusteella niiden vastaanottaja ei ole voinut perustellusti päätyä siihen johtopäätökseen, että korvauspäätöksillä olisikin tarkoitettu vuotovahingon olevan aiemmasta korvauspäätöksestä poiketen korvattava. Näin on erityisesti tilanteessa, jossa asiakkaan asiamiehenä on toiminut vakuutusmeklari, jonka asiantuntemuksen ei voida arvioida olevan vakuutusalan ammattilaisiksi katsottavia vakuutusyhtiöitä olennaisesti alemmalla tasolla.

Koska asiassa ei voida katsoa annetun uutta ratkaisua vuotovahingon korvattavuudesta, asiakkaan vaatimusta väitetyn uuden korvauspäätöksen vakuutusyhtiötä sitovaksi katsomisesta ja altaan hajulukon rikkoutumisesta aiheutuneen vuotovahingon tällä perusteella korvattavaksi katsomisesta ei voida hyväksyä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Yrttiaho