Tapahtumatiedot

Asiakkaan BMW 2D Sedan 315-merkkinen ajoneuvo (vm. 1983, 120 tkm) oli palanut käyttökelvottomaksi 30.8.2017. Korvausta ajoneuvosta haettiin sen kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi auton käyväksi arvoksi 3 200 euroa. Yhtiön mukaan asiakkaan auto on sen ikä huomioiden ollut hyvässä kunnossa ennen vahinkoa. Auto ei ole ollut aivan virheetön. Auton arvoa alentavina tekijöinä huomioitiin takaluukun lakkapinnan vauriot sekä kromisen takapuskurin ja helmojen ruostevauriot.  Nämä seikat todettiin asiakkaan toimittamasta, ennen vahinkoa otetusta valokuvasta.  Sisusta tulkittiin asiakkaan eduksi hyväkuntoiseksi. Hintapyynnit vastaavista ajoneuvoista olivat 2 000 - 4 500 euroa. Kalliimmat autot olivat yleensä parempikuntoisia tai museoajoneuvoja. Tuhoutuneen mallin 315 ajoneuvot ovat yleensä harraste- tai museoajoneuvoja; kyseinen auto ei kuitenkaan ollut museorekisteröity.  

Käyvän arvon lausunnossa on viitattu kahteen myynti-ilmoitukseen, joissa 316-mallinen, museoajo-neuvoksi hyväksytty auto on ollut myynnissä yksityishenkilönä 3 200 euron hintapyynnillä (vm. 1986, 146 tkm). Toinen 315-mallinen ajoneuvo on ollut autoliikkeessä myynnissä 2 750 euron hintapyynnillä (165 tkm). Auto on myynti-ilmoituksen kuvien perusteella ulkoisesti paremmassa kunnossa kuin asiakkaan auto. Asiakkaan auton käypä arvo oli yhtiön mukaan 3 200 euroa.

Asiakasasiamieskäsittely

Asiakkaan mukaan vastaavien ajoneuvojen hintahaitari on 2 000-12 800 euroa. Lisäksi hän totesi, että tarkastaja kävi paikalla vasta kolmen viikon kuluttua, joten sateet olivat huonontaneet autoa.

Asiakasasiamies totesi, että käypää arvoa ei voida määritellä esim. yksittäisen vaihtotarjouksen tai myynti-ilmoituksen perusteella vaan sillä tarkoitetaan sellaista hintaa, jonka useampi kuin yksi henkilö olisi ollut valmis ajoneuvosta todelli­suudessa käteishintana maksamaan. Vanhalla ajoneuvolla on paljonkin ns. käyttöarvoa sekä tunnearvoa, vaikka niiden taloudellinen arvo rahallinen arvo on suhteellisen alhainen. Näitä seikkoja ei kuitenkaan voida käyttää käypään arvoon perustuvaa vakuutuskorvausta määritettäessä. Arviota tehtäessä on huomioitu se, että ajoneuvo on ikäisekseen vähän ajettu ja hyvässä kunnossa, mutta ei virheetön. Takaluukussa oli lakka irronnut ja puskurissa ja helmoissa oli pintaruostetta. Asiakasasiamiehen mukaan maksettu korvaus vastaa auton vahinkoa edeltänyttä käypää arvoa, eikä aihetta vakuutusyhtiön ratkaisun muuttamiseen ollut.

Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii lisäkorvausta 800 €. Hän kertoo, että tarkastajan arvio perustuu kolmeen nettiauto.com:ssa myynnissä olleeseen ja mittarilukemaltaan enemmän ajetun BMW 316 mallin myyntihintaan. Samaan aikaan samassa nettikaupassa oli myynnissä kolme BMW 315 autoa hintaan 3 500 €, 3 950 € ja 4 500 €. Auto on hankittu uutena ja sillä on ajettu vain kesäisin. Ajoneuvossa oli metalliväri, lohkolämmitin, autostereot ja käyttämättömät talvirenkaat. Saksalaisessa nettikaupassa BMW 315 –mallin hintapyynnöt ovat olleet välillä 2 800 – 12 800 euroa.

Vakuutusyhtiö toistaa aikaisemman kantansa. Käypä arvo tarkoittaa sitä käteishintaa, jonka vahinkoa kärsinyt olisi voinut käteiskaupassa auton myydessään saada vahinkohetkellä. Auton käypää arvoa määritettäessä otetaan huomioon muun muassa vastaavan auton markkinahinnat, vaurioituneen auton yksilöllinen kunto, varusteet, käyttöönottoaika, vuosimalli, käyttötapa ja ajetut kilometrit. Hinnoittelu tehdään Suomen hintatason mukaan, ja hintavertailuaineistoa on ollut saatavilla riittävästi. Myynti-ilmoitusten hinnat ovat pyyntihintoja, ei­vätkä ne sellaisenaan osoita ajoneuvon käypää arvoa. Ajoneuvon lisävarusteet eivät korota käypää arvoa varusteiden hankintahintaa vastaavalla määrällä.

Yhtiö toteaa, että autoliikkeiden hintapyyntöjen osalta tulee huomioida, että käytettyjen ajo­neuvojen hintapyynnöt ja myyntihinnat sisältävät liikkeen kulut ja muita eriä, eikä liikkeiden hinnoittelu siten ole suora osoitus ajoneuvon käyvästä arvosta. Autoliikkeiden pyyntihinnat sisältävät myös liikevoiton ja myyntikustannukset.  Käyvällä ar­vona ei siis tarkoiteta autoliikkeiden ulosmyynti- tai pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan sellaista hintaa, jonka useampi kuin yksi henkilö olisi ollut valmis ajoneuvosta käteishintana maksamaan. Ajoneuvoon tehdyt huollot tai siinä olevat lisävarusteet eivät kohota käypää arvoa sillä rahamäärällä, joka huoltoihin, korjauksiin tai lisälaitteiden hankkimiseen on käytetty. Huoltotoimenpiteet ja lisävarusteet pikemminkin edis­tävät ajoneuvon myyntiä kuin korottavat hintaa.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen 1.1.2017 kohdan 4.1 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu moottoriajoneuvo, moottoriajoneuvon ohjehintaan sisältyvät vakiovarusteet, moottoriajoneuvoon kiinteästi asennetut, ajoneuvon käyttöön olennai­sesti liittyvät lisävarusteet, varusteet, jotka on valmistettu ainoastaan ajoneuvossa käytettäviksi ja toinen erilainen (kesä- tai talvi-) rengaskerta vanteineen. (…)

Ehtojen kohdan 4.12.3.1 mukaan suoranaisessa esinevahingossa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuksen kohteen tai sen osan käypä arvo. Käypänä arvona pidetään sitä käteishintaa, mikä vahinkohetken markkinatilanteessa on moottoriajoneuvosta tai sen osasta yleisesti saatavissa pidettäessä sitä myytävänä tar­koituksenmukaisella tavalla. Ajoneuvon käypää arvoa määritettäessä otetaan huomioon ajoneuvon ja sen merkin päivän markkinahinnat, ajoneuvon yksilöllinen kunto, varusteet, käyttöönottoaika, vuosimalli, käyttötapa, ajetut kilometrit sekä muut hintaan vaikuttavat tekijät.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutuksenottajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse ajoneuvon käyvästä arvosta. Käyvällä arvolla ei tarkoiteta autoliikkeiden ulosmyyntihintaa, pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan sellaista hintaa, jonka useampi ostaja olisi ollut vakuutuksen kohteesta valmis maksamaan. Internetin myynti-ilmoituksia käytetään yleisesti arvioitaessa ajoneuvon käypää arvoa.  Tämän lisäksi käypää arvoa määritettäessä otetaan huomioon myös kyseisen vaurioituneen ajoneuvon yksilölliset ominaisuudet.  

Vakuutuskäytännössä käyvän arvon määrittäminen perustuu vastaavien autojen markkinahintoihin ja vahingoittuneen auton yksilöllisen kunnon ja muiden vakuutusehtojen mukaan käypään arvoon vaikuttavien tekijöiden arviointiin. Käyvän arvon arviointia tehdään mahdollisimman samankaltaisten ajoneuvojen myynti-ilmoitusten perusteella, huomioiden ajoneuvoissa luonnollisesti olevat erot, jolloin vertailua on tehtävä vaurioitunutta autoa mahdollisimman hyvin vastaavien ajoneuvojen ilmoitusten perusteella. Lisäksi FINE toteaa, että niin autoliikkeiden kuin yksityistenkin henkilöiden ajoneuvojen myynti-ilmoitusten pyyntihinnoissa on yleisesti jonkin verran ns. tinkivaraa, ja tämä otetaan säännönmukaisesti huomioon ajoneuvojen käyvän arvon määrittelyssä.

Asiakkaan auton kunto on vakuutusyhtiön käyvän arvon lausunnossa arvioitu kokonaisuudessaan asteikolla 1–5 luokkaan 3 korin ja maalauksen osalta, jolloin kunto on tyydyttävä, normaalista käytöstä johtuvaa kuluneisuutta. Sisustuksen ja moottorin osalta auto on luokkaa 2, jolloin kunto on hyvä, vain lieviä käytön jälkiä, normaalia parempi kunto. Tämä tarkoittaa käytännössä tavanomaisessa paremmassa kunnossa olevaa autoa ottaen huomioon sen iän ja ajetut kilometrit.

Ajoneuvon käypään arvoon vaikuttaa myös kyseisen ajoneuvon varustelutaso. Ajoneuvon iän kasvaessa lisävarusteiden korottava vaikutus ajoneuvon todennäköiseen käteismyyntihintaan kuitenkin vähenee. Auto on ikäisekseen vähän ajettu ja hyvässä kunnossa, mutta ei virheetön, sillä takaluukussa oli lakka irronnut ja puskurissa ja helmoissa oli pintaruostetta. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan käyvän arvon määrittelyssä on otettu huomioon, että auto on hankittu uutena, se oli hyvin pidetty ja sillä on ajettu vain kesäisin. Ajoneuvossa oli kahdet renkaat. 

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vahingon määrästä on vakuutuskorvausta hakevalla. Saadakseen lisäkorvausta asiakkaan tulisi siis osoittaa, mitä hän olisi autosta saanut, mikäli sen olisi ennen vahinkoa myynyt.

Asiassa on esitetty lukuisia myynti-ilmoituksia verrokkiajoneuvoista puolin ja toisin. Asiakkaan esittämät hintatiedot olivat osin ulkomailla nettimyynnissä olevien autojen hintatietoja. BMW 315 ja 316 -mallisia ajoneuvoja on kuitenkin ollut myynnissä myös Suomessa, ja kun kyse on nimenomaan sen käteismyyntihinnan arvioimisesta, jonka asiakas olisi autostaan saanut, FINE katsoo, ettei Saksan hintataso ole tässä asiassa ratkaiseva. Nyt kyseessä olevan auton käyvän arvon määrittelyssä ei käytetä myöskään suoraan museorekisteröityjen autojen hintoja, sillä tuhoutunut auto ei ollut museorekisteröity vaan harrastekäytössä.

Pyyntihintataso on toimitetussa hintavertailuaineistossa asettunut enimmäkseen 2 800-3 700 euron välille. Aineistosta ilmenee, että joistakin korkeammilla hintapyynnöillä (3 500 - 4 000 euroa) olleista museorekisterikelpoisista BMW 315 ja 316 -ajoneuvosta oli annettu toinenkin myynti-ilmoitus alemmalla hintatasolla ilmeisesti sen vuoksi, että kauppoja ei ollut syntynyt. Toteutuneista kauppahinnoista on vain vähän tietoa; yksi BMW 315 (vm 1982, 165 tkm) oli myyty autoliikkeestä 2 750 euron hinnalla.

Edellä selostetut seikat huomioiden FINE katsoo, että asiassa ei ole osoitettu, että asiakkaan auton käypä arvo ennen vahinkoa olisi ollut korkeampi kuin 3 200 euroa. Tällä perusteella FINE katsoo, että vakuutusyhtiön suorittama korvaus on asianmukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
 

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava neuvonantaja Raulos

Esittelijä Aarre