Tapahtumatiedot

Asiakkaan ajoneuvo on vaurioitunut ohitustilanteessa 29.4.2016. Ohittavan ajoneuvon liikennevakuutusyhtiö on korvannut korjauskulut ja keskeytyspäiviä ajalta 19. - 22.9.2016. Korvauksia keskeytysvakuutuksen perusteella haettiin oman auton kaskovakuutuksesta.

Päätöksessään 30.1.2017 vakuutusyhtiö toteaa ajoneuvon olleen ajokuntoinen vahingon jälkeen korjaamon selvityksen perusteella. Vakuutusyhtiö korvasi korjaamon ilmoittamat seisontapäivät 19.9. - 22.9.2016.

Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on vaatinut keskeytyskorvausta ajalta 29.4. - 27.5.2016.  Vakuutusehtojen mukaan keskeytyskorvausta maksetaan menetetyiltä käyttöpäiviltä, jolta ajoneuvoa ei voi käyttää siihen saakka kunnes auto on kunnossa. Autoa ei voitu käyttää ammattimaisessa maansiirtoajossa, koska auton ohjaustehostimessa on ollut öljyvuoto. Auto on ollut ajettavissa korjaamolle, mutta autolla ei ole voinut tehdä töitä. Öljyä vuotavaa autoa ei voi käyttää ammattimaisessa maansiirtoajossa erityisesti kuorma päällä. Jos katsastuksessa todetaan ohjaustehostimen vuoto, auto hylätään eikä sitä voi käyttää liikenteessä.

Ensimmäinen varaosatilaus tehtiin 9.5 ja uusi ohjausvaihde saapui 10.5. Auto on viety korjaamolle 30.5.2016, kun liikennevakuutusyhtiön korjauslupa oli saatu 27.5.2016. Auto oli haettu pois korjaamolta, koska kaikkia varaosia ei pystytty toimittamaan ja korjaamaan autoa kuntoon. Auto korjattiin 19.9. - 22.9.2016. Korjaamon todistuksen mukaan muut varaosat olivat saapuneet korjaamolle aikaisintaan heinäkuussa 2016. Auto oli ollut ajokelvoton ammattimaiseen maansiirtoajoon 29.4. alkaen ainakin 30.6.2016 saakka. Tähän nähden vaatimus kuukauden keskeytysajasta 29.4. - 27.5 on oikea ja kohtuullinen, koska varaosilla oli vähintään kuukauden toimitusaika. Vakuutusyhtiön väite akkulaatikosta ei pitänyt paikkaansa. Akkulaatikon rikkoutuminen ei yksin estänyt ajoa, mutta katsastusviranomainen ei olisi hyväksynyt autoa ajokelpoiseksi, koska ohjaustehostin vuoti öljyä. Auto olisi joutunut ajokieltoon, jos poliisi oli todennut ohjaustehostimen vuodon liikenteessä. Vakuutusyhtiö oli neuvonut odottamaan liikennevakuutusyhtiön päätöstä.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa vastuunsa rajoittuvan vakuutusehtojen mukaan 7 päivään, kun se liittyy varaosien tai korjauksen alkamisen odotukseen. Keskeytyskorvausta maksetaan enintään 33 vuorokaudelta. Ajoneuvon toteutuneen korjausajan lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut kohtuulliseksi korvata keskeytyspäiviä ajalta 29.4. - 2.5.2016 eli 4 päivää toteutuneen korjausajan lisäksi. Kyseisen ajanjakson puitteissa ajoneuvon ohjaustehostin olisi saatu korjattua.

Vakuutusyhtiö viittaa puhelinkeskusteluun 2.5.2016, jossa asiakkaalle oli kerrottu, että hän voi käyttää omaa kaskovakuutusta ajoneuvon korjauttamiseen. Mikäli ajoneuvon vauriot olisi tarkastettu heti vahingon jälkeen, olisi ajoneuvon liikennekelpoisuus selvinnyt. Nyt asiakas oli jäänyt odottamaan liikennevakuutusyhtiön korvauspäätöstä, jonka hän on saanut vasta syyskuussa ja vasta tämän jälkeen tarkastuttanut vauriot. Liikennevakuutusyhtiö oli todennut, että asiakkaalla on velvollisuus rajoittaa vahinkoa ja mikäli olisi ollut tiedossa, että ohjaustehostin on ollut viallinen, olisi korjaamo saanut tilattua sellaisen heti seuraavaksi päiväksi. Muiden vaurioiden (mm. akkulaatikko) osalta vauriot eivät olleet sellaisia, että niillä olisi ollut vaikutusta liikennekelpoisuuteen.

Asiakas on vedonnut ajoneuvonsa liikennekelvottomuuteen ensimmäisen kerran vasta 19.9.2016, jolloin se on tullut liikennevakuutusyhtiön tietoon. Autovakuutusyhtiö on saanut asiakkaalta tämän tiedon 21.11.2016. Selvitysten perusteella ajoneuvo on ollut kuitenkin asiakkaalla ajossa, sillä se on ollut mm. ilmastoinnin huollossa 1. - 2.6.2016. Mikäli ohjaustehostimen öljyvuoto olisi vaikuttanut ajoneuvon ajettavuuteen, olisi ollut loogista, että se olisi viety heti korjaamolle, varsinkin kun uusi ohjaustehostin olisi ollut helposti saatavilla.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kaskovakuutusehdot 12.9.2013 lukien

12. Keskeytysvakuutus
12.1 Vakuutustapahtuma
Vakuutuksen perusteella maksetaan korvaus kolari-, hirvivahinko-, ilkivalta-, palo-, varkaus-, lasi-, pysäköinti-, eläinvahinko- tai luonnonilmiövakuutuksen (ehtokohdat 4.1-4.9) perusteella korvattavien vakuutustapahtumien vuoksi menetetyiltä ajoneuvon käyttöpäiviltä. Menetetty käyttöpäivä tarkoittaa, että ajoneuvoa ei kyseisenä päivänä voida käyttää vahingon vuoksi.
--- 
12.2 Korvauksen laajuus ja korvaussäännökset
Menetetyiksi käyttöpäiviksi lasketaan täydet vuorokaudet vakuutustapahtuman sattumispäivästä tai liikennekelpoisen ajoneuvon korjauksen aloituspäivästä siihen asti, kun ajoneuvo on korjaamolla valmis luovutettavaksi tai vakuutetulle luovutetaan tilalle toinen ajoneuvo tai anastettu ajoneuvo palautuu vakuutetulle. Myös korjauksen aloituspäivä sekä luovutus- ja palautuspäivä lasketaan menetetyiksi käyttöpäiviksi.
---
Korvausta ei makseta menetetyiltä käyttöpäiviltä, jotka aiheutuvat vakuutetun huolimattomuudesta tai muuten hänen omasta menettelystään, valtakunnallisesta työtaistelusta tai korjaamon virheestä, viivästyksestä tai muusta huolimattomuudesta.

Sekä varaosien odotusajalta että korjauksen alkamisen odotusajalta menetetyiksi käyttöpäiviksi lasketaan kummankin odotusajan osalta erikseen enintään seitsemän vuorokautta.
---
Samalta ajalta liikenne- tai vastuuvakuutuksen perusteella maksettava korvaus siitä, ettei ajoneuvoa ole voitu vahingon vuoksi käyttää (seisonta-aika), vähennetään keskeytysvakuutuksen korvauksesta.

6.2 Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus (32 §, 34 § ja 61§)
Vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutusyhtiön oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaan nähden.

Ratkaisusuositus

Osapuolten kesken on erimielisyyttä kaskovakuutuksesta korvattavien kuorma-auton keskeytyspäivien määrästä.

FINElle toimitetun asiakirjaselvityksen mukaan ainoastaan ohjaustehostimeen onnettomuudessa syntynyt vika on ollut sellainen, joka on estänyt kuorma-auton käytön liikenteeseen. Ohjaustehostin on ollut helposti saatavilla, koska se oli saapunut korjaamolle tilausta seuranneena päivänä eli 10.5.2016. FINE arvioi, että ohjaustehostin olisi voitu vaihtaa seuraavana arkipäivänä eli 11.5.2016, minkä jälkeen ajoneuvo olisi ollut liikennekelpoinen. Asiakas ei kuitenkaan ollut halunnut vaihdattaa ohjaustehostinta, vaan autolle oli varattu uusi aika. Menettelyään asiakas on perustellut liikennevakuutusyhtiön korvauspäätöksen, teknisen tarkastuksen ja korjausluvan puuttumisella.

FINE toteaa, että myös vahingonkärsineellä on velvollisuus kykynsä mukaan rajoittaa vahinkoa eli menetellä siten, että vahingon määrä jää mahdollisimman pieneksi. Velvollisuus perustuu vakuutussopimuslain 32 §:ään. Vakuutusehtojen lähtökohtana laskettaessa seisonta-ajan pituutta on, että korvattavaa aikaa on se aika, jonka kuluessa asiakkaalla olisi ollut mahdollisuus korjauttaa ajoneuvo riippumatta siitä, milloin vakuutusyhtiö on voinut ratkaista asian tai antaa korjausluvan. Vakuutusyhtiö on valitusasian vireille tulon jälkeen hyväksynyt korvataviksi käyttöpäiviksi neljä lisäpäivää. FINE arvioi, että tuossa ajassa liikennekelpoisuuteen olennaisesti vaikuttanut osa olisi saatu tilattua ja asennettua kuorma-autoon. FINE pitää vakuutusyhtiön maksamaa korvausta keskeytysvakuutuksesta riittävänä. Käytettävissä olevasta asiakirjaselvityksestä ei myöskään ilmene, että asiakasta olisi ohjeistettu olemaan käyttämättä omaa kaskovakuutustaan.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Mustonen