Tapahtumatiedot

Vuonna 1977 rakennetun omakotitalon pesuhuoneessa oli 28.7.2017 havaittu vuotovahinko.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 14.8.2017 katsonut, ettei vahinko kuulu kotivakuutuksen korvauspiiriin eikä korvausta voida sen vuoksi maksaa. Kyseessä ei ole äkillinen vuotovahinko, vaan vahinko on aiheutunut vähitellen pesuhuoneen käytön seurauksena.

Vakuutuksenottaja on vakuutusyhtiölle tekemässään oikaisupyynnössä katsonut, että seinään on kohdistunut äkillinen tönäisy tai jokin muu voima, jonka seurauksesta seinä on joustanut vauriokohdasta. Vauriokohdassa on laattojen saumaan tullut murtuma, josta vesi on päässyt rakenteen sisään.

Asiakkaan valituksen jälkeen antamassaan toisessa korvauspäätöksessä 12.10.2017 vakuutusyhtiö on katsonut vahingon olleen seurausta pesuhuoneen runkorakenteen riittämättömästä jäykkyydestä ja vesieristeiden puuttumisesta.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan vakuutuksenottajan kuolinpesä vaatii, että vahinko tulisi korvata kotivakuutusehtojen mukaisesti. Koko pesuhuoneen remontin osalta asiakas vaatii lattian ja kahden seinän korjauskustannuksista noin 4.000 euroa.

Valituskirjelmän mukaan vuokralaisella jokin on osunut pesuhuoneen seinään sillä seurauksella, että laatan sauma-aine on vaurioitunut ja siitä on vesi päässyt seinän sisään.

Kantava runko, johon käsijohde on kiinnitetty, on ollut säännösten mukainen 50 * 100 mm K600. Alaohjauspuusta on löytynyt lahoa, mutta se ei ole alueella, jonka korjaamisesta haetaan korvausta.

Lisäselvityksissään valittaja toteaa, että kipsilevy on vettynyt ja apurunko on menettänyt jäykistysominaisuutensa, minkä vuoksi runko on alkanut joustaa. Käsijohde on asennettu säännösten mukaan. Äkillistä vauriota puoltaa myös se, että vaurioalueen seinän alaohjauspuu on säilynyt ehjänä höyrynsulkumuovin takana eikä pitkäaikaista kosteusrasitusta ollut havaittavissa. Äkillisen vaurion ulkopuolella havaittiin pitkäaikaisesta rasituksesta johtuvaa ainoastaan saunan oven alakulmassa karmilistan takaa löytynyt alaohjauspuun 10 cm pituinen lahovaurio.

Kuolinpesä toteaa myös, että vuoden 1975 veden- ja kosteudeneristysmääräyksissä kylpyhuoneet määriteltiin kosteiksi tiloiksi. Kosteisiin tiloihin vaadittiin vedeneristys ainoastaan lattioihin. Seiniin tehtiin kosteussulku. Siveltävää vesiohenteista muoviemulsiota käytettiin seinälaatoituksen alla. Kyseisessä asunnossa on ollut vedeneristeenä käytetty siveltävä kosteussulku. Tuolloin käytetty muoviemulsiokäsittely on ollut vuoden 1975 vedeneristysmääräysten mukainen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemä korvauspäätös on vakuutusehtojen ja –sopimuksen mukainen. Vahinko on ollut seurausta pesuhuoneen runkorakenteen riittämättömästä jäykkyydestä ja vesieristeiden puuttumisesta. Rakenteiden purkutöiden jälkeen tehdyssä vahinkokartoituksessa on todettu alaohjauspuussa lahovaurioita suihkun vaikutusalueella. Mainituista tekijöistä johtuen laatoitus on irronnut, kipsilevyseinä on murtunut ja kosteutta on päässyt rakenteisiin.

Kipsilevyseinän lujuuden/jäykkyyden vaatimuksista vakuutusyhtiö toteaa, että rakenteella tulee olla riittävä varmuus murtumista ja käyttötarkoitukseen nähden haitallisten muodonmuutosten, halkeamien tai muiden haitallisten vaikutusten syntymistä vastaan. Rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa rakennuksen tai sen osien käyttötarkoitus huomioon ottaen. Kohteessa on kylpyhuoneen seinän runkorakenteeseen asennettu käsijohde, jonka käyttö on aiheuttanut rakenteeseen muodonmuutoksia ja johtanut pinta- ja verhousrakenteen rikkoontumiseen. Kipsilevyseinän jäykkyys on ollut riittämätön ja sen vaurioituminen on ollut seurausta rajoitusehtojen kohdassa 4.12 mainitusta rakennusvirheestä.

Jos katsottaisiin, että vedeneristämisen suhteen tapauksessa ei ole rakennevirhettä, vahinko ei ole kuitenkaan äkillinen ja ennalta arvaamaton. Kosteus on päässyt rakenteisiin suihkuvesien vaikutuksesta vähitellen.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että vakuutuksenottajan on osoitettava, että kyseessä on vahinkotapahtuma, joka täyttää vakuutusehdoissa määritellyn korvattavan vakuutustapahtuman kriteerit äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• 8.8.2017 tehdystä vahinkotarkastuksesta laadittu tarkastusraportin luonnos. Asiakirjan mukaan selkeä vuodon aiheuttaja ei ole täysin selvillä. Vauriot voivat johtua tönäisystä seinäpintaan, jolloin kosteussulku on vaurioitunut, taikka rakenteiden teknisen käyttöiän päättymisestä, jolloin kosteussulku on tullut tiensä päähän ikänsä puolesta. Vauriot voivat johtua myös molemmista.
• Valokuvia vaurioalueelta.
• Huoneistossa vuokralaisena asuneen henkilön 14.8.2017 antama kirjallinen selvitys.
• 7.8.2017 vakuutusyhtiölle tehty vahingon kuvaus, jonka mukaan vuokralaiset ovat rikkoneet pesuhuoneessa seinän, seinässä lastulevy, kaakeli, levy mennyt takaa rikki ja kaakelin reunasta mennyt vettä. Vuokralainen tökännyt lasten vannalla seinään rikon.
   

Lisäksi Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjeita ja määräyksiä eri vuosilta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko kylpyhuoneen rakenteiden vahingoittumisen aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Jos kyse on kotivakuutuksesta korvattavasta vahingosta, arvioitavaksi tulee, onko vakuutusyhtiö näyttänyt vaurioiden aiheutuneen rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla rakenteiden virheellisyyksistä tai puutteellisesta vedeneristyksestä taikka rakennusvirheestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotitalouden vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Laaja kotivakuutus) mukaan vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Rajoitusehtojen (4 Vahinkotapahtumiin liittyvät yleiset rajoitukset) mukaan

• kohta 4.7, Vähitellen aiheutuvat vahingot: vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
• kohta 4.12, Rakennus-, valmistus- tai työvirhe: vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
• rakenne-, valmistus- tai aineviasta
• perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
• rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
• kun vesi on päässyt rakenteisiin lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta.

Asian arviointi

Vahinkokartoitusraportin mukaan selkeä vuodon aiheuttaja ei ole täysin selvillä. Vauriot ovat voineet aiheutua tönäisystä seinäpintaan, jolloin kosteussulku on vaurioitunut, tai rakenteiden teknisen käyttöiän päättymisestä, jolloin kosteussulku on tullut tiensä päähän ikänsä puolesta. Vauriot ovat voineet aiheutua myös molemmista edellä mainituista tekijöistä. Raportin mukaan seinän runko antaa helposti periksi (taipuu), koska siinä on vain 50 x 50 koolaus sisäpinnassa.

Vuokralainen on kertonut, että pesuhuoneen seinää 27.7.2017 pestäessä oli huomattu suihkun viereisen seinän joustavan epätavallisen paljon alaosasta. Vuokralainen on pitänyt mahdollisena, että joku esine on osunut seinään aiheuttaen lähtökohdan vauriolle. Heillä ei kuitenkaan ole varmuudella tiedossa, mikä vaurion on aiheuttanut.

Vakuutuksenottajan kuolinpesän puolesta on katsottu, ettei vuokralaisen selvitys sulje pois äkillisen vaurion mahdollisuutta. Myöskään vahingon tarkastusraportti ei sulje pois äkillistä vauriota. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei kyse ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, koska kosteus on päässyt rakenteisiin suihkuvesien vaikutuksesta vähitellen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että yleisesti ottaen ei ole ennalta arvaamatonta, että 1970-luvulla rakennetun pesutilan rakenteista löytyy kosteusvaurioita. Laatoitus ja laattasaumat eivät lähtökohtaisesti ole vedenpitäviä. Seinään asennettu käsijohde on tässä tapauksessa osaltaan aiheuttanut seinän rungon taipumisen ja vaurioitumisen. Seinärakenne on vähitellen kastunut, kun vettä on suihkua käytettäessä päässyt rakenteeseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että pelkät olettamukset vahingon syystä eivät ole riittäviä selvityksiä asiassa, ja että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Lopputulos

Asiassa jää osoittamatta, että rakenteiden kastumisen olisi aiheuttanut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tämän vuoksi lautakunnalla ei ole perustetta suosittaa korvausta asiassa.

Koska Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyseessä ole kotivakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vahinkotapahtuma, väitettyihin rakenne- tai rakennusvirheisiin taikka vedeneristyksen puutteellisuuteen ei oteta kantaa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Yrttiaho
Rantala