Tapahtumatiedot
A oli tiedustellut vakuutusyhtiöstä 15.3.2017, oliko hänellä oikeusturvavakuutusta ja ilmoitti samalla, että jos vakuutusta ei ole, hän haluaisi ottaa sellaisen. Vakuutusyhtiön edustaja oli ilmoittanut, että A:lla oli kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus eikä hänen tarvitsisi ottaa sellaista erikseen.
A oli nostanut veljensä B:n kanssa testamentin moitekanteen käräjäoikeudessa 13.9.2017. Testamentti koski A:n ja B:n veljen C:n kuolinpesää, jonka säästö perukirjan mukaan on 299 637,15 euroa. A:n osuus ilman häntä syrjäyttävää testamenttia olisi 1/7 pesän säästöstä, eli noin 42 800 euroa. Testamentti oli annettu todisteellisesti tiedoksi A:n veljelle B:lle 14.3.2017 ja A:lle 17.3.2017. A oli 17.3.2017 ilmoittanut kirjallisesti, ettei hän hyväksy testamenttia.
A:n asianajaja haki 15.9.2017 oikeusturvaetua testamentin moitetta koskevaan asiaan.
Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 20.9.2017 ja todennut, ettei asiakkaalla ollut oikeusturvavakuutusta vaan pelkkä kotivakuutus. Vakuutusyhtiön edustaja oli soittanut A:lle 27.9.2017 ja pahoitellut puhelimitse 15.3.2017 antamaansa väärää tietoa. Vakuutusyhtiön edustaja oli ilmoittanut, että vakuutus oli mahdollista saattaa voimaan takautuvasti 15.3.2017 alkaen, mutta A:lle ei myönnettäisi oikeusturvaetua moitekannetta koskevaan riitaan.
Vakuutusyhtiö oli käsitellyt korvausasian uudestaan ja katsonut 11.10.2017, että riita perustui B:n kuolinpäivään 10.1.2017. Koska A:n oikeusvakuutus oli ollut voimassa alle kaksi vuotta, ja koska A:lla ei ollut aikaisempaa oikeusturvavakuutusta, vakuutusyhtiö ei voi myöntää oikeusturvaetua riitaan ns. kahden vuoden säännön perusteella. Jos vakuutus on vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan vakuutuskirjassa mahdollisesti mainituin rajoituksin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on ollut vakuutetun osalta voimassa yhtäjaksoisesti.
Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta
A on ilmoittanut valituksessaan, ettei hän olisi nostanut kannetta, ellei hän olisi saanut vakuutusyhtiöstä väärää tietoa vakuutuksen voimassaolosta. A vaatii, että vakuutusyhtiö suorittaa hänelle korvauksen 4 699,57 euron asianajokuluista.
Vakuutusyhtiö on kertonut vastineessaan, että A otti 4.4.2016 puhelimitse yhteyttä vakuutusyhtiöön poistaakseen kaskovakuutuksesta lasivakuutuksen. Puhelun aikana A:n kotivakuutus siirrettiin vakuutusyhtiöön. Vakuutuksen hintaa selvitettäessä A ilmoitti kahteen kertaan, ettei hän tarvitse kotivakuutukseensa oikeusturvavakuutusta, ja oikeusturvavakuutus jätettiin pois.
A:lle kerrottiin 15.3.2017 erehdyksessä, että hänellä on oikeusturvavakuutus, joka korvaa lakimieskuluja erilaisissa riita-asioissa. Virkailija totesi myös että vakuutukseen sisältyy joitakin rajoituksia ja ilmoitti, ettei vakuutuksesta korvata "esimerkiksi perheen sisäisiä riitoja”.
Vakuutussopimusta tehtäessä 4.4.2016 A nimenomaisesti ilmoitti, ettei halua oikeusturvavakuutusta. Puhelun jälkeen A:lle annettiin vakuutuskirja, jossa ei ole merkintää oikeusturvavakuutuksesta. Samanlainen vakuutuskirja toimitettiin vakuutetulle tiedoksi helmikuussa 2017. Näin ollen tieto siitä, että vakuutussopimus ei sisällä oikeusturvavakuutusta on ollut A:n tiedossa 4.4.2016 alkaen ja 15.3.2017 asti.
Vaikka oikeusturvavakuutus olisi 15.3.2017 saatettu A:n haluamalla tavalla voimaa, ei nyt puheena oleva testamentin moiteasia olisi kuitenkaan ollut korvattava. Lisäksi yleisessä tiedossa voidaan katsoa olevan, että kaikkiin vakuutuksiin liittyy rajoitusehtoja, eikä tieto vakuutuksen olemassaolosta tarkoita, että jokin tulevaisuudessa tapahtuva vahinkotapahtuma olisi korvattava.
On lisäksi huomioitava, että vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen käyttämisestä tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle kirjallisesti etukäteen. Vakuutusyhtiö antaa tällöin vakuutetulle kirjallisen korvauspäätöksen.
A:n väite siitä, ettei hän olisi nostanut testamentin moitekannetta ilman vakuutusturvaa, ei ole uskottava. A:n intressi asiassa on lähes 43 000 euroa ja hänellä on asiassa myös myötäpuolena veljensä B, jonka intressi samassa testamentin moiteasiassa on yhtä suuri kuin A:n. Lisäksi on huomioitava, että oikeusturvailmoitus tehtiin vasta 15.9.2017, vaikka moitekanne oli nostettu 13.9.2017.
Jos A:n vaatimus asianajokulujen korvaamisesta tulkittaisiin vahingonkorvausvaatimukseksi, vaatimus on esitetty väärällä forumilla, sillä vahingonkorvausvaatimusasioissa ei ole kyse vakuutusehtojen tai vakuutussopimuslain tulkinnasta. Vahingonkorvausasiat kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Vaatimus on lisäksi kulukorvauksen osalta ennenaikainen. Testamentin moiteasian ollessa vielä kesken käräjäoikeudessa, ei ole vielä selvillä, jäävätkö asianajokulut A:n ja B:n maksettavaksi.
Vakuutusyhtiö katsoo, että A on ollut perustellusti tietoinen 4.4.2016 alkaen 15.3.2017 asti siitä, ettei hänellä ole oikeusturvavakuutusta. 15.3.2017 alkaen A on perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että hänellä on oikeusturvavakuutus, mutta tämä tieto vakuutuksen olemassaolosta ei merkitse, että A voisi perustellusti olla siinä käsityksessä, että kulut korvataan kyseisestä vakuutuksesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
Yleiset sopimusehdot
F2.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus
(5 § ja 9 §)
Vakuutusyhtiö antaa ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusyhtiön omista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tietoja annettaessa kiinnitetään huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutuksen etämyynnissä annetaan lisäksi kuluttajansuojalain 6 a luvussa tarkoitetut ennakkotiedot. Etämyynnillä tarkoitetaan esim. vakuutusten myymistä puhelimitse tai verkossa. Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt antamatta vakuutuksenottajalle tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla saamiensa tietojen perusteella oli ollut aihetta käsittää.
F5.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus
(6 §, 7 § ja 9 §)
Vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen vakuutusyhtiö antaa vakuutuksenottajalle vakuutuskirjan sekä vakuutusehdot. Vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutusyhtiö lähettää vakuutuksenottajalle vuosittain tiedon vakuutusmäärästä ja muista sellaisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä.
Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutuksen voimassaoloaikana antanut vakuutuksesta puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla saamiensa tietojen perusteella oli ollut aihetta käsittää, jos tällaisten puutteellisten, virheellisten taikka harhaanjohtavien tietojen voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
Oikeusturvavakuutusehdot (voimassa 1.7.2014 alkaen)
F500.4
Korvattavat vakuutustapahtumat
F500.4.1
Vakuutustapahtuman määritelmä
Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
– riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.
…
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos tämä vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.
Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan vakuutuskirjassa mahdollisesti mainituin rajoituksin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.
F500.6
Toimenpiteet vakuutustapahtuman satuttua
F500.6.1
Jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutusta, siitä on ilmoitettava vakuutusyhtiölle kirjallisesti etukäteen. Vakuutusyhtiö antaa tällöin vakuutetulle kirjallisen korvauspäätöksen
Ratkaisusuositus
FINElle puhelusta 4.4.2016 toimitetun äänitteen perusteella A ei halunnut ottaa hänelle tarjottua oikeusturvavakuutusta. A:lle toimitetussa vakuutuskirjassa ei ollut myöskään mainintaa oikeusturvavakuutuksen voimassaolosta.
A oli saanut 15.3.2017 vakuutusyhtiön edustajalta virheellisen tiedon, jonka mukaan hänellä on voimassaoleva oikeusturvavakuutus. A:lle oli kuitenkin kerrottu, että vakuutus sisälsi rajoitusehtoja. Vakuutusyhtiö on kielteisen korvauspäätöksen annettuaan ilmoittanut, että oikeusturvavakuutus voidaan saattaa voimaan takautuvasti 15.3.2017 lähtien väärän tiedon perusteella. Vakuutusyhtiö on kuitenkin korvauspäätöksessään 11.10.2017 katsonut, ettei oikeusturvaetua voida myöntää, koska vakuutus ei ollut voimassa kahta vuotta ja riidan peruste, testaattorin kuolema 10.1.2017, oli tapahtunut ennen vakuutuksen voimaantuloa. A:lla ei ollut 4.4.2016 ja 15.3.2017 välisenä aikana oikeusturvavakuutusta muussa vakuutusyhtiössä.
Vakuutusehtojen kohdan F500.4.1 mukaan jos vakuutus on vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan vakuutuskirjassa mahdollisesti mainituin rajoituksin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa.
FINE katsoo, että vaikka A:lle olisi 15.3.2017 hänen pyyntönsä mukaisesti tehty oikeusturvavakuutus, vakuutuksesta ei edellä mainitun vakuutusehdon perusteella olisi ollut mahdollista saada oikeusturvaetua ennen vakuutuksen voimaantuloa kuolleen henkilön tekemän testamentin moitetta koskevaan riitaan, kun kanne oli nostettu kahden vuoden sisällä vakuutuksen voimaantulosta.
FINE toteaa, ettei asiassa ole väitetty, että asiakkaalle olisi annettu puhelimitse 15.3.2017 sen sisältöinen tieto, että testamentin moiteasiaa koskevaan riitaan myönnettäisiin oikeusturvaetu, tai että kyseinen riita kuuluisi vakuutuksen piiriin.
FINE katsoo, ettei A ole perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että moitekannetta koskevaan riitaan myönnettäisiin oikeusturvaetu vain vakuutuksen voimassaoloa koskevan virheellisen tiedon perusteella. A:lle oli 15.3.2017 kerrottu, että vakuutus sisältää rajoitusehtoja ja A:n asiamies oli hakenut oikeusturvaetua riitaan vasta 15.9.2017. FINE katsoo edellä mainituin perustein, ettei vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta myöntää oikeusturvaetua riitaan vakuutuksen voimassaoloa koskevan virheellisen tiedon perusteella.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta