Tapahtumatiedot

Alumiinitikkaiden ylin askelmataso petti 17.9.2011 vahingonkärsineen (s. 1976) alta seurauksin, että hänelle aiheutui pirstaleinen, epävakaa värttinäluun murtuma. Vahingonkärsinyt haki henkilövahinkonsa johdosta korvausta tuotevastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi kysymyksessä olevan tuotevastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, jonka seurauksena vahingonkärsineelle on aiheutunut vasempaan ranteeseen värttinäluun alaosan murtuma ja kolmiorustovaurio. Vakuutusyhtiö on maksanut korvausta mm. sairaanhoitokustannuksista, ansionmenetyksestä, tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta haittaluokka 3 mukaisen korvauksen. Vahingosta riippumattomina vammoina ja sairauksina vakuutusyhtiön mukaan on vasemman käden ja sen olkapään kiputila ja solisluu-lapaliitoksen nivelrikko, oikean yläraajan ja yläselän oireet sekä pikkuvarpaan ja polvien kipu.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Vahingonkärsinyt on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen vasemman käden olkapäähän kohdistuneiden vammojen osalta. Vahingonkärsinyt toteaa, että hän putosi tikkailta vasemmalle kyljelle, jolloin hän pudotessaan on ottanut vastaan vasemmalla kädellä. Tuolloin selvä vamma on tullut ranteeseen. Myöhemmin vasemman käden olkapää on alkanut oireilla. Ensimmäinen merkintä vasemman olkapään oireilusta on epikriisissä 19.12.2011. Vahingonkärsineen mukaan alkuperäisen rannevamman vuoksi hän ei ole pystynyt käyttämän vasenta kättään. Olkapää on ollut pitkään tulehdustilassa, jonka seurauksena jänteet ovat kalkkeutuneet ja vasemman käden olkapää on herkistynyt vammoille. Magneettitutkimuksessa todettu vanha kompressiomurtuma on vahingonkärsineen mukaan aiheutunut 17.9.2011, koska hänellä ei ole sitä ennen ollut eikä sen jälkeen ole ollut minkäänlaista traumaa. Vahingonkärsinyt vaatii korvausta olkapäähän tulleista vammoista ja pysyvän haitan korvauksen korottamista. 

FINEn asiantuntijalausunnon vastaanottamisen jälkeen antamassaan lisäkirjelmässä vahingonkärsinyt korostaa, että olkanivelen ja lapaluu-solisluunivelen vauriot johtuvat nimenomaan alkuperäisen vamman jälkitilasta.

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessa asian tapahtumatiedot ja korvauskäsittelyn kulun sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja vahingonkorvauslakiin. Vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkotapahtumasta saatujen tietojen ja lääketieteellisten selvitysten perusteella vahingonkärsinyt on saanut vahingon seurauksena vasemman ranteen vamman, josta on aiheutunut pysyvää haittaa. Alkuvaiheen sairauskertomustietojen perusteella vahingonkärsinyt ei ole loukannut vasenta olkapäätä 17.9.2011 sattuneen vahinkotapahtuman yhteydessä. Vakuutusyhtiö viittaa 23.8.2017 päivättyyn magneettitutkimuslausuntoon, jonka mukaan magneettitutkimuksessa vahingonkärsineellä on todettu sairaus- ja rappeumaperäiseen kehitykseen liittyviä muutoksia. Tutkimuksessa todetut mahdolliset vammaperäiset löydökset ovat lausunnon mukaan epäilyn asteella eikä tutkimuksen perusteella pystytä arvioimaan mahdollisten vammaperäisten muutosten aiheutumisajankohtaa tai -syytä. Vakuutusyhtiö pitää epätodennäköisenä, että olkapään oireet olisivat syy-yhteydessä 17.9.2011 sattuneeseen vahinkotapahtumaan.

Pysyvän haitan osalta vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että vahingonkärsinyt on vasemman ranteen vamman perusteella oikeutettu haittaluokan 3 mukaiseen korvaukseen, kun vamma arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokkataulukon kohdan 1.2 (Yläraaja, paitsi sormet) mukaan.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutetulla ei ollut asiassa kommentoitavaa. 

Asiantuntijalausunto

FINE on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa lääketieteellisen syy-yhteyden ja pysyvän haitan haittaluokan arvioimisesta asiantuntijana käyttämältään kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta.

Karjalainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevät tiedot ja toteaa, että vahinkotapahtuman jälkeen 17.9.2011 vahingonkärsineellä todettiin pistin-asennossa oleva vasen ranne ja röntgentutkimuksessa pirstaleinen epävakaa värttinäluun murtuma. Karjalainen katsoo lausunnossaan, että vahinkotapahtumaan ei liity olkanivelen eikä lapaluu-solisluunivelen vammaa. Todettu lapaluu-solisluunivelen nivelrikko oireiston kehittymisineen on itsesyntyinen ja vahinkotapahtumasta riippumaton myös kehityskulultaan.

Vahingonkärsineelle jääneen pysyvän haitan osalta Karjalainen toteaa, että haitta tulee arvioitavaksi Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 29.12.2009 antaman asetuksen 1649 3 § Liite 1 kohdan 1.2 Yläraajat, paitsi sormet, Ranne jäykkä, huono asento; haittaluokka 3-4, ollen haittaluokka kolme käsikirurgin 25.10.2016 kuvaaman kliinisentilan perusteella. Vahingon jälkitilaan ei liity erityistä kivulloisuutta.

Lainsäädäntö ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1)    tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2)    ansionmenetyksestä;
3)    kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4)    pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahingonkärsineen ikä.

Tuotevastuuvakuutusehtojen VA90 kohdan 1 mukaan tuotevastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetusta tuotteesta vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, kun vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta ja vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja tuote on laskettu liikkeelle vakuutuskauden aikana tai aikaisintaan kolme (3) vuotta ennen vakuutuksen alkamista.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko vahingonkärsineen olkapään oireilu syy-yhteydessä 17.9.2011 sattuneeseen vahinkoon.

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän näyttää tämän riittävän vakuuttavasti, on vakuutuksenantaja puolestaan velvollinen osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.

Vahinkotapahtumasta saadun selvityksen mukaan vahingonkärsinyt on pudonnut 17.9.2011 tikkaiden ylimmän askelmatason pettäessä noin metrin korkeudelta vasemmalle kyljelleen, jolloin hän on ottanut vastaan vasemmalla kädellä. Riidatonta on, että vahingonkärsinyt on saanut vasempaan ranteeseen värttinäluun alaosan murtuman ja kolmiorustovaurion, josta on aiheutunut haittaluokka kolmen mukainen pysyvä haitta.

FINEn käytettävissä olevien lääketieteellisten selvitysten mukaan tapahtuman jälkeen sairaalan päivystyksessä vahingonkärsineellä todettiin pistin-asennossa oleva vasen ranne ja röntgentutkimuksessa pirstaleinen, epävakaa värttinäluun murtuma. Kontrollissa 19.12.2011 mainitaan olkapään olevan jäykistymässä, mikä johtuu yläraajan käyttämättömyydestä, sen liikelaajuuksien ylläpitämisen ja treenaamisen riittämättömyydestä. Vasemman olkanivelen magneettivarjoainekuvauksessa 26.11.2013 todettiin lieviä kiertäjäkalvosimen rappeumamuutoksia, mitkä selittävät oireiston. 22.1.2014 ortopedin vastaanottokäynnillä kliinisessä tutkimuksessa todettiin vasemman olkanivelen aktiivinen taivutus ja sivunosto 160 astetta, ulkokierto 75 astetta, sisäkierrossa käsi 1. lannenikaman tasaan. Lapaluu-solisluunivelen todettiin aristavan ja siihen annettiin kortisoni-puuduteseospistos.  Ortopedi arvioi kontrollissa 5.3.2014 kyseessä olevan lapaluu-solisluunivelen venähdyksen jälkitilan. 12.10.2015 ortopedin vastaanottokäynnillä olkapään oireiston johdosta. Kliinisessä tutkimuksessa olkapään liikeala kuvataan kohtalaisen hyväksi, kipu paikantuu tunnustellen lapaluu-solisluuniveleen. Jatkohoidoksi määräytyi solisluun pään katkaisu ellei puolen vuoden kuluessa tilassa tapahdu kohentumista. 25.2.2016 fysiatrin arviossa lapaluu-solisluunivel vaikuttaa sijoiltaan menneeltä, lapatuki pettää, röntgentutkimuksessa ei todeta lapaluu-solisluunivelen sijoiltaanmenoa. 21.8.2017 olan kivun johdosta ortopedin vastaanottokäynti, jolloin kliinisessä tutkimuksessa aktiivinen taivutus 180, sivunosto 90 ja käsi ulkokierrossa 180 astetta, kierrot ovat täydet, kipua lapaluu-solisluunivelessä. Hoidoksi määräytyi lapaluu-solisluunivelen kortisoni-puuduteseospistos, mikä vähensi yläasentokipua sekä olkanivelen tähystys ja solisluun pään osapoisto nivelkapselin siistimisineen. 23.8.2017 olkanivelen varjoainemagneettikuvauksessa todettiin kiertäjäkalvosimen ja rustoreunuksen rappeumaa, hauiksen pitkän pään jänteen rappeuma ja halkeamaa sekä lapaluu-solisluunivelen nivelrikko.

FINEn hankkiman asiantuntijalääkärin lausunnon mukaan vahinkotapahtumaan ei liity olkanivelen eikä lapaluu-solisluunivelen vammaa. Mikäli lapaluu-solisluunivel vaurioituu, aiheutuu siitä välitön kipu ja toiminnon alentuminen johtaen hoitoon hakeutumiseen, jolloin tila tulee havaituksi. Olkanivelen venähdys on vahinkotapahtumaan liittyen mahdollinen. Siitä ei ole aiheutunut kliinistä oireistoa ja alkuvaiheen käyntien yhteydessä ei kuvata olkapäähän kohdistuneita  löydöksiä. Lausunnon mukaan todettu lapaluu-solisluunivelen nivelrikko oireiston kehittymisineen on siten itsesyntyinen ja vahinkotapahtumasta riippumaton myös kehityskulultaan.

FINEn käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen sekä FINEn hankkiman asiantuntijalausunnon perusteella FINE katsoo, ettei vahingonkärsineen olkapään oireilu ole syy-yhteydessä 17.9.2011 vahinkotapahtumaan ja sen yhteydessä aiheutuneeseen rannevammaan. Näin ollen olkapään oireilua ei voida myöskään ottaa huomioon arvioitaessa vahinkotapahtumasta aiheutunutta pysyvää haittaa.

Pysyvän haitan suuruus määritellään sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain haittaluokituksista antaman asetuksen (1649/2009) mukaan.

Pysyvä haitta on lääketieteellisesti arvioitu yleinen haitta, joka vammasta tai sairaudesta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määriteltäessä otetaan huomioon sairauden tai vamman laatu, mutta ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia tai harrastuksia. Haitta-asteen määritteleminen tapahtuu hoitavan lääkärin antamissa lausunnoissa vamman tilasta annetun kuvauksen perusteella. Haittaluokituksen kohdan 1.2 mukaan (Yläraajat, paitsi sormet,) Ranne jäykkä, huono asento; haittaluokka 3-4. Vakuutetun olkanivelen ja lapaluu-solisluunivelen sairauksista aiheutuvat toimintojen mahdolliset häiriöt eivät liity vahingon jälkitilaan. Viitaten käytettävissä oleviin lääketieteellisiin selvityksiin vahinkotapahtumassa saadun vamman kliinisestä tilasta 5.10.2016 ja FINEn hankkimaan asiantuntijalääkärilausuntoon FINE katsoo, että vahingonkärsineelle jäänyt pysyvä haitta vastaa sovellettavan STM:n haittaluokkapäätöksen 1649/2009 kohtaa yläraajat, paitsi sormet ja haittaluokkaa 3.

Lopputulos

FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esíttelijä Ylönen