Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana oleva kiinteistöosakeyhtiö (jäljempänä K Oy) oli hakenut oikeusturvaetua kolmeen riitaan. Ensimmäisessä asiassa T Oy oli 27.5.2013 nostanut käräjäoikeudessa K Oy:tä vastaan velkomuskanteen. Toisessa asiassa K Oy oli nostanut 6.6.2013 käräjäoikeudessa vahingonkorvauskanteen entistä toimitusjohtajaansa ja hallituksensa varajäsentä vastaan. Kolmannessa asiassa K Oy oli nostanut 18.10.2013 käräjäoikeudessa panttausta ja panttikirjoja koskeneen vahvistus- ja hallinnanpalautuskanteen T Oy:tä ja N Oy:tä vastaan.

Vakuutusyhtiö on 12.11.2013 päivätyllä korvauspäätöksellä myöntänyt oikeusturvaedun ensin mainittuun riitaan ilmoittaen vakuutussopimuksen mukaiseksi vakuutusmääräksi 25 000 euroa. Vahingonkorvausasiasta antamassaan 18.11.2013 päivätyssä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtoihin, joiden mukaan kysymyksessä oli yksi vakuutustapahtuma silloin, kun vakuutetulla oli useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuivat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahingonkorvausta koskeneella riidalla oli vakuutusehtojen mukaisesti olennaisesti sama peruste kuin ensimmäisellä K Oy:n ja T Oy:n välisellä riita-asialla, johon oikeusturvaetu oli myönnetty 12.11.2013. Tämän vuoksi kyse oli yhdestä vakuutustapahtumasta, jonka osalta käytettävissä oleva vakuutusmäärä oli aiemmin mainitut 25 000 euroa.

Myös kolmannen riita-asian osalta antamassaan 1.4.2014 päivätyssä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on katsonut riidan olleen perusteiltaan saman kuin K Oy:n aiemmissa oikeusturvahakemuksissa mainitut asiat. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ilmoitti myöntäneensä asioille yhteisen oikeusturvaedun, jonka vakuutusmääräksi vakuutusyhtiö nyt ilmoitti 30 000 euroa.

Riita-asiat päättyivät sovintoon 10.10.2014. K Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrä oli 37 613,30 euroa, josta vakuutusyhtiö korvasi 25 000 euroa päätöksellä 14.10.2014. K Oy on vaatinut vakuutusyhtiöltä 5 000 euron lisäkorvausta vedoten vakuutusyhtiön 1.4.2014 päivättyyn korvauspäätökseen, jossa vakuutusmääräksi oli ilmoitettu 30 000 euroa. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt maksamasta lisäkorvausta 16.10.2014 lähettämässään sähköpostissa ja lausunut, että kyse oli ollut kirjoitusvirheestä. Vakuutusyhtiön mielestä K Oy:n oli täytynyt olla selvillä oikeasta vakuutusmäärästä asiassa aiemmin annettujen korvauspäätösten ja vakuutussopimuksesta annettujen tietojen kuten vakuutuskirjan perusteella.

Asiakkaan valitus

K Oy on vaatinut vakuutusyhtiön korvauspäätöksen oikaisemista ja 5 000 euron lisäkorvausta korkolain 4 luvun 1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen. Perusteluinaan K Oy on lausunut, että oikeusturvapäätöksessä 1.4.2014 vakuutusyhtiö oli ilmoittanut riita-asioiden yhteiseksi vakuutusmääräksi 30 000 euroa. Korvausmäärästä oli reklamoitu vakuutusyhtiölle 16.10.2014, oikeastaan 15.10.2014.

Lisäkirjelmässään 8.11.2017 K Oy on lausunut vaatimuksensa perustuvan asiamiehensä vakuutusyhtiölle 15.10.2014 lähettämään reklamaatioon asiasta. Reklamaation mukaan K Oy oli vakuutusyhtiön 1.4.2014 antaman oikeusturvapäätöksen perusteella perustellusti käsittänyt, että vakuutusyhtiö oli yhdistäessään samaan käsittelytunnukseen kolme erillistä, kahdessa eri käräjäoikeudessa vireillä ollutta riita-asiaa, päättänyt korvausmääräksi vaaditun 75 000 euroa (3 x 25 000 euroa) sijasta kirjallisesti ilmoitetun 30 000 euroa. Mikään asiassa ei ollut viitannut siihen, että vakuutusyhtiö olisi päätöstä antaessaan erehtynyt.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on uudistanut asiassa esittämänsä ja lausunut, että K Oy:n vakuutussopimuksen mukainen oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärä oli 25 000 euroa. Vakuutusyhtiö oli antanut samaa vakuutustapahtumaa koskeneessa asiassa kolme oikeusturvapäätöstä, joista yhdessä se oli erehdyksessä ilmoittanut vakuutusmääräksi 30 000 euroa. Kyse oli kirjoitusvirheestä, joka oli johtunut siitä, että yleisin vakuutusmäärä vakuutusyhtiön tarjoamissa yritysvakuutuksissa oli lähes poikkeuksetta 30 000 euroa. Kiinteistönomistajan vakuutuksissa vakuutusmäärä oli poikkeuksellisesti vain 25 000 euroa.

Vakuutusyhtiö on vedonnut varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 32 §:ään. Kyseinen 1.4.2014 annettu oikeusturvapäätös oli osoitettu K Oy:n asiamiehelle ja postitettu tiedoksi myös K Oy:lle. Kaikki yhteydenpito vakuutusyhtiöön päin oli tapahtunut asiamiehen toimesta.

Oikeusturvapäätös ei ollut varsinainen oikeuksia ja velvollisuuksia luova tahdonilmaisu, vaan sillä ilmoitettiin vakuutetulle siitä, että asia kuului vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutuksesta maksettavan korvauksen määrä perustui osapuolten väliseen vakuutussopimukseen. Oikeusturvapäätöksellä ei voitu muuttaa vakuutussopimuksen sisältöä eikä luoda saamisoikeuksia. Kaikissa kolmessa oikeusturvailmoituksessa oli toistettu sama teksti: "Noudatamme asioissa yhteistä käsittelytunnusta, vakuutusmäärää ja omavastuuta." Korvausratkaisija ei voinut oikeusturvapäätöksellä mielivaltaisesti korottaa sovittua enimmäiskorvausmäärää eli vakuutusmäärää.

K Oy:n puolesta asiaa hoitaneen asiamiehen voitiin katsoa tienneen, tai ainakin hänen olisi pitänyt tietää, mitä yksi vakuutustapahtuma, yksi käsittelytunnus ja yksi vakuutusmäärä tarkoittivat. Myös K Oy:n saattoi katsoa tienneen, tai ainakin sen olisi pitänyt tietää oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärä, kun K Oy:lle oli kymmenen vuoden ajan joka vuosi toimitettu vakuutuskirja, jossa oikea summa oli näkyvissä.

Vakuutussopimuslain 9 §:ssä on säädetty vakuutuksenantajan vastuusta puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Oikeusturvaedun myöntävässä oikeusturvailmoituksessa vakuutuksenantaja antoi vakuutuksenottajalle tietoa tulevasta korvauksesta tilanteessa, jossa vakuutustapahtuma on jo sattunut. Vakuutuksenantajan korvausvastuu perustui vakuutuksenantajan ja vakuutuksenottajan välillä solmittuun vakuutussopimukseen. Oikeusturvaedusta ilmoittamisella ei ollut vakuutussopimusta muuttavaa vaikutusta, varsinkaan, jos sen ei voitu katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn.

Vakuutusyhtiö on maksanut asiassa vakuutussopimuksen mukaisen enimmäiskorvausmäärän 25 000 euroa. Ottaen huomioon asiamiehen selvitys riita-asian sopimisen motiiveista, voitiin vakuutusyhtiön mielestä perustellusti väittää, ettei väitetty vakuutusmäärää koskenut 5 000 euron väärinkäsitys ollut voinut vaikuttaa K Oy:n menettelyyn.

Vakuutusyhtiö on lausunut vaatimuksen 5 000 euron lisäkorvauksesta perustuneen annetuista kolmesta oikeusturvapäätöksestä yhdessä 1.4.2014 tehtyyn kirjoitusvirheeseen, jolla ilmoitukseen oli erehdyksessä kirjattu väärä vakuutusmäärä. Kaikissa päätöksissä oli kuitenkin johdonmukaisesti toistettu ilmoitus, että koska kaikki riitakysymykset perustuivat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen, oli kysymys yhdestä vakuutustapahtumasta, ja että asiassa noudatettaisiin samaa käsittelytunnusta ja yhtä vakuutusmäärää.

K Oy:n lisäkorvausvaatimuksen perusteet olivat niin vakuutussopimuksen kuin vakuutusehtojenkin kannalta kestämättömiä. Vaatimukset olivat myös voimassa olevan oikeuden sekä asiassa annettujen oikeusturvailmoitusten tarkoitusten vastaisia. Mikäli vakuutusyhtiö maksaisi mainitun kirjoitusvirheen johdosta vakuutussopimuksen vastaisen 5 000 euron lisäkorvauksen, saisi K Oy asiassa perusteetonta etua. Näin ollen vakuutusyhtiö on katsonut, ettei perusteita vakuutusmäärän ylittävän lisäkorvauksen maksamiselle ollut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen maksamaan K Oy:n oikeusturvavakuutuksesta 5 000 euron suuruisen lisäkorvauksen sillä perusteella, että vakuutusyhtiö oli yhdessä kolmesta samaa riita-asioiden kokonaisuutta koskeneessa oikeusturvapäätöksessään ilmoittanut asiaan käytettävissä olevan vakuutusmäärän 5 000 euroa vakuutussopimuksessa sovittua korkeammaksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 32 §:n mukaan, jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Saman pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

K Oy:n oikeusturvavakuutukseen sovellettujen 1.11.2012 alkaen voimassa olleiden kiinteistön oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön ja rakennusten omistukseen, hallintaan, hoitoon tai käyttöön liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 määritellyissä vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 4.3 mukaan kysymyksessä on yksi vakuutustapahtuma silloin, kun
- kaksi tai useampia tämän vakuutuksen vakuutettuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puolella tai
- vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen.

Vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana jokaisessa vakuutustapahtumassa.

Vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan, jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutusta, on siitä kirjallisesti ilmoitettava vakuutusyhtiölle etukäteen. Vakuutusyhtiö antaa vakuutetulle kirjallisen korvauspäätöksen, kun se on saanut sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja K Oy on perustanut vaatimuksensa 5 000 euron lisäkorvauksesta vakuutusyhtiön 1.4.2014 antamaan korvauspäätökseen. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö oli ilmoittanut K Oy:n kolmesta riita-asiasta viimeisimmän osalta katsoneensa asian vakuutusehtojen kohdan 4.3 nojalla yhdeksi vakuutustapahtumaksi yhdessä K Oy:n kahden aikaisemmin ilmoittaman riita-asian kanssa. Mainituissa riita-asioissa käytettävissä olevaksi vakuutusmääräksi vakuutusyhtiö oli ilmoittanut päätöksessä 30 000 euroa.

Vakuutusyhtiön vastineessaan lausuman johdosta Vakuutuslautakunta ensiksikin katsoo, että myös vakuutusyhtiön oikeusturvavakuutuksen perusteella antamaa ensivaiheen ratkaisua, jolla vakuutusyhtiö ilmoittaa vakuutetulle oikeusturvaedun myöntämisestä johonkin vakuutetun ilmoittamaan asiaan, toisin sanoen tämän asian kuulumisesta vakuutuksen korvauspiiriin, on pidettävä vakuutusyhtiön vakuutetulle antamana korvauspäätöksenä. Oikeusturvaedun myöntämistä koskevalla päätöksellä vakuutusyhtiö vahvistaa vakuutetun oikeuden saada vakuutussopimuksessa noudatettaviksi sovituissa vakuutusehdoissa määritellyn laajuinen korvaus päätöksessä mainitussa asiassa.

Vakuutuslautakunta on noudattamassaan ratkaisukäytännössä katsonut, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan mukaan vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti tahdonilmaisuna vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden taikka mahdollisesti ratkaisun tekemisen jälkeen asiasta saadun uuden selvityksen perusteella.

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan K Oy:n oikeusturvavakuutuksessa yhtä vakuutustapahtumaa kohti käytettävissä olevaksi vakuutusmääräksi on ollut sovittuna 25 000 euroa vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä 1.4.2014 ilmoittaman 30 000 euron sijasta. Vakuutusyhtiö on vedonnut korvauspäätöstä laadittaessa tapahtuneeseen kirjoitusvirheeseen. Vakuutusyhtiön mukaan virhe oli johtunut siitä, että väärin ilmoitettu 30 000 euron määrä on ollut säännönmukainen vakuutusmäärä yhtiön myöntämissä muissa yritysten oikeusturvavakuutuksissa kuin nyt kysymyksessä olevassa kiinteistön oikeusturvavakuutuksessa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 32 §:stä ilmenevän periaatteen mukaan silloin kun sopimusosapuolen tahdonilmaisua rasittaa kirjoitusvirhe tai muu sen sisältöön vaikuttava erehdys, tahdonilmaisua ei sellaisenaan ole pidettävä antajaansa sitovana, mikäli vastapuoli oli tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää tällaisesta virheestä tai erehdyksestä.

Tässä tapauksessa kyseinen K Oy:n oikeusturvavakuutus oli ollut voimassa jo vuosien ajan, joten vakuutusyhtiöltä vuosittain saamiensa vakuutuskirjojen perusteella K Oy:n oli täytynyt olla selvillä vakuutuksessa sovitusta 25 000 euron vakuutusmäärästä. Vakuutusyhtiö oli lisäksi ilmoittanut saman vakuutuskirjan mukaisen vakuutusmäärän K Oy:lle ja sen asiamiehelle lähettämissään kahdessa aiemmassa samaa asiakokonaisuutta koskeneessa oikeusturvapäätöksessä 12.11.2013 ja 18.11.2013. Viimeksi mainitussa sekä nyt riidanalaisessa 1.4.2014 päivätyssä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö oli ilmoittanut siitä, että vakuutusyhtiön samanperusteisiksi katsomien riita-asioiden osalta tultaisiin noudattamaan yhteistä vakuutusmäärää. Asiakirjoista ei ilmene, eikä K Oy ole edes väittänyt, että se olisi myöskään sopinut vakuutusmäärän muuttamisesta vakuutusyhtiön kanssa.

Selostetun perusteella K Oy on tiennyt vakuutussopimuksessaan sovellettavasta oikeasta vakuutusmäärästä. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 32 §:n nojalla, ettei K Oy:llä vain vakuutusyhtiön korvauspäätökseen 1.4.2014 merkitsemän virheellisen tiedon perusteella ole oikeutta saada suurempaa korvausta kuin sille vakuutussopimuksen mukaan on kuulunut.

Juuri lausutun lisäksi K Oy:n vaatimusta lisäkorvauksesta voidaan arvioida vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin perusteella. Lainkohdan mukaan, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on antanut K Oy:lle oikeusturvaedun myöntämistä koskeneessa päätöksessään 1.4.2014 väärän tiedon vakuutustapahtuman osalta käytettävissä olevasta vakuutusmäärästä. Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan K Oy:n asiamies oli tiedustellut 3.9.2014 sähköpostilla vakuutusyhtiön kantaa oikeudenkäyntikulujen korvattavuudesta siinä tapauksessa, että vireillä olleet riita-asiat sovittaisiin osapuolten kesken. Asioissa oli esitetty lukuisia vaatimuksia ja niiden lopputulos oli epävarma, joten asiamiehen mukaan asioiden sopiminen oli järkevää. Tämän perusteella lautakunta katsoo jäävän selvittämättä, että vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä 1.4.2013 vakuutusmäärästä antamalla virheellisellä tiedolla olisi ollut vaikutusta K Oy:n menettelyyn sen päättäessä vireillä olleiden riita-asioiden sopimisesta. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan lisäkorvausta myöskään vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvausratkaisun lopputulosta asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Korpelainen
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren