Tapahtumatiedot

Asiakas on tehnyt 31.8.2017 vahinkoilmoituksen vuonna 1989 rakennetun saunarakennuksen pesuhuoneen lattiaan kohdistuneesta vahingosta. Vahinko oli huomattu kun lattialle oli ilmestynyt muurahaisia. Lattia avattiin ja lattiarakenteissa oli lahoa.

Asiakas ei ollut tehnyt vahinkoilmoitusta noin 3-4 vuotta sitten aiheutuneesta saunan pystysuoran, pintavetona asennetun vesiputken ja hanan helmiliitoksen välisestä vuodosta, jossa vettä oli suihkunnut kattoon asti. Putki oli irronnut seinästä ja katto oli täynnä vesipisaroita. Vettä oli suihkunnut niin paljon, että kaivo oli tyhjentynyt. Asiakas oli arvioinut, että vuoto oli rajoittunut pesuhuoneeseen. Asiakas oli hakenut korvausta 31.8.2017 kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön tilaaman 4.9.2017 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan lattiarakenteessa olevat lahovauriot voivat olla peräisin noin 3-4 vuotta sitten tapahtuneesta vuotovahingosta, mutta koska rakenteissa oli edelleen paikoin vesimärkää, kosteutta tuli jostakin edelleen ja saunan lattiakaivo tai viemäri saattoi olla kosteudenlähde. Vettä voi päästä myös piipun kautta alas rakenteisiin. Pintakosteudet olivat koholla saunan lattiassa, korkeimmat lukemat olivat lattiakaivon kohdalla, vaikka asiakkaan mukaan saunassa ei peseydytty. Pintakosteus oli koholla pohjabetonissa avatulla alueella. Vahingon laajuus selviäisi purkutyön edetessä.

Toimenpiteinä suositeltiin lattiarakenteen avaamista ja eristeen poistamista saunasta pohjabetonille saakka. Kaivorakenteen ja viemärin tiiviys oli tarkoitus arvioida purkutyön yhteydessä.

Asiakas oli piikannut lattian auki, mutta vahingon syy ei ollut selvinnyt. Asiakas oli pyytänyt rakennusmestari A:ta tekemään vahinkokartoituksen kohteessa. Rakennusmestari A:n 12.9.2017 päivätyn lausunnon mukaan on oletettavaa, että vauriot ovat syntyneet 3-4 vuotta sitten aiheutuneesta vuotovahingosta. Näkyvissä olevien jälkien perusteella vesi on valunut auenneen liitoksen seudulta puuseinän ja tiilisen palomuurin välistä lattialle eristeiden sekaan ja siitä edelleen seinän toiselle puolelle makuualkovin ja takkahuoneen puolelle. Rakenteiden kuivuminen suljetusta tilasta, roskavalulaatan ja lattiapinnan välistä eristeistä, on lähes olematonta, mikä osaltaan selittää rakenteiden säilymisen märkinä.

Rakennuksen ulkopuolella ei ollut havaittavissa vaurioita, jotka selittäisivät sisäpuolen kosteusvauriot. Savuhormissa on ylhäällä sadekatos, joten sieltä ei pääse merkittäviä sade- tai muitakaan vesiä hormia pitkin rakenteisiin. Hormin juuri oli myös pellitetty tiiviiksi. Hormin ympärillä saunassa, makuualkovissa tai takkahuoneessa ei ollut näkyvissä vesivalumien jälkiä, jotka paljastaisivat vesikaton vuodon hormin juuressa. Muovinen lattiakaivo oli ehjä, joten vettä ei ole päässyt siitäkään rakenteisiin.

Rakennusmestarin A:n 10.10.2017 päivätyn lausunnon mukaan vesi on lentänyt paineisesta putkesta kastellen koko löylyhuoneen ja valuen seiniä pitkin rakenteisiin. Rakennusmestari A:n 24.11.2017 päivätyn lausunnon mukaan saunan vesieristys tehtiin rakennusajankohtana lähinnä lattialle valuvaa vettä varten, ei ympäri seiniä lentävää vettä ajatellen. Vesivuoto näytti aikanaan vähäpätöiseltä, koska vesi poistui lattiakaivon kautta viemäriin.

Vakuutusyhtiö on katsonut 21.9.2017 päivätyssä korvauspäätöksessään, että asiakkaan olisi tullut ryhtyä 3-4 vuotta sitten huomatun vahingon jälkeen toimenpiteisiin selvittääkseen, oliko vesi päässyt vahingoittamaan rakennusta. Asiakkaan olisi tullut myös ilmoittaa vahingosta vakuutusyhtiölle. 3-4 vuoden aikana lattiarakenteisiin oli ehtinyt syntyä lahovauriota ja vahinko oli näin ollen laajentunut huomattavasti. Vahinkoa ei korvata, koska vahinkoilmoitusta ei ollut tehty vakuutussopimuslain mukaisessa vuoden määräajassa ja oikeus korvaukseen oli siten vanhentunut. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin suorittanut korvauksen rakennusmestari A:n selvityskäynnistä ja vahinkotarkastuksesta.

Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen vahingosta. Vesieristys saunassa oli erinomainen ja lattiakaivo toimi myös asianmukaisesti. Lista, jonka takaa vesi valui seinän toiselle puolelle, ei ulotu kattoon asti, mikä helpotti veden pääsyä listan taakse. Normaalisti saunaa ei käytetä, koska sauna oli pieni ja asukkaat käyttivät päärakennuksessa olevaa saunaa.

Asiakas on vaatinut korvausta piikatun lattian kunnostuksesta, koska asiakas oli piikannut lattian vakuutusyhtiön tilaaman yrityksen ohjeistuksen perusteella, eikä asiakkaalle ollut kerrottu, ettei korjaustöitä korvattaisi vakuutuksesta.

Asiakas on kertonut 26.11.2017 päivätyssä lisävastineessaan, että 4.9.2017 päivätyssä vahinkokartoitusraportissa mainittu kosteus johtui siitä, että saunassa oli peseydytty edellisenä päivänä.

Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, ettei kyseessä ole korvattava vahinko. Se seikka, että rakenteissa oli vahinkokartoituksen suorittamisajankohtana yhä vesimärkää, viittaa siihen, että kosteutta tulee edelleen jostakin, todennäköisesti maasta. Vuoteen 1998 saakka voimassa olleen rakennusmääräys C2:n kohdan 2.2.1 mukaan rakenteiden on estettävä maaperän kosteuden ja maahan valuvien pintavesien haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin.

Nyt todettu kosteus ei ole seurausta 3-4 vuotta sitten aiheutuneesta vahingosta tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Todennäköisesti kyse on maakosteudesta tai muusta hitaasti pitkän ajan kuluessa tapahtuneesta vahingosta.

Vuotaneeksi ilmoitettu putki on palomuurin ja hirsiseinän kohdalla, joten jos putki on vuotanut, vesi on päässyt valumaan lattiarakenteeseen. Seinän ja lattian välissä ei ole vesieristystä. Rakennusmääräys C2 kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Vaikka hirsiseinää ei rakennusajankohtana ole tarvinnut eristää, vesieristyksen on kuitenkin pitänyt rakennusmääräysten mukaan olla kunnossa lattian ja seinänoston osalta. Siltä osin kuin vahinko on aiheutunut puutteellisista vesieristyksistä, vahinko rajautuu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajoitusehdon 6.18 perusteella.

Jos asiassa katsottaisiin, että vahinko oli seurausta 3-4 vuotta sitten aiheutuneesta vahingosta, oikeus korvaus on joka tapauksessa menetetty vanhentumisen vuoksi.

Vakuutuksenottaja on kertonut, että noin 3-4 vuotta sitten huomatussa putkivuodossa vettä oli lentänyt kattoon asti ja katto oli ollut täynnä vesipisaroita. Vuoto on ollut niin suuri, että kaivo oli tyhjentynyt. Vuotaneen veden määrä on näin ollen ollut niin suuri, ettei voida katsoa, että vakuutuksenottaja voisi vedota tietämättömyyteen sen osalta, ettei hän ole havainnut mitään vahinkoa. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottajan olisi tullut vuodon havaitessaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ja tehdä vakuutusyhtiölle ilmoitus vahingosta. Vuodon huomaamisen tarkka päivämäärä ei ole tiedossa, mutta vuoto on asiassa esitettyjen tietojen perusteella huomattu viimeistään 31.12.2014. Vahinkoilmoitus olisi tullut tehdä viimeistään 31.12.2015. Koska ilmoitus oli tehty vasta 31.8.2017, oikeus korvaukseen oli menetetty.

Vahinkotarkastuksen teki ulkopuolisen yrityksen tarkastaja. Vahinkotarkastajan rooliin kuuluu usein vakuutuksenottajan opastaminen vahingonjälkeisessä menettelyssä, kuten kosteuskartoituksen tilaamisessa ja yhteydenpidossa korjauksen suorittaneeseen tahoon. Vahinkotarkastuksen työntekijä ei edustanut vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä ei näin ollen ole velvollisuutta suorittaa korvausta lattian piikkaamisesta. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään sitoutunut huolehtimaan omaisuuden korjaamisesta, eikä vakuutusyhtiö ole tilannut piikkaustyötä.

Vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Vahinko oli laajentunut olennaisesti, koska asiakas ei ollut putkivuodon huomattuaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin vahingon rajoittamiseksi.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin mukaan jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiö-turva. Lisäksi vakuutukseen ovat valittavissa seuraavat turvat:

• rikosturva
• laiterikkoturva
• putkistovuototurva
• särkymis- ja menetysturva.
   

Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutetulle omaisuudelle valitut turvat.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Vakuutusehtojen kohdan 6.18 mukaan vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.

Vakuutukseen sovellettavien korvaussääntöjen kohdan 1.1 mukaan korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtumasta vakuutusyhtiölle. Tämän voi tehdä täyttämällä vakuutusyhtiön vahinkoilmoituksen. Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat ne, joiden avulla voidaan todeta vahingon sattuminen ja sen suuruus sekä korvauksen saaja.

Korvaussääntöjen kohdan 3 mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine. Jos korjauskustannukset ylittävät näiden korvaussääntöjen mukaan määritellyn omaisuuden arvon, korvaus on kuitenkin enintään omaisuuden arvon suuruinen. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.

…

Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus (pelastamisvelvollisuus) (32 §, 34 § ja 61 §)) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutusyhtiön oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun on pyrittävä esimerkiksi selvittämään vahingon aiheuttajan henkilöllisyys. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, vakuutetun tulee viivytyksettä ilmoittaa asiasta poliisiviranomaisille ja vaatia oikeudessa rikoksentekijöille rangaistusta, jos vakuutusyhtiön etu sitä vaatii. Vakuutetun tulee muutoinkin noudattaa vakuutusyhtiön vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita.

Vakuutusyhtiö korvaa edellä mainitun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun pelastamisvelvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 9.2 (Korvausoikeuden vanhentuminen (73 §)) mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Ratkaisusuositus

Vahingon korvattavuus ja korvausoikeuden vanhentuminen                                                                                           

Vahingon on molemmissa vahinkokartoituksissa katsottu voivan olla seurausta pintavetona asennetun putken liitoksen aukeamisesta aiheutuneesta vuodosta, joka huomattiin 3-4 vuotta ennen vahinkoilmoituksen tekemistä. Rakennusmestari A:n lausuntojen mukaan muut epäillyt kosteudenlähteet oli poissuljettu. Vuodon runsaudesta ja vahinkomekanismista sekä rakenteiden avaamisen jälkeisistä havainnoista esitetyn selvityksen perusteella FINE pitää todennäköisenä, että kyseinen vuoto oli vähintään pääasiallisena syynä sittemmin todetun vaurioitumisen syntymisessä.

Vakuutusehtojen kohdan 6.18 mukaan vakuutuksesta ei korvata nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vesi oli päässyt rakenteisiin vesieristämättömästä kohdasta seinästä, joten kyseessä ei ole rajoitusehdon tarkoittama tilanne, jossa neste on vuotanut vedeneristeiden läpi.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

Vakuutuksenottajana asiakas on koko ajan ollut tietoinen vakuutuksen voimassa­olosta. Vuoto oli havaittu noin 3-4 vuotta ennen vahinkoilmoituksen tekemistä. Ottaen huomioon putkesta suihkunneen veden suuren määrän ja sen seikan, että asiakkaan mukaan vettä oli roiskunut kattoon asti ja valunut eristämättömiä seiniä pitkin, asiakkaan olisi tullut ymmärtää, että vuodosta todennäköisesti oli aiheutunut vahinkoa, kun vesi oli valunut vuotokohdan välittömässä läheisyydessä olevien pintamateriaalien saumakohtien kautta rakenteisiin. FINE katsoo näin ollen, että vuodon todennäköinen vahinkoseuraamus oli ollut havaittavissa samalla kuin vuotokin oli huomattu. FINE toteaa lisäksi, että tämä korvausvaatimuksen esittämisajankohtaa koskeva arviointi vastaa FINEn Vakuutuslautakunnan tulkintakäytäntöä, joka ilmenee oheisesta tapauksesta VKL 219/12.

Koska asiakas ei ollut ilmoittanut vuodosta vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa havaittuaan putkivuodon, oikeus korvaukseen vuotovahingosta on menetetty vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin perusteella. Koska oikeus korvaukseen tältä osin on vanhentunut, FINEn ei ole tarpeen käsitellä vahingon rajoittamista ja pelastamisvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevia vakuutusyhtiön väitteitä.

Selvyyden vuoksi FINE toteaa, että siltä osin kuin vaurioituminen mahdollisesti johtuu maakosteudesta tai muista vastaavista tekijöistä, kyse ei ole alun perinkään ollut korvattavasta vuotovahingosta.

Vakuutusyhtiön vastuu lattian korjauksesta piikkaamisen jälkeen

Vakuutusyhtiö oli suorittanut korvauksen sekä vahinkokartoitusyrityksen että rakennusmestari A:n suorittamista tarkastuksista ilman omavastuuvähennystä. Lattia oli piikattu auki vahingon syyn selvittämiseksi. Asiakas on vaatinut korvausta piikkaamansa lattian korjaustöistä, koska piikkaukseen ryhdyttiin vakuutusyhtiön paikalle tilaaman vahinkokartoitusyrityksen työntekijän ohjeistamana. Vahinkokartoitusyrityksen edustaja ei ollut kertonut asiakkaalle, ettei vakuutus korvaisi lattian kunnostusta.

FINE katsoo, ettei vahinkokartoitusyrityksen työntekijää voida pelkästään vahinkokartoituksen tekemisen perusteella pitää vakuutusyhtiön edustajana korvauskäsittelyn osalta. Piikkausta koskevassa ohjeistuksessa ei siten ole ollut kyse vakuutusyhtiön edustajan antamasta ohjeistuksesta tai vakuutuskorvausta koskevista tiedoista. Vakuutusyhtiö ei näin ollen ole vastuussa lattian korjauskuluista.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava neuvonantaja Raulos
Esittelijä Nikunlassi