Haku

FINE-007187

Tulosta

Asianumero: FINE-007187 (2018)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 19.02.2018

Lääkevahingon korvaaminen. Korvausmäärät. Korvaus pysyvästä haitasta. Atorvastatin-lääkkeestä aiheutunut lihastulehdus ja alaraajaheikkous. Sydänoireiden syy-yhteys lääkevahinkoon.

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 26.5.2015 mukaan A:lle (s. 1943) määrättiin 1.10.2012 kliinisen lääketutkimuksen yhteydessä Atorvastatin-statiinilääkitys. Lääkityksen aikana A:lla ilmeni voimistuvia lihaskipuja, joiden johdosta liikkuminen ja normaali elämä vaikeutuivat. Olo oli voimaton, eikä A päässyt vuoteesta ylös ilman toisen henkilön apua. Sydän alkoi jättää lyöntejä väliin, A kaatuili eikä pystynyt seisomaan tai kävelemään. Tavarat putoilivat käsistä. A hakeutui oireiston johdosta lääkärin hoidettavaksi 11.4.2014 ja oli sairaalahoidossa kolmen viikon ajan. Kreatiinikinaasi- eli CK-arvo oli pahimmillaan yli 5700. Lääkitys lopetettiin 21.4.2014. A haki oireiston johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.  

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lle oli aiheutunut Atorvastatinin käytöstä lihastulehdus ja siitä johtuva alaraajaheikkous, ja että kysymyksessä oli lääkevahinkovakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö maksoi korvausta vahingosta aiheutuneista kuluista, korvausta kivusta, särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1200 euroa ja haittaluokan 2 mukaisen korvauksen pysyvästä haitasta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänelle maksettu haittakorvaus on liian alhainen. Atorvastatin heikensi sydänlihasta ja aiheutti sydämen vajaatoiminnan, jonka johdosta A:lle on asennettu sydämentahdistin. A tarvitsee lääkevahingon seurauksena omaishoitajan jatkuvaa tukea. Toimintakyky on lähes olematon: normaali sisällä liikkuminen ja perustoiminnotkin ovat todella vaikeita suorittaa. A joutuu käyttämään vaippoja ja kaikista harrastuksista on täytynyt luopua, kun ei pysty liikkumaan. Ennen lääkkeen käytön aloittamista A oli normaalissa fyysisessä kunnossa ja harrasti mm. golfia, lääkkeen käytön lopettamishetkellä hän oli ”henkihieverissä” teho-osastolla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää maksamiaan korvauksia riittävinä. A:n toimintakykyyn vaikuttavat myös hänen muut sairautensa: A sairastaa verenpainetautia ja sokeritautia, hänelle on asennettu sydänoireiden vuoksi tahdistin ja hänellä on vuonna 2017 todettu sydämen vajaatoiminta.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 10.4.2014 ̶ 26.7.2017.

Terveyskeskuslääkärin sairauskertomustekstin 15.4.2014 mukaan A on tullut vastaanotolle lannerankakivun ja alaraajaheikkouden takia. A on vuonna 1990 sairastanut aivoinfarktin, josta on jäänyt oikealle puolelle lievät raajaoireet. A sairastaa tyypin II diabetesta, jonka liitännäissairauksina on kehittynyt silmän verkkokalvon sairaus (retinopatia) ja munuaissairaus (nefropatia). Lisäksi A:n veren kolesterolitaso on kohonnut. A:n lanneranka on murtunut nuoruudessa liikenneonnettomuuden seurauksena. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu kipua lannerangan alueella. Sukkien pukeminen on ollut vaikeaa ja alaraajat eivät ole taipuneet kunnolla. Kävelymatkat ovat olleet lyhyitä alaraajojen kipeytymisen ja väsymisen takia. A:lle on määrätty lannerangan ja lonkkien kuvantamistutkimukset sekä peruslaboratoriokokeita. Merkinnän 29.4.2014 mukaan A:n kreatiinikinaasiarvo (CK) on ollut 4421. Korkean CK-arvon vuoksi on kirjoitettu lähete aluesairaalaan.

Aluesairaalan hoitoaikaa 29.4. ̶ 12.5.2014 koskevan epikriisin mukaan A:n statiinilääkitys on tauotettu CK-arvon nousun vuoksi. CK-arvo on seurannassa ollut yli 4000 ja maksa-arvot ovat olleet noususuuntaiset. Sairaalaseurannassa on lisäksi todettu sydämen johtumishäiriöitä. A on 12.5.2014 siirretty keskussairaalaan jatkoselvittelyjä varten. Keskussairaalan hoitoaikaa 12. ̶ 16.5.2014 koskevan epikriisin mukaan A:ta on tutkittu alaraajojen lihasheikkouden ja mahdollisten sydänoireiden johdosta. A:n vointi on subjektiivisesti ollut hoitojakson aikana normaali lukuun ottamatta alaraajojen heikkoutta. A ei ole pystynyt nousemaan kyykystä, mutta kävelemään hän on kyennyt normaalisti. Sydänfilmissä sydämen rytmi on ollut normaali, mutta PQ-aika (eteis-kammiojohtumisaika) pitkähkö. A:lle on ohjelmoitu jatkotutkimuksia lihasoireiston selvittelemiseksi. Keskussairaalan ENMG-lausunnon 11.6.2014 mukaan A:lle on tehty ENMG-tutkimus, jossa on todettu lieväasteiseen krooniseen myosiittiin (lihastulehdukseen) sopiva löydös. Keskussairaalan sisätautien poliklinikalta on 18.8.2014 tehty lähete aluesairaalaan lihasoireiston ja sydäntilanteen jatkoselvittelyä varten.

A on ollut aluesairaalan neurologian poliklinikan tutkittavana ja seurannassa 9.9.2014 ̶ 12.5.2015. Vastaanottokäynnillä 9.9.2014 A on liikkunut ilman apuvälineitä kohtalaisen sujuvasti. Varvas- ja kantakävelyt ovat onnistuneet ja viivakävely ja staattista tasapainoa mittaava Rombergin koe ovat olleet vakaat. Sormi-nenänpääkoe on ollut symmetrinen ja DDK ja hienomotoriikka symmetristä, aavistuksen kömpelöitynyttä. Kanta-polvikoe on ollut hieman raskaan ja kömpelön oloinen, mutta ei kuitenkaan ataktinen (hapuileva). Babinskin refleksi on ollut negatiivinen molemmin puolin. Varpaiden asentotunto ja kantapäiden pintatunto ovat olleet normaalit. Sitä vastoin värinätunto on puuttunut oikeasta jalasta. Polvi-, akilles- ja yläraajarefleksit ovat olleet vilkkaahko puoleiset ja symmetriset. Käsien puristusvoima, taivutus-ojennusvoima ja hartianostovoima ovat olleet symmetriset, hiukan hennohkot. Sekä käsivarsissa että jaloissa on todettu raajojen tyven puolelle painottuvaa lihassurkastumaa. Mimiikka ja tunnot kasvoissa ovat olleet symmetriset ja silmien liike, näkökentät ja mustuaisreaktiot normaalit. Kieli ei ole devioinut, puhe on ollut selkeää ja kielen sivuttaissuuntainen liike on ollut normaali. Kitalaki on noussut normaalisti. Myös selässä lavanseudun lihaksistossa on todettu surkastumaa. A ja hänen puolisonsa ovat kokeneet, että A:n tilanne lihasoireiden osalta on mennyt hieman parempaan suuntaan Atorvastatin-lääkityksen lopettamisen jälkeen. Neurologi on arvioinut, että lääke voi osin hyvinkin olla lihasoireiston taustalla. CK-arvo on kuitenkin edelleen ollut merkittävästi koholla. Tältä osin on sovittu kontrolli lokakuun 2014 puolivälin tienoille. Esiin tulleen katkokävelytyylisen oireiston vuoksi on ohjelmoitu lannerangan magneettitutkimus ja samassa yhteydessä reisilihasten magneettitutkimus.

Neurologian kontrollikäyntiä 5.2.2015 koskevan sairauskertomustekstin mukaan lihasoireisto on käynnin 9.9.2014 jälkeen mahdollisesti tullut hieman paremmaksi. A:lla on edelleen ollut hankaluutta porraskävelyssä etenkin alaspäin mennessä ja kompurointia on tullut herkästi. Fysioterapeutilta A on saanut ohjeita lihasjumppaan ja venyttelyyn ja pyrkinyt näitä tekemään. ENMG-tutkimuksen 28.1.2015 löydökset ovat sopineet lieväasteiseen inaktiiviseen lihastulehdukseen. CK-arvo on ollut laskusuunnassa. Vastaanotolla A on liikkunut ilman apuvälinettä kohtalaisen sujuvasti. Varvas- ja kantanousut ovat onnistuneet. Kyykkyyn meno ja ylösnousu ovat olleet vielä vaivalloiset, A on ylös päästäkseen joutunut ottamaan tutkimuspöydästä tukea. Käsien puristus-, taivutus-ojennus- ja hartianostovoimat ovat olleet hyvät. Myös pohkeiden taivutus-ojennus- ja reisien nostovoimat ovat olleet kohtuullisen hyvät ja symmetriset. Neurologi on arvioinut, ettei lihasoireistolle ole muuta syytä kuin kolesterolilääke. Merkinnän 12.5.2015 mukaan CK-arvo on ollut normaali 266 ja on arvioitu, ettei jatkokontrolleja neurologian poliklinikalle enää tarvita.

Aluesairaalan sisätautien poliklinikan sairauskertomustekstin 12.9.2014 mukaan A on ollut keskussairaalassa tahdistinarviossa, mutta tahdistinta ei toistaiseksi ole asennettu, koska tajuttomuusoireita ei ole ollut ja kyseessä on ollut toisen asteen katkos. A:n vuosia aiemmin otetuissa sydänfilmeissä on nähty ensimmäisen asteen eteis-kammiokatkos sekä etuhaarakkeen katkos. Nyt Holter-rekisteröinnissä on yöaikaan todettu kertaalleen kaksi johtumatonta eteisaaltoa. Syketaso ei kuitenkaan ole laskenut kovin alas. Hereillä ollessa A:lla on ollut myös toisen asteen eteis-kammiokatkos, QRS-kompleksi on pysynyt hyvin kapeana. Tajunnan menetystä A:lla ei ole ollut kertaakaan. A on kertonut, että hänellä on vielä kahden vuoden ajan linja-autokortti ja hän ajaa hyvin harvakseltaan lyhyitä matkoja päiväsaikaan myös linja-autolla. A:n kanssa käydyn keskustelun jälkeen on sovittu, että hän voi jatkaa vielä linja-autolla ajamista ilman tahdistinta, mutta jos kerrankin tulee tajunnanmenetysoire, A lupaa ottaa välittömästi yhteyttä ja jättää autolla ajon. Terveyskeskuksen sairauskertomusmerkinnän 19.8.2015 mukaan A:lle on aloitettu kohonneen kolesterolitason hoitoon Pravastatin-lääkitys.

Aluesairaalan neurologian poliklinikan tekstin 16.1.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle lääkevahingosta aiheutuneen pysyvän haitan haitta-asteen arviointia varten. A:lle on asennettu sydämen tahdistin keväällä 2016. Kolesterolilääkitykseksi on vaihdettu Ezetrol Pravastatinin aiheutettua lievää CK-arvon nousua. A:n liikkuminen on parin vuoden aikana lähtenyt vähenemään ja tästä on seurannut painonnousua. Liikunnan väheneminen johtuu siitä, että alaraajoihin tulee kävellessä kipua ja voimattomuutta. Nykyisellään kävelymatka on vajaan kilometrin ja tämäkin vaatii välillä lepoa jalkojen väsymisen takia. Aamuisin saattaa olla jaloissa kylmäämisen tunnetta. A ei ole enää kyennyt laskettelemaan tai pelaamaan golfia. Kliinisessä tutkimuksessa tasamaakävely on onnistunut ilman apuvälinettä, mutta hieman lyhyellä askelluksella. Varvas- ja kantanousut ovat onnistuneet, mutta vaivoin. Viivakävelyssä on tullut muutama sivuttaisaskel ja Rombergin kokeessa on tullut esiin lievää huojuntaa. DDK-koe ja hienomotoriikka ovat olleet symmetriset. Kanta-polvikoe on ollut symmetrinen, tosin oikealla jalalla polveen kohdentaminen on ollut hieman vaivalloista. Reisien nostovoimat ovat olleet symmetriset ja kohtalaiset ja säärien ojennus-taivutusvoimat symmetriset ja kohtalaiset, samoin yläraajavoimat. Kyykkyyn menoa ei ole edes yritetty A:n kerrottua, ettei hän pääsisi ylös edes tukea ottamalla. A:lle on ohjelmoitu kontrolli-ENMG sen selvittämiseksi, minkä asteisesta myopatian jälkitilasta on kysymys. Neurologi on arvioinut A:n tarvitsevan fysioterapiaa fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Puhelukontaktia 9.2.2017 koskevan merkinnän mukaan kontrolli-ENMG:ssä on tullut esiin lieväasteinen myopaattisen prosessin jälkitila, jota on pidettävä pysyvänä. Vahingosta on jäänyt toimintakyvyn alenemaa, A:n kävelymatka on lyhentynyt vajaaseen kilometriin ja jaloissa on väsyvyyttä ja lihasten voimattomuutta.

Aluesairaalan sisätautien poliklinikan tekstin 26.7.2017 mukaan A:lla on todettu selkeä sydämen vajaatoiminta, johon on aloitettu tehostettu lääkitys. Omaishoitoa varten on kirjoitettu C-todistus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Atorvastatin-lääkkeestä aiheutuneen lääkevahingon johdosta maksettavasta pysyvän haitan korvauksesta sekä siitä, liittyvätkö A:n sydänoireet lääkevahinkoon.  

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a ̶ 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen
1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2. ansionmenetyksestä;
3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4. pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain (608/1948) 18 c §:n nojalla antaman asetuksen 1649/2009 haittaluokituksen kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0 ̶ 5, kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 6 ̶ 10, kun vahingoittuneella on ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta ja apuneuvo on tarpeen lyhyilläkin matkoilla.

Asian arviointi

1. Lääkevahinkovakuutuksesta korvattavat oireet

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Asiassa on riidatonta, että A:lle on aiheutunut Atorvastatin-lääkkeestä lihastulehdus ja sen seurauksena alaraajaheikkous. Vakuutusyhtiö on sen sijaan katsonut, etteivät A:n sydänoireet (sydämen vajaatoiminta) liity lääkkeen käyttöön, vaan niissä on kyse muusta sairaudesta. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla on todettu sydämen johtumishäiriö. Statiinivalmisteiden ei tiedetä aiheuttavan tämäntyyppisiä sydänoireita. A:lla on todettu useissa elimissä valtimosairaus, jota Vakuutuslautakunta pitää todennäköisempänä sydänoireiden selittäjänä. Oireet eivät lautakunnan näkemyksen mukaan ole syy-yhteydessä Atorvastatin-lääkkeen käyttöön, eikä lautakunta näin ollen suosita korvausta sydänoireiden osalta.  

2. Pysyvä haitta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslain nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n lääkevahingon ilmetessä on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1649/2009.

Vakuutuslautakunta toteaa, että pysyvää haittaa määritettäessä otetaan huomioon A:lle Atorvastatinin aiheuttamasta lihastulehduksesta ja siitä seuranneesta alaraajaheikkoudesta aiheutunut toiminnanvajavuus, mutta ei sydänoireita. Tilankuvauksen 16.1.2017 mukaan tasamaakävely onnistuu ilman apuvälineitä, mutta hieman lyhyellä askelluksella. Varvas- ja kantanousut onnistuvat vaivoin. Reisien nostovoimat ovat symmetriset ja kohtalaiset ja säärien ojennus-taivutusvoimat symmetriset ja kohtalaiset, samoin yläraajavoimat. Kyykkyyn meno ei onnistu. Alaraajoihin tulee kävellessä väsymistä ja voimattomuutta ja kävelymatka on noin kilometrin. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n alaraajaheikkoudesta johtuva toiminnanvajavuus vastaa haittaluokka-asetuksessa tarkoitettua alaraajojen lievää toiminnanvajavuutta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön määrittämää haittaluokan 2 mukaista haittaa asianmukaisena eikä suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia