Tapahtumatiedot

A (s. 1968) liukastui 23.2.2017 asuintalonsa pihamaalla ja kaatui selälleen. A hakeutui 27.2.2017 työterveyslääkärin vastaanotolle oikean käden peukaloon säteilevän niskakivun johdosta. A oli oireiston johdosta sairauslomalla 13.3. ̶ 9.4.2017. A esitti liukastumisen johdosta korvaushakemuksen asunto-osakeyhtiö B:lle, joka teki asiassa vastuuvahinkoilmoituksen.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kysymyksessä oli asunto-osakeyhtiö B:n vastuuvakuutuksesta korvattava henkilövahinko. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahingon seurauksena oli aiheutunut niskan venähdysvamma ja maksoi A:lle 400 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Muita korvauksia ei maksettu, koska yhtiö katsoi, että tutkimuksen ja hoidon tarve ja työkyvyttömyys johtuivat kaularangan välilevysairaudesta ja hermojuurisairaudesta, joilla ei ollut yhteyttä vastuuvahinkoon. A esitti tämän jälkeen vakuutusyhtiölle oikaisuvaatimuksen, jossa vaati 200 euron lisäkorvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, 60 euroa matkakuluista ja 1000 euroa ansionmenetyksestä. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A viittaa valituksessaan vakuutusyhtiölle esittämäänsä korvausvaatimukseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö katsoo, ettei A:lle 23.2.2017 sattunut kaatuminen ole voinut aiheuttaa todettuja sairauksia. Vaadittuja lisäkorvauksia ei voida maksaa. Oireilu liittyy nivelrikkoon ja siihen liittyvään rappeumaperäiseen kaularangan välilevysairauteen. Yhtiö viittaa työterveyslääkärin 6.3.2017 päivättyyn lähetteeseen, jonka mukaan A:lla on 22.2.2017 alkaen ollut niskakipua ilman edeltävää vammaa. Myös potilaskertomukseen 7.3.2017 on merkitty, että kyseessä on ollut 22.2. spontaanisti alkanut niskakipu. A:n ei siten ole heti hoitoon hakeuduttuaan merkitty kertoneen tapahtuneesta tapaturmasta. Ansionmenetystä ja matkakuluja koskevien vaatimusten osalta vakuutusyhtiö toteaa vielä, ettei A ole esittänyt mitään selvitystä siitä, mihin vaaditut korvausmäärät perustuvat.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle asunto-osakeyhtiö B:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. Asunto-osakeyhtiön puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, ettei asunto-osakeyhtiöllä ole asiassa lisättävää.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään B-lausunto 22.3.2017, sairauskertomustekstejä ajalta 1.2.2017 ̶ 22.3.2017 ja A-todistukset 13.3.2017 ̶ 22.3.2017.

Röntgentutkimusta 27.2.2017 koskevan lausunnon mukaan A:lle on tehty kaularangan röntgentutkimus jossa on todettu viidennen ja kuudennen kaulanikaman välissä välilevymadaltumaa. Samassa välissä oikean puolen luinen hermojuurikanava on ollut nivelrikon selvästi ahtauttama. Vasemmalla on todettu vähäisempää kaventumaa, pikkunivelissä ei erityistä.

Työterveyslääkärin lähetetekstin 6.3.2017 mukaan A:lla on 22.2.2017 alkaen ilman edeltävää vammaa ollut niskakipua, joka on säteillyt oikean käden peukaloon, joka on puutunut. Muissa sormissa tunto on ollut normaali. Kliinisessä tutkimuksessa liikkuminen on ollut normaalia. Oikeassa kädessä peukalon ihotunto on ollut alentunut. Tinelin koe on ollut positiivinen. Puristusvoimaa on ollut hyvin ja liiketoiminnot ovat olleet kohtalaisen hyvät, samoin olkapään nostoliikkeet. Tunnustellen on todettu kaularangassa arkuutta viidennen ja kuudennen kaulanikaman seudussa. Kierto ja taivutukset ovat olleet oikealle puolelle huonommat ja aiheuttaneet niskakipua. Pään kääntö taakse on aiheuttanut kipusäteilyn peukaloon. Kontrollikäynnillä 6.3.2017 särky on ollut hankalaa ja oikea peukalo on ollut puutunut. Öisin A ei ole saanut nukuttua, kun sopivaa asentoa ei ole löytynyt. Työterveyslääkäri on tehnyt lähetteen kaupunginsairaalaan magneettikuvausta ja neurokirurgin konsultaatiota varten. Työterveyslääkärin 15.3.2017 päivätyn todistuksen mukaan A on ollut kaularangan hermopinneoireiden johdosta hoidettavana 27.2.2017 alkaen. A on ollut oireiston johdosta sairauslomalla ja joutunut käyttämään särkylääkkeitä. A on kertonut oireiden alkaneen 23.2.2017, jolloin hän oli liukastunut ja kaatunut asuintalonsa pihamaalla.

Neurokirurgin konsultaatiovastauksen 7.3.2017 mukaan A:n oireet ovat jatkunet noin kaksi viikkoa, eikä lihasvoimaheikkouksia ole todettu. Kaularangan natiiviröntgentutkimuksessa 27.2.2017 on todettu aivan minimaalisia rappeumamuutoksia. Luinen selkärangan kanava on ollut väljä ja hermojuuriaukot oikealla ja vasemmalla erinomaisen avoimet. Vain oikealla viidennen ja kuudennen kaulanikaman välisessä juuriaukossa on nähty luupiikkiulokkeita, mutta juurikanava on jäänyt edelleenkin selvästi avoimeksi. Neurokirurgi ei ole pitänyt kaularangan magneettitutkimusta tai leikkaushoitoa aiheelliseksi, mutta A:lle on varattu poliklinikka-aika noin kuukauden päähän. Neurokirurgian poliklinikan alkuarvion 22.3.2017 mukaan A on tullut arvioon peukalon seutuun säteilevän hankalan niskakivun takia. Vastaanotolla puristusvoimat ovat olleet symmetriset ja sormien, kyynärnivelien ja olkanivelien liikkeet oikealla hiukan kauttaaltaan heikentyneet. Löydöksen on arvioitu selittyvän kivulla. Yksittäisen lihasryhmän puutoksia ei ole todettu, vaan koko käden kipu on aiheuttanut liikevaikeutta. Tuntopuutoksia ei ole todettu. Pään kääntö oikealle on aiheuttanut säväyksellisen kivun, joka on edennyt niskasta yläraajaa myöten oikealle peukalon seutuun. Oire on ollut erittäin epämiellyttävä eikä A ole mielellään kääntänyt päätään tähän suuntaan. Alaraajavoimat ovat olleet hyvät. Neurokirurgi on arvioinut, että tapaturman jälkeen alkanut oireisto voisi viitata esimerkiksi tapaturmaperäiseen välilevytyrään. A:lle on ohjelmoitu pikaisella aikataululla kaularangan magneettitutkimus, jatkettu kipulääkitystä ja kerrottu alustavasti etukautta tehtävästä kaularangan avarrusleikkauksesta.

Lautakunnan käytössä olevien A-todistusten mukaan A on ollut oireiston johdosta työkyvyttömänä 13.3. ̶ 9.4.2017. Lautakunnan käytössä ei ole selvityksiä mahdollisesta kaularangan magneettitutkimuksesta tai leikkaustoimenpiteestä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle liukastumisvahingon 23.2.2017 johdosta suoritettavista korvauksista: kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrästä, ansionmenetyskorvauksesta ja matkakuluista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Lain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Kiinteistön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Asian arviointi

1. Vastuuvahinkoon syy-yhteydessä oleva oireilu

Asiassa on riidatonta, että A on 23.2.2017 liukastunut ja kaatunut selälleen asuintalonsa pihamaalla. Riitaista on, miltä osin A:n oikeaan yläraajaan säteillyt niskan kipuoireilu on liittynyt vahinkoon.

Voimassa olevan oikeuden mukaan henkilövahingon korvaamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsineen vamman tai sairauden voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan tekoon tai menettelyyn. Näyttötaakka syy-yhteydestä on korvausta vaativalla.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien lääketieteellisten selvitysten mukaan A on 27.2.2017 hakeutunut työterveyslääkärin vastaanotolle oikeaan yläraajaan säteilevän niskan kipuoireilun vuoksi. Alkuvaiheen sairauskertomustekstien mukaan kipuoireilu on alkanut spontaanisti 22.2.2017 ilman edeltävää tapaturmaa. Myöhemmin A on kertonut työterveyslääkärille, että kipuoireilua on edeltänyt 23.2.2017 tapahtunut kaatuminen. A:n ilmeisesti asunto-osakeyhtiö B:lle toimittaman, päiväämättömän tapahtumakuvauksen mukaan mitään pahaa kipua ei ole ollut välittömästi vahingon satuttua. Kipu alkoi lauantaina (ilmeisesti lauantaina 25.2.2017, Vakuutuslautakunnan huomio), jolloin kädessä oli tunnottomuutta ja niskaan sattui. A:lle 27.2.2017 tehdyssä kaularangan röntgentutkimuksessa on todettu viidennen ja kuudennen kaulanikaman välissä välilevymadaltumaa ja samassa välissä oikean puolen luinen hermojuurikanava on ollut nivelrikon selvästi ahtauttama. Vasemmalla on todettu vähäisempää kaventumaa, pikkunivelissä ei erityistä. A:lle on neurokirurgin vastaanottokäynnillä 22.3.2017 suunniteltu kaularangan magneettitutkimusta, mutta lautakunnan tiedossa ei ole, onko tätä tutkimusta lopulta tehty.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sille toimitettujen lääketieteellisten selvitysten perusteella jää epäselväksi, onko A:n kaularangassa todettu mitään sellaisia löydöksiä, jotka sopisivat syntyneiksi liukastumistapaturman 23.2.2017 yhteydessä. Röntgentutkimuksen löydökset, välilevymadaltuma viidennen ja kuudennen kaulanikaman välissä sekä samassa välissä oikealla hermojuurikanavaa ahtauttavat luupiikit, ovat pidemmän ajan kuluessa syntyviä rappeumaperäisiä muutoksia. Mahdollisen magneettitutkimuksen löydöksistä ei ole tietoa. Lisäksi A ei alkuvaiheen lääketieteellisten selvitysten perusteella ole aluksi kertonut hoitaneelle lääkärille tapaturmasta, minkä yleensä on tulkittava viittaavan lievään tapaturmaan. Vakuutuslautakunta katsoo selvitykset kokonaisuutena huomioiden jäävän osoittamatta, että A:n 13.3.2017 alkaen työkyvyttömyyttä aiheuttanut kaularankaoireilu eli niskan kipu ja säteilyoire oikeaan yläraajaan olisi ollut seurausta sattuneesta vastuuvahingosta. Työkyvyttömyyttä aiheuttanut oireisto on todennäköisemmin seurausta vahingosta riippumattomasta kaularangan hermojuurisairaudesta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä, jonka mukaan vastuuvahinko on voinut aiheuttaa kaularankaan lievän venähdystyyppisen vamman, asianmukaisena.

2. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta

Vakuutuslautakunta toteaa edellä syy-yhteydestä lausumaansa viitaten, että A:lle maksettavan kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioinnissa otetaan huomioon kaularangan venähdysvamma, mutta ei hermojuurioireistoa.

Tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Lautakunta toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään tapauskohtaisen objektiivisesti havaittavien henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan lievät vammat (luokka 2, korvaus 300 ̶ 1200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa, eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon, toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta ja vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (3. painos 2014) tilapäistä haittaa koskevan kohdan 9.1 mukaan niskan venähdysvammaa tai kaularangan retkahdusvammaa, joka vaatii niskan tukemista pehmeällä kaulatuella muutaman päivän ajan, joka aiheuttaa tilapäistä haittaa 2 viikon ̶ 3 kuukauden ajan ja josta ei jää pysyvää haittaa, vastaa 500 ̶ 2000 euron korvaus. Suositusten yleistä korvaustasoa koskevien soveltamisohjeiden mukaan vammaa, josta aiheutuu vain hyvin vähäistä haittaa, joka häviää kokonaan alle 2 viikossa, vastaa 0 ̶ 200 euron korvaus ja vammaa, josta aiheutuu vähäistä haittaa, joka häviää kokonaan 2 ̶ 3 viikon kuluessa, vastaa 200 ̶ 500 euron korvaus.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä kerrottuun viitaten, että A:lle vastuuvahingon 23.2.2017 seurauksena aiheutunut kaularangan venähdysvamma on vastannut liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden tarkoittamia lieviä vammoja. Lautakunta arvioi, että vamma sijoittuu henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa enintään vammoihin, joista aiheutuu vähäistä, kokonaan 2 ̶ 3 viikon kuluessa häviävää haittaa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksamaa 400 euron korvausta kaularangan venähdysvammasta vallitsevan korvauskäytännön mukaisena eikä suosita asiassa lisäkorvausta.

3. Ansionmenetys ja matkakulut

A on vaatinut 1000 euron korvausta ansionmenetyksestä. Vakuutuslautakunta viittaa edellä syy-yhteydestä lausuttuun ja toteaa, että A:n työkyvyttömyys 13.3. ̶ 9.4.2017 on lääketieteellisen selvityksen perusteella liittynyt kaularangan hermojuurioireistoon, joka ei lautakunnan käsityksen mukaan liity vastuuvahinkoon. Lisäksi A ei ole selvittänyt, mistä vaadittu ansionmenetyskorvaus muodostuu. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta ansionmenetyksen osalta.

A on vaatinut 60 euroa korvausta matkakuluista. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A ole eritellyt, milloin ja miten nämä kustannukset ovat aiheutuneet. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta myöskään matkakulujen osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Toimi