Haku

FINE-007078

Tulosta

Asianumero: FINE-007078 (2018)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 11.04.2018

Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vuotovahinko. Jäätyminen. Termostaattihanan rikkoutuminen. Patterin rikkoutuminen. Rajoitusehdon soveltaminen.

Tapahtumatiedot

Vuonna 1970 rakennetussa, 2.2.2016 alkaen tyhjillään olleessa omakotitalossa oli 2.3.2017 havaittu vuotovahinko. Rakennuksessa oli ennen vahingon havaitsemista käyty edellisen kerran lokakuussa 2016.

Vakuutusyhtiö on 23.3.2017 ja 12.12.2017 päivätyissä kielteisissä korvauspäätöksissään katsonut, ettei vahinkotapahtumaa voida pitää ennalta arvaamattomana. Rakennus oli jätetty kylmänä vuodenaikana ilman lämmitystä, lvi-laitteita ja johtoverkkoa ei ollut tyhjennetty vedestä eikä kiinteistön pääsulkuventtiiliä ollut suljettu. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan suihkutermostaatti oli jäätynyt 3.-6.1.2017 välisenä aikana, jolloin ulkolämpötila on ollut lähes -20 oC. Kun ulkolämpötila oli 7.1.2017 noussut plussan puolelle, suihkutermostaatti oli sulanut ja alkanut vuotaa kuumaa vettä. Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, että suojeluohjeita oli laiminlyöty vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottajan kuolinpesä vaatii, että aiheutunut vuotovahinko korvataan täysimääräisesti. Kuolinpesä katsoo, että vesivahingon syynä on ollut paineellisen vesijohdon rikkoutuminen rakenteessa. Pesuhuoneen mikrobikasvusto on voinut syntyä vain yli 15 oC lämpötilassa.

Asiassa on kiistaa siitä, onko lämmityskierto ollut suljettuna. Kuolinpesän käsityksen mukaan myös sähkön kulutusraportit osoittavat, että rakennuksen lämmityskierto on ollut toiminnassa vahingon tapahtuma-aikana ja sen jälkeen. Ainakaan kuolinpesän pesänhoitaja ei ole lämmityskiertoa sulkenut.

Vakuutusyhtiö väittää virheellisesti, ettei kohteesta olisi huolehdittu tai sitä valvottu riittävästi. Kohteessa oli ennen vahingon havaitsemista käyty edellisen kerran lokakuussa 2016. Patteriventtiilejä oli tuolloin säädetty suuremmalle talvea vasten ja samalla voitu tehdä äänihavainto (suhinaa) vedenkierrosta patterissa. Pesänhoitaja ei ollut käynyt lämmönjakohuoneessa.

Asiassa on otettava huomion alan asiantuntijan objektiiviseen käsitykseen perustuva vähintään todennäköisenä pidettävä ja mahdollinen tapahtumainkulku. Se vastaa tosiasiallisia olosuhteita. Kuolinpesä ei olisi voinut omalla toiminnallaan estää vahingon aiheutumista.

Asiantuntijan raportin mukaan voidaan pitää todennäköisenä, että makuuhuoneessa oleva patteri oli alkanut vuotaa vanhuuttaan ja lämpöjohtoverkosto oli vuotanut tyhjäksi makuuhuoneen lattialle ja siitä muihin asuintiloihin. Koska lämmitysverkosto on ns. suljettu piiri, niin se vesi, joka verkostoon mahtuu, oli tyhjentynyt. Tämän seurauksena rakennuksen lämpötila oli laskenut. Selvyyttä ei ole siitä, kuinka paljon lämpötila oli laskenut. Jos lämpötila olisi laskenut pakkasen puolelle, olisivat hyvin todennäköisesti myös vesimittari ja kylmäjohto jäätyneet autotallissa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää esitetyn korvausvaatimuksen ja pyytää sen hylkäämistä perusteettomana. Vahinkotapahtuma ei ole ennalta arvaamaton, joten sitä ei korvata kotivakuutuksesta. Kiinteistö on jätetty kylmänä vuodenaikana ilman lämmitystä. Kun lämmityskierto otetaan talvea vasten pois päältä, mutta ei kytketä vettä pois eikä tyhjennetä putkistoja, ei ole ennalta arvaamatonta, että talvella putket jäätyvät ja niiden sulettua tulee vuotovahinko.

Tässä tapauksessa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, että jäätyminen olisi seurausta jostain äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta kuten laitteen äkillisestä rikkoutumisesta. Lämminvesivaraaja on itsessään toiminut moitteettomasti. Vahingon syy on se, ettei lämmityksen kiertoa ole kytketty päälle, jolloin lämmin vesi ei ole päässyt lämmittämään koko rakennusta.

Vahinkokohteessa 5.12.2017 tehdyssä katselmuksessa todettiin, että pesuhuoneen suihkutermostaatissa on vuoto, koska termostaatti on rikkoutunut jäätymisen vuoksi. Mitään rakenteissa olevaa putkistovuotoa ei katselmuksessa todettu.

Sähköraporttien mukaan kiinteistön sähkönkulutus on syksyllä 2016 ollut noin 25 – 30 kWh/vrk. Pakkasjakso 3. - 6.1.2017 ei ole aiheuttanut muutosta kulutukseen. Sähkön kulutus on 11.1.2017 noussut lähes 200 kilowattituntiin vuorokaudessa. Vahingon havaitsemisen jälkeen 2.3.2017 kulutus on laskenut alle 40 kilowattituntiin vuorokaudessa.

Sähköraportin perusteella ainoa looginen johtopäätös on se, että suihkutermostaatti on jäätynyt kovan pakkasen aikana 3. – 6.1.2017. Kun ulkoilman lämpötila on noussut 7.1.2017 plussan puolelle jatkuen samanlaisena muutaman päivän ajan, suihkutermostaatti on sulanut ja alkanut vuotaa kuumaa vettä. Tämä on aiheuttanut huomattavan sähkönkulutuksen nousun, kun lämminvesivaraaja on tyhjentyessään lämmittänyt koko ajan uutta lämmintä käyttövettä. Vahingon havaitsemisen jälkeen 2.3.2017 sähkönkulutus on laskenut jälleen alle 40 kWh/vrk. Tällöin pääsulkuventtiili on mitä ilmeisimmin suljettu.

Jos Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsoisi vahingon korvattavaksi, tulee korvauksessa joka tapauksessa ottaa huomioon suojeluohjeiden 5.5.1 ja 5.5.2 laiminlyönti ja siitä seuraava vakuutuskorvauksen vähennys. Suojeluohjeiden laiminlyöntiä ei voida pitää vähäisenä huolimattomuutena, vaan pikemminkin huolimattomuus on jo lähellä törkeää huolimattomuutta, kun rakennus on jätetty talvea vasten vaille lämmitystä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut:

K. Oy:n 3.3.2017 tehdystä kartoituksesta laadittu raportti. Raportin kohdassa Mikä aiheutti vahingon ja miksi? todetaan, että lämmityskierto suljettu, jolloin vesikalusteet ja osa pattereista on jäätynyt. Kun ilma on lauhtunut ja vesi sulanut, lämmin vesi on valunut pesuhuoneessa n. 2 – 3 kk. Vesihöyry on raportin mukaan kastellut rakennuksen. Raportin kohdassa ”Kuva vahingon aiheuttajasta” todetaan kuvassa olevan 2 katkaisijaa, jotka ovat nolla-asennossa. Kuvan vieressä on teksti: ”Lämpökierto suljettu.”

Asiantuntijan 24.8.2017 päivätty asiantuntijalausunto, jonka tarkoituksena on ollut selvittää vesivahinkoon mahdollisesti johtanut syy tai syitä. Lausunnon mukaan rakennuksen lämmityksen ja käyttöveden lämmittimenä toimii sähkölämmitteinen vesivaraaja. Pesuhuoneessa on lämmitysverkkoon kytketty lattialämmitys, ja muissa tiloissa sekä saunassa lämmityspatterit. Kyseisten verkostojen pumppuryhmät on sijoitettu lämmönjakohuoneen seinälle. Pumppuryhmien sähkökytkimet sijaitsevat myös lämmönjakohuoneen seinällä. Tarkastusajankohtana kytkimet ovat olleet nolla-asennossa. Lämpötila varaajassa on ollut +62 oC.
 
Lausuntoon sisältyvän johtopäätöksen mukaan vesivahingon syy on todennäköisemmin vanhan paineellisen vesijohdon rikkoutuminen äkillisesti rakenteessa. Lausunnossa todetaan myös, että käyttövesijohdon vuodon todennäköinen syy löytyy pesuhuoneen suihkusekoittajasta. Suurella todennäköisyydellä putki on vanhuuttaan kulunut ja sen seurauksena siihen on tullut reikä. Tämä voisi olla todellinen syy, koska sekoittajan kytkentäjohdot eivät sijaitse ulkoseinässä, vaan keittiön vastaisessa seinässä. Jotta mikrobikasvustoa on syntynyt, lämmitys on ollut päällä vesivuodon aiheutuessa. Mikrobikasvuston kehittyminen edellyttää vähintään + 15 oC kasvuolosuhteet.
 
Lausunnon mukaan makuuhuoneessa patteri on alkanut vuotaa vanhuuttaan, minkä seurauksena lämpöjohtoverkosto on vuotanut tyhjäksi makuuhuoneen lattialle ja siitä muihin asuintiloihin. Rakennuksen lämpötila on tämän seurauksena laskenut. Jos lämpötila olisi laskenut pakkasen puolelle, hyvin todennäköisesti myös autotallissa olleet vesimittari ja kylmävesijohto olisivat autotallissa jäätyneet. Lämmitys on pattereissa lakannut vasta suihkusekoittajan vesivuodon alkamisen jälkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottajan kuolinpesä osoittanut rakennuksen vahingoittumisen aiheutuneen kotivakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Jos kyse on korvattavasta vakuutustapahtumasta, arvioitavaksi tulee, onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon aiheutuneen vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä tapahtumasta.

Jos kyse on vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta, eikä rajoitusehtoa voida soveltaa, asiassa on kyse siitä, voiko vakuutusyhtiö alentaa korvausta vetoamalla suojeluohjeisiin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kodin omaisuusvakuutusehtojen mukaan

  • kohta ”Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä”: äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko on nopeasti ja samalla ilman ennakko-oireita sattuvan tapahtuman seurauksena syntynyt vahinko, jota normaalilla huolellisuudella ja ennakoinnilla ei ole voitu välttää. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti, yleisen elämänkokemuksen, tapahtumankulun poikkeuksellisuuden ja korvauksenhakijan toiminnan perusteella. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
  • kohta 3.1, Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva: vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.
  • kohta 3.5, Vuototurva: vakuutuksesta korvataan kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
  • kohta 3.6, LVI-laiteturva: vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai –putkiston välitön rikkoutuminen.
     

Vakuutusturvien yleisten rajoitusten kohdan 4.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut muun muassa pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta.

Suojeluohjeiden (kohta 5) mukaan suojeluohjeissa on ehtojen tavallisimpia varotoimenpiteitä, joilla vahingon synty pyritään estämään tai vahingon laajuutta pienentämään. Vakuutuksenottajan, vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön tulee noudattaa suojeluohjeita. Suojeluohjeen laiminlyönti voi aiheuttaa sen, ettei korvausta makseta tai se maksetaan alennettuna yleisten sopimusehtojen kohdan 5 mukaisesti. Suojeluohjeissa rakennuksen valvonnalla tarkoitetaan käyntiä rakennuksessa vähintään kerran kuukaudessa.

Vuotovahinkojen torjuntaa koskevien suojeluohjeiden mukaan

  • kohta 5.5.1: LVI-laitteet ja johtoverkko on tyhjennettävä vedestä, jos rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman riittävää lämmitystä ja valvontaa. Tilan, jossa vesimittari sijaitsee, riittävästä lämmityksestä ja valvonnasta on tällöinkin huolehdittava.
  • kohta 5.5.2: kun rakennus on asumattomana yli viikon pituisen ajan, on pois lähtiessä pääsulkuventtiili suljettava tai käyttövesipumppu on kytkettävä pois käytöstä.

Asian arviointi

Sähkön kulutus

Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että sähköä on kulunut vuoden 2016 helmikuussa 3256 kWh, maaliskuussa 3000 kWh, huhtikuussa 2783 kWh, kesäkuussa 386 kWh ja vielä joulukuussa 617 kWh. Vuoden 2017 tammikuussa sähköä on kulunut 4227 kWh ja helmikuussa 5465 kWh. Maaliskuun 2017 1.-3. päivinä sähköä on kulunut 518 kWh ja 4 - 31.3.2017 450 kWh. Sähkön kulutusraporttien mukaan päivittäinen sähkönkulutus on ollut helmikuussa 2017 195 kilowattituntia vuorokaudessa, kun se oli helmikuussa 2016 ollut 112 kilowattituntia vuorokaudessa. Kulutusraportista selviää myös se, ettei sähkön kulutus ole lisääntynyt 2.-10.1.2017, jolloin ulkoilman lämpötila on ollut pakkasella ja ainakin 5.-6.1.201 jopa alle -10 oC.

Lämmityskierron sulkeminen

Kuolinpesä on valituksessaan kertonut, että pesänhoitaja oli käynyt rakennuksessa lokakuussa 2016, mutta hän ei ollut tuolloin käynyt lämmönjakohuoneessa. Tästä on pääteltävissä, että lämmityskierron päällä olemista ei ole tuolloin tarkistettu katkaisimien asennosta.

Asiakirjoista ilmenee, että lämmityskierron sähkökytkimet ovat 3.3.2017 suoritetun tarkastuksen aikana olleet nolla-asennossa.  Tätä seikkaa ei kuolinpesän puolesta ole kiistetty, eikä myöskään esitetty selvitystä siitä, minkä vuoksi ne ovat olleet nolla-asennossa.

Sähkönkulutuksesta käytettävissä olevien tietojen ja muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että tyhjilleen helmikuussa 2016 jääneen rakennuksen lämmityskierto ei ole ollut päällä ennen vahingon havaitsemista maaliskuussa 2017. Jos lämmönkierto olisi ollut päällä, sähkön kulutuksen olisi Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan pitänyt nousta ainakin tammikuun 2017 alussa vallinneen noin viikon pituisen pakkasjakson aikana.

Paineellisen putken rikkoutuminen

Kuolinpesä on katsonut, että vuotovahingon on aiheuttanut paineellisen putken rikkoutuminen. Kuolinpesän hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan käyttövesijohdon vuodon todennäköinen syy on siinä, että putki on vanhuuttaan kulunut ja sen seurauksena siihen on ollut reikä. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, mistä kohdasta putki olisi rikkoutunut ja miten se olisi vuotovahingon aiheuttanut. Kuolinpesän puolesta ei ole kiistetty sitä, että pesuhuoneen vesihanan termostaatti on rikkoutunut ja että kuumaa vettä on vuotanut rikkoutuneesta vesihanasta.

Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, että väitetty patterivuoto olisi aiheuttanut rakennuksen lämpötilan laskemisen pakkasen puolelle siten, että sen seurauksena olisi ollut kylpyhuoneen suihkutermostaatin rikkoutuminen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennuksen sisälämpötila on suljettuna olleen lämmityskierron vuoksi 3. – 6.1.2017 vallinneen pakkasjakson seurauksena laskenut pakkasen puolelle, ja että tämän seurauksena kylpyhuoneen vesihanan termostaatti on jäätynyt. Kun ulkolämpötila on noussut nolla-asteen yläpuolelle ja kun rakennuksen sisälämpötila on noussut, termostaatti on sulanut ja alkanut vuotaa. Tämän vuoksi kuumaa vettä on vuotanut kylpyhuoneen vesihanasta noin 1,5 kuukauden ajan (11.1. – 2.3.2017). Hanasta valunut kuuma vesi ja siitä aiheutunut vesihöyry ovat kastelleet rakennuksen rakenteita laajalta alueelta.

Vakuutuslautakunnan käsityksen muuta rakenteissa olevaa putkistovuotoa ei ole havaittu suoritetuissa tarkastuksissa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että patterin väitetty rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vuoto olisivat aiheuttaneet rakennuksen vauriot.

Vakuutusehtojen mukaan vuototurvasta korvataan kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko. Vakuutusturvan yleisten rajoitusten kohdan 4.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa jäätymisestä tai kosteudesta aiheutuvaa vahinkoa.

Termostaattihanan rikkoutumisesta aiheutuva vuotovahinko on lähtökohtaisesti äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, jonka seurauksena syntynyt vuoto on kotivakuutuksesta korvattava. Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, että jäätymisen aiheuttamasta termostaattihanan rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko ei ole vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan korvattava vahinko.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita korvausta.

Koska Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyseessä ole vakuutuksesta korvattava vahinko, suojeluohjeiden väitettyyn laiminlyöntiin ei oteta kantaa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Rantala
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia