Haku

FINE-006996

Tulosta

Asianumero: FINE-006996 (2018)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 16.10.2018

Lääkevahingon korvaaminen. Epilepsian hoitoon määrätyn Keppra-lääkkeen aiheuttamat muistiongelmat ja oppimisvaikeudet. Korvausmäärät. Tilapäinen ja pysyvä haitta. Ansiotulojen myöhentyminen.

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 6.5.2015 mukaan A:lle (s. 1996) aloitettiin 17.11.2010 epilepsian hoitoon Keppra-lääkitys. Lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen A:lla alkoi ilmetä muistiongelmia ja poissaolokohtauksia sekä oppimisvaikeuksia. A kävi yläkoulun osin mukautettuna, vaikka oli selvittänyt alakoulun noin 8:n keskiarvolla. Lokakuussa 2012 A joutui keskeyttämään merkonomiopintonsa. Tässä vaiheessa neurologit mitä ilmeisimmin ensimmäisen kerran havahtuivat tilanteeseen, sillä Keppraa vähennettiin tämän tapahtuman jälkeen. Lääkitystä ei kuitenkaan purettu kokonaan, koska myokloniat lisääntyivät vähentämisen jälkeen. Opiskelun lisäksi A:lla oli muistiongelmia myös tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa; A unohteli myös tavanomaisia arkipäivän sanoja, kuten juusto ja haarukka. Muistiongelmat tuotiin neurologeille esiin toistuvasti heti Keppran aloittamista seuraavien kuukausien alusta lukien. Lääkityksen osuutta ongelmiin epäiltiin, mutta todennäköisempänä syynä ilmeisesti pidettiin kuitenkin sairautta. Kun lääkitys sitten lopulta noin 4 vuoden kuluttua purettiin, alkoi A:n toimintakyky ja muisti palautua. A haki oireiden johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lle oli aiheutunut lääkevahinkovakuutuksesta korvattava lääkevahinko siltä osin, kuin kyse oli oireista vuoden 2011 loppuun saakka. Tämän jälkeisessä oireilussa oli yhtiön kannan mukaan kyse vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta virheestä lääkkeen määräämisessä tai antamisessa. Yhtiö katsoi, että lääkitys olisi tullut purkaa jo vuoden 2011 lopun jälkeen, kun pään magneettitutkimuksessa 23.12.2011 ei ollut todettu mitään muistiongelmaa selittävää ja oli herännyt epäily Keppran vaikutuksesta muistiin. Yhtiö korvasi A:lle lääkevahingosta aiheutuneita ylimääräisiä kuluja sekä maksoi korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1200 euroa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A pyytää lautakuntaa tutkimaan, onko Keppran käytöstä myös loppuvuoden 2011 jälkeen aiheutunut vahinko korvattava lääkevahinkovakuutuksesta. Mikäli lautakunta päätyy suosittamaan myös loppuvuoden 2011 jälkeen tapahtuneesta Keppran käytöstä aiheutuneen vahingon korvaamista lääkevahinkovakuutuksesta, A pyytää lautakuntaa samalla ottamaan kantaa vahingon laajuuteen. A katsoo, että hänen asiakirjoista kiistattomasti ilmi käyvät oppimisvaikeutensa kuuluvat muiden oireiden ohella täysimääräisesti korvattavaksi.

A viittaa Potilasvakuutuskeskuksen päätökseen ja Potilasvahinkolautakunnan lausuntoon asiassa ja katsoo, että Keppra-lääkityksen jatkaminen vuoden 2011 jälkeenkin on ollut asianmukaista. Keppran purkamisen on kyseisen lääkeaineen käytöstä annettujen ohjeiden perusteella tapahduttava asteittain ja näin yritettiin myös A:n tapauksessa tehdä, kun haittavaikutusten syy-yhteys Keppraan kävi hoitavien lääkärien näkökulmasta ilmeiseksi. Siten korvattavuutta ei voida kategorisesti lopettaa täysin loppuvuoteen 2011 siinäkään tapauksessa, että lautakunta vahvistaisi vakuutusyhtiön näkemyksen lääkehoidon jatkamisen virheellisyydestä kyseisestä ajankohdasta lukien. Arviossa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti myoklonioiden lisääntymiseen lääkityksen vähentämisyritysten seurauksena. Mikäli lääkityksen jatkaminen tästä huolimatta katsotaan virheelliseksi, A pyytää lautakuntaa perustelemaan, millä tavoin lääkitys olisi tullut Keppran sijaan toteuttaa siten, että epilepsiaoireet, mukaan lukien myokloniat, olisi saatu pidettävä riittävässä määrin hallinnassa. A:n epilepsia on koko ajan vaatinut lääkitystä.

Tilapäisestä haitasta A vaatii 9.000 euron korvausta. A:lle on lääkevahingon seurauksena aiheutunut moninainen neuropsykologinen oirekuva, jota ovat hallinneet vaikeat muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet. Tilapäinen haitta vastaa vähintäänkin liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 4 (vaikeat vammat) ylärajaa. Vaikka neuropsykologisen oireiden vertaaminen kyseisen luokan määritelmän mukaisiin fyysisiin vammoihin on sinänsä keinotekoista, A kiinnittää huomiota siihen, että luokkaan 4 kuuluville vammoille on olennaista mm. se, että toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta ja vammojen jättämä pysyvä haitta on merkittävä. Tilapäistä psyykkistä haittaa koskevine korvausnormien mukaan kyseessä on lievä psyykkinen haitta (korvausasteikko 500 ̶ 3.800 euroa), kun vahinkoa kärsinyt on vahingon seurauksena tarvinnut säännöllisen, tiiviin, enintään 12 kuukauden psykiatrisen hoitosuhteen tai tarvinnut pitkäkestoisen, kuitenkin enintään 12 kuukauden lääkehoidon ja toiminnallinen toipuminen on kestänyt enintään 12 kuukautta.

Lisäksi A vaatii korvausta mahdollisesta ansiotulojen myöhentymisestä. Näille korvauserille on maksettava viivästyskorkoa. Kolmanneksi A vaatii selvittämään, onko hänelle aiheutunut jo myönnetystä lääkevahingosta korvattavan pysyvän haitan asteelle yltävää pysyvää toiminnanvajausta. Vaikka muistiongelmat hävisivät Keppran lopettamisen myötä, on A:lle jäänyt väsyvyysoiretta sekä sosiaalisena epävarmuutena ja itsetuntovaikeuksina ilmenevää psyykkistä haittaa, joka on seurausta nimenomaan Keppran aiheuttamasta pitkäaikaisesta neuropsykologisesta oirekuvasta. Tapahtumainkulku huomioon ottaen valituksessa pidetään mahdollisena, että lääkevahingosta on aiheutunut lievää pysyvää haittaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että A:lle on aiheutunut Keppra-lääkkeen käyttämisestä tilapäinen muistin heikentyminen. Yhtiö ilmoittaa korottavansa ratkaisusuosituspyynnön johdosta tilapäisen psyykkisen haitan korvausta haittaluokan 2 yläosan mukaisesti, enintään 3.500 euroon. Ansiotulojen myöhentymisen osalta A voi toimittaa yhtiölle lisäselvitystä sen arvioimiseksi, onko menetystä tältä osin syntynyt. Ansiotulojen myöhentymistä voidaan korvata Keppra-lääkityksen lopetuksesta alkaen siihen saakka, kun A valmistui.

Selvitykset

  1. Lääketieteellinen selvitys

 

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 28.3.2010 ̶ 20.3.2017.

Lastenneurologian tekstien 11.5.2010 ̶ 21.5.2015 mukaan A:lle on 6.9.2010 aloitettu Absenor-lääkitys samana syksynä diagnosoituu epilepsiaan. Absenoriin on liittynyt sivuvaikutuksina hiustenlähtöä ja maksa-arvojen nousua, mistä johtuen lääkkeeksi on 17.11.2010 vaihdettu Keppra. Keppran aloituksen jälkeen A:lla on lisääntyvästi esiintynyt muistiongelmaa ja poissaolokohtauksia. Psykologin tutkimuksessa huhtikuussa 2011 on todettu kielellisen päättelyn suoriutumisen ja kognitiivisen kokonaissuoriutumisen olevan erittäin heikkoa normitasoa. Oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja kouluarvosanat pudonneet 1 ̶ 2 numeroa. A:n koulumenestys ennen epilepsian toteamista ja Keppran aloittamista on ollut suhteellisen hyvää. A on suorittanut peruskoulun yläkoulun osin mukautetusti ja pienryhmässä. Keväällä 2012 A:n lääkitykseen on lisätty Lamictal ja Keppraa on alettu asteittain vähentää, mutta annosta on nostettu uudelleen, kun A:lla on alkanut esiintyä epilepsiakohtauksia. Syksyllä 2012 A on aloittanut kolmivuotisen merkonomikoulutuksen. Opiskelu on kuitenkin jouduttu keskeyttämään syksyllä 2012 muisti- ja oppimisongelmien vuoksi ja A on jäänyt sairauslomalle, joka on kestänyt 19.10.2012 ̶ 31.1.2013. Tämän jälkeen A on aloittanut ammattiopistossa kuntouttavassa koulutuksessa. Poliklinikkakäyntiä 15.8.2013 koskevan sairauskertomustekstin mukaan Keppran annostusta on pystytty vähentämään, kun Lamictalin annosta on nostettu hieman. A ja hänen äitinsä ovat kokeneet, että A:n muistin tilanne on selkeästi parantunut. Soittoaikaa 12.11.2013 koskevan tekstin mukaan A:n koulu on lähtenyt sujumaan, neuropsykologisia ongelmia ei ole ollut ja A on virkistynyt. Merkinnän 22.1.2014 mukaan A on pärjännyt koulussa erittäin hyvin ja muistin parantuminen on näkynyt myös arkielämässä. Keppran lopettamista kokonaan on pohdittu.

A on saanut neuropsykologista kuntoutusta lokakuusta 2011 alkaen. Vakuutuslautakunnan käytössä ovat kuntoutusyhteenvedot 24.5.2012, 24.11.2013 ja 20.3.2017. Kuntoutusyhteenvedon 24.5.2012 mukaan A:lla on alkutilanteessa ollut varsin vahva-asteisesti kielellisen mieleenpainamisen ja muistin ongelmia. Esimerkiksi lyhyet keskustelut, työlistat tai oppimistaitojen harjoitteet ovat saattaneet pyyhkiytyä pois mielestä jo 45 minuutin mittaisen kuntoutuskäynnin aikana. Muistipuutoksia on näönvaraisten taitojen osalta pystytty kompensoimaan. Toisena ongelmana on ollut kirjallisen tuottamisen ja kirjallisen prosessoinnin hitaus. Tekstin lukeminen kokeisiin on ollut työlästä ja hidasta, kirjallisissa kokeissa A ei ole pystynyt tuottamaan vastauksia, vaikka on osannut ja tiennyt asian. Keväällä 2012 on kokeiltu jonkin verran suullisia tenttejä ja koealueen jakamista pienemmäksi hyvällä menestyksellä. Oppimisvaikeudet ovat aiheuttaneet myös mielialaongelmaa. A:lle on suositeltu neuropsykologisen kuntoutuksen jatkoa keskeisinä tavoitteina parempi sopeutuminen perussairauteen ja siihen liittyvien rajoitteiden ja vaikeuksien käsittely sekä toimivien oppimisstrategioiden ja räätälöidyn kuntoutussuunnitelman työstäminen ja toteuttaminen yhteistyössä koulun kanssa.

Kuntoutusyhteenvedon 24.11.2013 mukaan A:n kanssa on toisen kuntoutusvuoden aikana käyty paljon läpi perussairaudesta ja omasta kunnosta huolehtimista, toimintakyvyn vaihteluita sekä perussairauden aiheuttamia rajoituksia elämässä. Keväällä 2013 on palattu nimeämisen ja kielellisen muistin harjoituksiin ja oman toiminnan ohjaamisen suunnittelun tehostamiseen. A on toiminut kuntoutustyöskentelyssä sitoutuneesti, mutta toiminnan taso on vaihdellut. Ajoittain mieleenpainaminen ja uuden oppiminen on sujunut kohtuullisen hyvin, ajoittain väsymyksen ja toiminnanohjaamisen vaikeuksien vuoksi on ollut myös tilanteita, jolloin uuden oppiminen on ollut huomattavan vaikeaa. Nimeämisen ongelmat ovat edelleen olleet selkeät ja ajoittain on ilmennyt epävarmuutta myös sanahaussa. Kielellisen muistin vaikeuksia on pyritty kompensoimaan ja korvaamaan A:n vahvoja näönvaraisia taitoja käyttämällä. Kuntoutuksen päättyessä lokakuussa 2013 A on aloittanut kaupallisen alan valmentavassa koulutuksessa ja tavoitteena on edelleen ollut merkonomiopintoihin siirtyminen. A ei ole ollut motivoitunut jatkamaan neuropsykologista kuntoutusta syksyn 2013 jälkeen. Hänen kanssaan on keskusteltu sopeutumisvalmennuksesta, minkä lisäksi neuropsykologi on pitänyt tärkeänä koulutusasioiden selvittelyä yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Koulun kanssa on käyty keskustelua kaupallisen alan perusopintojen räätälöinnistä ja yksilöllistämisestä, minkä lisäksi koulun puolelta on ollut mahdollista pidentää tutkinnon suoritusaikaa.

Kuntoutusyhteenvedon 20.3.2017 mukaan A on ollut 8.3.2016 ̶ 7.3.2017 Kansaneläkelaitoksen myöntämässä harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa. A:lle on 23.11.2015 tehty neuropsykologinen kontrollitutkimus, jossa on todettu aiempien tutkimusten kaltainen oirekuva. Kielellinen päättelysuoriutuminen ja kielellinen muistisuoriutuminen ovat jääneet visualisointia edellyttävää suoriutumista heikommaksi. Työmuisti on todettu kapeaksi, muistin kuormituskyky on ollut rajalinen ja kertaava oppiminen on jäänyt jähmeäksi. Sanasujuvuus on näyttäytynyt kapeana ja nimeämisen vaikeudet ovat olleet ilmeisiä. Vaativammassa visualisoinnissa on todettu haasteita. Käyttäytymisen säätely on ollut asiallista ja A on ollut oiretietoinen. Visuaalinen muisti on vastannut normaalia keskitasoa. Informaation prosessointi on ollut nopeaa ja pääsääntöisesti tarkkaavaista. Lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen ovat olleet sujuvia. Kuntoutuksen tavoitteena on ollut opintojen ja työllistymistä tukevien suunnitelmien sekä arjen toimintakyvyn ja psyykkisen hyvinvoinnin työstäminen ja tukeminen. Kuntoutuskäyntien aikana työ- ja toimintakyvyn kannalta ovat keskeisimmin nousseet esille väsyvyysherkkyys sekä ajoittaiset aloittamisen vaikeudet sekä oppimishaasteet erityisesti matemaattisiin taitoihin liittyen. Sosiaalisten tilanteiden osalta A on tunnistanut kuntoutuksen aikana ajoittaisia epävarmuuden tunteita omasta osaamista, jännittyneisyyttä sekä tilanteiden nostattamaa ahdistuneisuuden kokemusta. Sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvä ahdistuneisuus ei pääsääntöisesti ole estänyt A:n tavanomaisten arkivelvollisuuksien ja koulutyön hoitamista, mutta ne ovat ajoittain vaatineet tavallista enemmän ponnistuksia. Kuntoutuksen aikana A:lla on esiintynyt myös joitakin kertoja kuukaudessa muutamien sekuntien kestoisia kohtaustyyppisiä kokemuksia, joiden laukaisevina tekijöinä on pidetty stressiä ja väsymystä. Kuntoutuksen päättyessä A on ollut saamassa opintonsa päätökseen. Opinnot ovat sujuneet kokonaisuutena hyvin arvosanoin ja A valmistuu opintolinjalta suunnitellussa aikataulussa.

  1. Selvitykset A:n opinnoista

 

A:n äidin laatiman yhteenvedon mukaan A aloitti liiketalouden perustutkinnon ammattiopistossa 7.8.2012. Opintojen arvioitu päättymisaika oli 31.5.2015, mutta ne keskeytyivät 19.10.2012 alkaneeseen sairauslomaan. A osallistui ammattiopiston ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen 1.2.2013 ̶ 30.5.2014 ja suoritti sen jälkeen liiketalouden perustutkinnon 11.8.2014 ̶ 30.4.2017. Ammattiin valmistuminen viivästyi suunnitellusta noin kaksi vuotta. Selvityksen liitteenä on ammattiopiston henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS) sekä peruskoulun rehtorin päätös matematiikan opetuksen yksilöllistämisestä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Keppra-lääkkeen aiheuttaman lääkevahingon johdosta maksettavista tilapäisen haitan ja pysyvän haitan korvauksista sekä ansiotulojen myöhentymisen korvaamisesta.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a ̶ 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

  1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
  2. ansionmenetyksestä;
  3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
  4. pysyvästä haitasta.

 

Lain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotuloista, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Asian arviointi

 

  1. Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta

 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan vahingonkärsineelle katsotaan aiheutuneen lievää vähempi tilapäinen psyykkinen haitta (korvausasteikko vuonna 2015 100 ̶ 500 euroa), kun vahinkoa kärsinyt on

  • saanut psyykkisen häiriön, joka on aiheuttanut lyhytaikaisen toimintakyvyn heikkenemisen ja
  • tämä on vaatinut lääkehoitoa tai muuta terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa taikka määräämää hoitoa enintään 6 viikon ajan.

 

Kyseessä on lievä psyykkinen haitta (korvausasteikko 500 ̶ 3.800 euroa), kun vahinkoa kärsinyt on

  • tarvinnut säännöllisen, tiiviin, enintään 12 kuukauden psykiatrisen hoitosuhteen tai
  • tarvinnut pitkäkestoisen, kuitenkin enintään 12 kuukauden lääkehoidon ja
  • toiminnallinen toipuminen on kestänyt enintään 12 kuukautta.

 

Kyseessä on vaikea psyykkinen haitta (korvausasteikko 3.800 ̶ 9.000 euroa), kun vahinkoa kärsinyt on psyykkisen häiriön vuoksi

  • tarvinnut sairaalahoitoa psykoositasoisen häiriön vuoksi tai
  • säännöllinen psykiatrinen hoitosuhde on kestänyt yli 12 kuukautta ja
  • toiminnallinen toipuminen on kestänyt yli 12 kuukautta.

 

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen selvitysten mukaan A:lla on Keppra-lääkkeen käytön aikana ilmennyt muistiongelmia ja oppimisvaikeuksia. A on suorittanut peruskoulun loppuun osin mukautetusti ja pienryhmässä ja aloittanut tämän jälkeen merkonomitutkintoon tähtäävän ammatillisen koulutuksen, joka on kuitenkin jouduttu parin kuukauden kuluttua keskeyttämään. A on saanut neuropsykologista kuntoutusta lokakuusta 2011 lokakuuhun 2013. Kolmas kuntoutusjakso on ollut 2016 ̶ 2017. Merkonomiopinnot A on aloittanut uudelleen syksyllä 2014 ja hän on valmistunut keväällä 2017.                                                       

Vakuutuslautakunta toteaa edellä kerrottuun viitaten, että A:lle lääkevahingosta aiheutunut tilapäinen haitta on kestoltaan ylittänyt 12 kuukautta. A ei kuitenkaan ole tarvinnut lääkityksen aiheuttamien neuropsykologisten ongelmien takia lääkehoitoa tai sairaalahoitoa, minkä lisäksi neuropsykologiset kuntoutusjaksot ovat kuntoutuspalautteiden mukaan lisäksi osin liittyneet myös A:n perussairauteen eli epilepsiaan. A:n oirekuva, oireiden kesto ja niiden vaatimat hoitotoimenpiteet kokonaisuutena huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle lääkevahingon seurauksena aiheutunut tilapäinen haitta vastaa Liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa tarkoitetun lievän psyykkisen haitan korvausasteikon yläpuoliskoa. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön määrittämää 3.500 euron korvausta asianmukaisena.

  1. Pysyvä haitta

 

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslain nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n lääkevahingon sattuessa on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1649/2009. A on katsonut, että hänelle on jäänyt Keppra käytön seurauksena väsyvyysoiretta sekä erityisesti sosiaalisena epävarmuutena ja itsetuntovaikeuksina ilmenevää psyykkistä haittaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n kuvaamia haittoja voidaan arvioida lähinnä asetuksen kohdan 14 (Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama toiminnanvajaus) mukaisesti. Kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0 ̶ 5, kun mielenterveyden häiriö on luonteeltaan pysyvä ja ajoittain vaikeutuva siten, että toimintakyky alentuu kriisikausien aikana. Hoito kohdistuu ensisijaisesti näihin kriisikausiin ja on tuloksellista siinä määrin, että kriisikausia lukuun ottamatta potilaan toimintakyky on tallella. Lautakunta katsoo, ettei A:lla ole kuvattu sellaista toiminnanvajausta, joka vastaisi haittaluokituksessa kuvattua mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa lievää toiminnanvajausta tai muutakaan haittaluokka-asetuksessa tarkoitettua, pysyvää haittaa merkitsevää tilaa. Lautakunta ei suosita korvausta pysyvän haitan osalta.

  1. Ansiotulojen myöhentyminen

 

Ansio- tai elinkeinotulon myöhentymisenä korvataan ansionmenetys siltä ajalta, jolta vahinkoa kärsineen valmistuminen ammattiin on siirtynyt myöhäisempään ajankohtaan vahingon seurauksena. Korvauksen suorittaminen alkaa siitä ajankohdasta lukien, jolloin vahinkoa kärsinyt olisi ilman liikennevahinkoa valmistunut ammattiinsa.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut voivansa korvata ansiotulojen myöhentymistä siitä alkaen, kun Keppra-lääkkeen käyttö on lopetettu, siihen saakka, kun A on valmistunut. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan asiassa on siten osapuolten kesken riidatonta, että A:n ammattiin valmistuminen on myöhentynyt noin kahden vuoden ajan.

Vakuutusyhtiö ei ole antanut korvauspäätöstä korvausmäärästä. Vakuutuslautakunnalla on finanssialan sopimuspohjaisen organisaation FINEn ohjesäännön 10 §:n mukaan oikeus jättää riita-asia käsittelemättä, jos asiakas ei ole ensin pyrkinyt selvittämään asiaa palveluntarjoajan kanssa. Tällä perusteella Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa, joka on osapuolten välillä kesken. Koska vakuutusyhtiö ei ole antanut korvauspäätöstä ansiotulojen myöhentymisenä maksettavan korvauksen määrästä, Vakuutuslautakunta ei anna ratkaisusuositusta tältä osin. Lautakunta kehottaa A:ta selvittämään ansiotulojen myöhentymisestä maksettavaa korvauksen määrää ensisijaisesti vakuutusyhtiön kanssa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta eikä korvausta pysyvästä haitasta. Lautakunta ei anna ratkaisusuositusta ansiotulojen myöhentymisen osalta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia