Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa rakennuksessa olevan huoneiston vuokralaisen vuokrasopimus päättyi vuokrasopimuksen irtisanomiseen. Vuokralainen jätti huoneiston avaimet palauttamatta hänen kanssaan sovittuna ajankohtana 5.7.2017. Vuokrattuna olleen asunnon osakkeenomistaja K ilmoitti 10.7.2017 vakuutettuna olevan asunto-osakeyhtiön (jäljempänä taloyhtiö) isännöitsijälle, että avaimet, joilla pääsee yhtiöön kuuluvien kahden talon yhteisiin tiloihin, ovat jääneet palauttamatta. Taloyhtiö tilasi välittömästi hätäsarjoituksen ja uuden sarjoituksen lukostoon, jotta vuokralaisen avain saatiin toimintakelvottomaksi.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 11.7.2017, että vahinkoa ei korvata, koska avaimet on jätetty palauttamatta, eivätkä ne ole joutuneet ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä. Asiakas pyysi yhtiötä oikaisemaan päätöstään sillä perusteella, että taloyhtiön toimenpiteissä on ollut kysymys taloyhtiön hyväksi pakottavan vakuutussopimuslain 61 §:n mukaisesta pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä.

Vakuutusyhtiö toisti 18.7.2017 annetussa päätöksessään aiemmin esittämänsä perustelut. Korvauspäätöksessään 4.8.2017 vakuutusyhtiö totesi lisäksi, että avainten palauttamatta jäämisen johdosta tapauksessa ei myöskään ole ollut kysymys välittömästi uhkaavasta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen päätöksen 6.9.2017 mukaisesti yhtiö katsoi edelleen, että saatujen selvitysten perusteella kyse ei ole ollut laissa tarkoitetusta välittömästä uhkatilanteesta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas vetoaa siihen, että asunto-osakeyhtiö ryhtyi välittömästi vahingon torjumiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tässä tapauksessa taloyhtiö epäilee, että kyseinen vuokralainen on talossa asuessaan vahingoittanut varastokoppien ovia. Lisäksi taloyhtiö epäilee, että vuokralainen ja hänen vieraansa ovat käyttäneet asiattomasti tulta yhtiön tiloissa. Vuokralainen on myös epäiltynä useasta taloyhtiössä tapahtuneesta murto- ja varkaustapauksesta. Vuokralaisen tausta on siis sellainen, että taloyhtiö on välittömällä yleisten tilojen sarjoituksella ryhtynyt torjumaan uhkaavaa vahinkoa. Kyseessä oli välittömästi uhkaava vahingonvaara, joka on torjuttu. Kulut tulisi korvata tällä perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan suoranaisen omaisuusvahingon lisäksi korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sattuneen tai välittömästi uhkaavan tästä vakuutusturvasta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Lukkojen sarjoituskustannukset ja avaimet korvataan vahingontorjuntakuluna vain, jos avain tai sen valmistamisen mahdollistava lukkopesä on joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä. Asiassa on riidatonta, että avain ei ole joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä, joten vakuutusehtojen perusteella korvausta ei tule tällä perusteella maksaa.

Asiakas esittää, että nyt kyseessä olevassa tapauksessa sarjoituskulut tulee korvata vakuutussopimuslain 61 §:n perusteella. Säännöksen mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin. Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.

Lähtökohtaisesti asiakas on itse vastuussa vahinkojen torjumisesta aiheutuvista kuluista ja vain poikkeuksellisesti kulut tulevat korvattavaksi vakuutussopimuslaissa tarkoitettuina pelastamiskustannuksina. Korvaukseen oikeuttavia toimia eivät ole toimenpiteet, joilla pyritään yleisesti estämään mahdollisten tulevien vahinkojen sattuminen. Tällaisia toimia voidaan edellyttää esim. suojeluohjeissa. Kyse voi olla vakuutussopimuslaissa tarkoitetusta korvaukseen oikeuttavasta pelastamistoimesta ainoastaan, jos vahinko "uhkaa välittömästi".

Hallituksen esityksen mukaan pelastamisvelvollisuus merkitsee esimerkiksi palovakuutuksessa sitä, että vakuutetun on tulipalon sytyttyä ryhdyttävä sammutustoimiin, hälytettävä palokunta ja siirrettävä mahdollisuuksien mukaan omaisuutta turvaan. Myös rikosten osalta kyse on katsottava olevan lähinnä tilanteista, joissa vakuutetun on syytä soittaa poliisille jo alkaneen tai juuri alkamassa olevan teon estämiseksi tai sen seuraamusten rajoittamiseksi.

Asiakas katsoo, että koska kyseinen entinen asukas on aiemminkin anastanut omaisuutta ja aiheuttanut asiakkaan tiloissa vahinkoa, on hyvin mahdollista, että hän tulisi jatkossakin näin tekemään. Tämä ei kuitenkaan tee lukon sarjoittamisesta aiheutuneista kustannuksista vakuutussopimuslaissa tarkoitettuja pelastamiskustannuksia. Vakuutusyhtiö katsoo, että sarjoituskulujen osalta tilanteen tulisi olla sellainen, että vahingon on arvioitava sattuvan tuntien tai korkeintaan yhden päivän kuluessa. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiöllä ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin asukas muutti pois asiakkaan omistamasta huoneistosta. Lukkoihin sopivat avaimet olivat joka tapauksessa asukkaan hallussa vähintään viisi vuorokautta (5.7. -10.7.2017) vielä senkin jälkeen, kun asukkaan olisi pitänyt ne palauttaa. Jos asukas olisi halunnut käyttää avaimia vahingon aiheuttamiseen, olisi hän hyvin ehtinyt tehdä sen jo ennen lukkojen sarjoittamista. Näin ollen vahinko ei ole "välittömästi uhannut" ainakaan enää 10.7.2017, jolloin asiakas ryhtyi toimiin lukkojen uudelleen sarjoittamiseksi.

Vakuutusyhtiö huomauttaa myös, ettei avaimen palauttamatta jättäminen välttämättä mitenkään liittynyt siihen, että kyseinen asukas aikoi mennä taloyhtiön tiloihin, vaan se saattoi johtua pelkästä asukkaan laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä. Tilanne on erilainen, jos avaimet on anastettu, koska tällöin voidaan olettaa, että ne on anastettu siitä syystä, että anastaja pääsee sisälle rakennukseen. Tässä tapauksessa ei ole mitään viitteitä siitä, että asukas olisi ylipäänsä ollut tulossa asiakkaan tiloihin aiheuttamaan vahinkoa eikä varsinkaan siitä, että vahinko olisi "välittömästi” uhannut.

Vakuutusyhtiö vetoaa vielä siihen, että uhkaavan vahingon tulee olla vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Tässä tapauksessa vahinko, jonka uhka oli mahdollisesti jollain tasolla olemassa, oli se, että entinen asukas tulisi avainta käyttäen anastamaan omaisuutta yleisistä tiloista. Kyseisestä vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu anastuksesta, ellei kyseessä ole ehdoissa tarkoitettu murto tai ryöstö. Näin ollen, mikäli anastus olisi tehty avainta käyttäen, ei vahinko olisi ollut vakuutuksesta korvattava, eikä sen estämiseksi tehtyä lukon sarjoitustakaan siten tule korvata.

Asiakas on viitannut myös siihen, että avaimia hallussaan pitänyt entinen asukas on mm. vahingoittanut omaisuutta ja käsitellyt asiattomasti tulta yhtiön tiloissa. On kuitenkin täysin selvää, että ainakaan vahingonteon tai palovahingon vaara ei ole ollut "välittömästi uhkaava". Palovahinko ei ole välittömästi uhkaava sillä perusteella, että joku saattaa tulla yhteisiin tiloihin polttamaan tupakkaa tai käyttämään suonensisäisiä huumeita. Asiassa ei ole myöskään mitään näyttöä siitä, että asukas olisi ollut tulossa vahingoittamaan yleisiä tiloja. Mikäli asukas olisi esim. kostotarkoituksessa halunnut hajottaa asiakkaan omaisuutta, olisi hän voinut toteuttaa aikeensa myös rakennuksen ulkopuolelta käsin.

Asiakkaan mukaan kyseinen asukas on narkomaani ja hän sekä hänen "epämääräiset ystävänsä" ovat tupakoineet yhtiön käytävillä, josta sekä asukas että hänen ystäviään on myös löydetty sammuneina tai nukkumassa. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan lukkoja ei olekaan sarjoitettu välittömästi uhkaavan vakuutustapahtuman takia, vaan siitä sinänsä täysin ymmärrettävästä syystä, ettei entisen asukkaan ja tämän ystävien ole enää haluttu pääsevän yhteisiin tiloihin, koska sitä on pidetty epämiellyttävänä. Kyseessä ei ole uhkaava vakuutustapahtuma.

Vakuutuslautakunta on tiedustellut vakuutusyhtiöltä vielä, mikä vakuutusyhtiön näkemys on avaimia käyttämällä rakennukseen pääsemisestä aiheutuvien varkausvahinkojen korvattavuudesta vakuutusehtojen kohdan 5.7 mukaisen Muun vahinkotapahtuman turvan perusteella. Vakuutusyhtiö on viitannut lisävastineessaan ehtokohdan 5.7 määräykseen siitä, että tästä turvasta korvataan vain vahinkoja, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajattu korvattavuuden ulkopuolelle. Tämän vuoksi vakuutusehtojen kohdan 5.4 mukainen rajoitusehto, jonka mukaan anastusta ei korvata, jollei kyseessä ole murto tai ryöstö, rajoittaa korvattavuutta myös Muun vahinkotapahtuman turvan osalta. Vakuutusyhtiö katsoo, että myöskään tämän turvan perusteella korvattavan vahingon uhasta ei näin ollen ole ollut kysymys.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, siitä, tuleeko vakuutettujen rakennusten yleisten tilojen lukkojen hätäsarjoituksesta aiheutuneet kulut korvata tästä kiinteistövakuutuksesta pelastamiskustannuksina. Lähemmin tarkasteltua kyse on siitä, onko avainten jääminen vuokralaisen haltuun aiheuttanut sellaisen välittömästi uhkaavan vakuutustapahtuman vaaran, jonka johdosta lukkojen hätäsarjoitusta on pidettävä vakuutussopimuslain 32 §:ssä tarkoitetun ja vakuutusehdoissa vakuutuksenottajalle asetetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneena toimenpiteenä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 3 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Lain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Omaisuusvakuutusehtojen (Asuinrakennusten ehdot) kohdan 5.1 (Palo) mukaan korvattavia palovahinkoja ovat muun muassa

• palo tai noki, joilla tarkoitetaan irtipäässyttä tulta tai äkillisesti ja yllättävästi levinnyttä nokea tai savua
   

Ehtokohdan 5.4 (Rikos) mukaan korvattavia vahinkoja ovat muun muassa

• murto vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Sijaintipaikka on vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue
• ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta, kun henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi
• vahingonteko, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa.

Rikosturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• anastuksesta, ellei kyseessä ole yllä mainittu murto tai ryöstö
• petoksesta, kavalluksesta tai vastaavanlaisesta vilpillisestä menettelystä

[…]

Vakuutusehtojen kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat

• muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle

• asuinrakennuksessa altaan ja ammeen poistoputken ja pohjaventtiilin vuoto
• vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin
• tuulen johdosta rakennukselle aiheutunut vahinko, esim. puun kaatumisen aiheuttamana

Vakuutusehtojen kohdan 5.9 mukaan suoranaisen omaisuusvahingon lisäksi korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sattuneen tai välittömästi uhkaavan tästä vakuutusturvasta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Lukkojen sarjoituskustannukset ja avaimet korvataan vahingontorjuntakuluina vain, jos avain tai sen valmistamisen mahdollistava lukkopesä on joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 2.2 (Velvollisuus estää ja rajoittaa vahinkoja) mukaan vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee noudattaa lakeja ja asetuksia sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita.

Vakuutusyhtiön vakuutusehdoissa, vakuutuskirjassa tai muutoin vahingon ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi antamia suojeluohjeita on noudatettava.
[…]

Vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutuksenottajan ja muun korvaukseen oikeutetun tulee ryhtyä välittömästi suojaus- ja pelastustoimiin sekä muutoinkin kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.

Jos vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä mainitut velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta vähentää tai sitä ei makseta ollenkaan.

Asian arviointi

Asiassa on selvitetty, että vakuutetun rakennuksen yleisiin tiloihin pääsyn mahdollistavat avaimet ovat jääneet osakkaan vuokralaisen haltuun, kun vuokralainen on jättänyt avaimensa palauttamatta vuokranantajalle vuokrasopimuksen päättymisen yhteydessä.

Vakuutusehtojen kohdan 5.9 mukaan lukkojen sarjoituskustannukset ja avaimet korvataan vahingontorjuntakuluina vain, jos avain tai sen valmistamisen mahdollistava lukkopesä on joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä. Tällaisesta tilanteesta ei ole ollut kysymys.

Asiassa on kuitenkin arvioitava, onko avainten jäämisestä vuokralaiselle esillä olevassa tapauksessa aiheutunut sellainen välittömästi uhkaavan vahingon vaara, jonka torjumisesta aiheutuvat kustannukset ovat vakuutusehtojen kohdan 5.9 estämättä vakuutuksenottajana olevaan asunto-osakeyhtiöön nähden pakottavien vakuutussopimuslain 32 ja 61 §:ien mukaisesti korvattavia.

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutetulla on pelastamisvelvollisuus silloin, kun vakuutustapahtuma on sattunut tai sen sattumisen uhka on välitön. Tämä pelastamisvelvollisuus ei tarkoita velvollisuutta torjua kaikenlaisia vahinkoja, vaan ainoastaan vakuutusehdoissa määriteltyjä vakuutustapahtumia, jotka ovat sattumaisillaan tai jo sattuneet. Niiden torjuntaan ja rajoittamiseen liittyy myös lain 61 §:n mukainen oikeus saada korvausta.

Vakuutusyhtiöillä on vapaaehtoisissa vakuutuksissa sopimusvapauden periaatteen mukaisesti laaja mahdollisuus määritellä vakuutusehdoillaan ne vakuutustapahtumat, joiden satuttua yhtiölle syntyy korvausvelvollisuus. Muiden kuin ehdoissa korvattavaksi määriteltyjen vahinkojen torjuminen ei ole vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämistä. Vakuutusyhtiö ei ole lain perusteella velvollinen korvaamaan tällaisen muun vahingontorjuntatoiminnan aiheuttamia kustannuksia, vaikka nämä muut toimet voivatkin olla vakuutetun kannalta erittäin aiheellisia.

Vakuutuskirjan mukaan rakennus on vakuutettu laajan tason Omaisuusvakuutuksella, johon kuuluvat muun ohessa Palo-, Rikos- ja Muu vahinkotapahtuma nimiset turvat. Näistä korvataan esimerkiksi ilkivalta- ja murtovahinkoja sekä palovahinkoja.

Kun lukot on sarjoitettu uudelleen, taloyhtiön yleisiin tiloihin ei enää voi päästä vuokralaisen haltuun jääneitä avaimia käyttäen. Tapauksessa taloyhtiö on esittänyt, että lukkojen uudelleensarjoittamisella on torjuttu varkausvahinkoja ja mahdollisia ilkivalta- tai palovahinkoja. Taloyhtiö on viitannut isännöitsijän 20.9.2017 päivättyyn viestiin, jonka mukaan vuokralla taloyhtiössä asunut asukas on narkomaani. Asukas on talossa asuessaan päästänyt ulkopuolisia henkilöitä yöpymään yhteisiin tiloihin yöpyen yleisissä tiloissa itsekin. Nämä asukkaan ystävät ovat tupakoineet käytävillä ja olleet siellä sammuneina/nukkuvina. Asukas on isännöitsijän mukaan ”tuhonnut 29 varastokopin ovea 66 kopista.” Hänet on myös nähty yhtiön toisen talon varastossa, jossa asukkaalla ei ole ollut varastotiloja. Isännöitsijän mukaan tupakointi ja suonensisäiset huumeet vaativat jonkin tasoista tulentekoa, joten tilanne ei ole täysin riskitön palonvaaran kannalta varastotiloissa. Isännöitsijän arvion mukaan on mahdotonta arvata, mitä vuokralaisen päässä voi liikkua kostoaikeiden kannalta.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan yksinomaan se, että asukas on rakennuksessa asuessaan tupakoinut ja ollut ystävineen päihtyneenä yleisissä tiloissa, ei osoita, että hän haltuunsa jääneitä avaimia käyttämällä todennäköisesti myöhemmin palaisi rakennukseen, ja tästä muodostuisi konkreettinen ilkivaltaisesti aiheutettujen vahinkojen tai palovahinkojen riski. Isännöitsijän viestissä oleva maininta aiemmasta ”varastokoppien ovien tuhoamisesta” asukkaan toimesta jää epäselväksi. Asiakkaan puolelta ei ole tuotu esille mitään konkreettista perustetta arvioille siitä, mistä syystä vuokralainen mahdollisesti olisi ollut aikeissa palata taloyhtiön yleisiin tiloihin. Esimerkiksi selvitystä vuokrasuhteen päättymiseen liittyneistä erityisistä riitaisuuksista tai muista perusteista asiakkaan mahdollisille kostotoimille, ei ole asiassa esitetty.

Vakuutusehtojen mukaan varkausvahinkojen korvaaminen edellyttää, että varkaudessa on ollut kyse ryöstön kautta tai rakenteita rikkoen murtautumalla tapahtuneesta anastusrikoksesta. Avainta käyttämällä toteutetut varkausvahingot eivät siten ole kiinteistövakuutuksesta korvattavia. Taloyhtiössä asumisen aikaista asiakkaan käytöstä koskeva asiakkaan kertomus on sinänsä uskottava. Kertomuksesta huolimatta esitetyn näytön perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että avainten asukkaalle jäämisestä on tässä tapauksessa aiheutunut välittömästi uhkaavan, tästä vakuutuksesta korvattavan varkausvahingon konkreettinen vaara. Tässä arviossaan lautakunta on ottanut huomioon myös sen, että avaimia ei ole anastettu, vaan ne ovat jääneet vuokralaisen haltuun vuokrasuhteen päättyessä.

Asukkaan käytös on ollut hänen rakennuksessa asuessaan epäilyksittä häiritsevää ja muiden taloyhtiön asukkaiden näkökulmasta mahdollisesti myös jossakin määrin uhkaavaa. Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin edellä mainituilla perusteilla asiassa jäävän osoittamatta, että avainten jäämisestä vuokralaisen haltuun olisi aiheutunut välittömästi uhkaava vaara minkään tästä vakuutuksesta korvattavan vahingon sattumisesta. Tämän vuoksi lukkojen hätäsarjoituksesta aiheutuneita kuluja ei voida pitää vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneina korvattavina kustannuksina.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta lukkojen uudelleensarjoituskuluista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Yrttiaho