Haku

FINE-006915

Tulosta

Asianumero: FINE-006915 (2017)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 15.11.2017

Palovahinko. Asuinrakennuksen nykyarvo vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaan. Peruskorjauksista sekä rakennuksen tuotoista ja kuluista esitetty selvitys. Uudelleenkäsittely asiassa VKL 512/15.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena oleva vuonna 1909 valmistunut asuinrakennus tuhoutui kokonaisuudessaan 4.11.2014 sattuneessa tulipalossa. Kiinteistövakuutuksen perusteella tekemässään 26.5.2015 päivätyssä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö vähensi korvausta 48,7 % sillä perusteella, että vakuutukseen oli ilmoitettu rakennuksen tilavuudeksi 770 m3, kun todellinen tilavuus oli 1.500 m3. Vakuutusyhtiön mukaan rakennuksen nykyarvo oli 280.000 euroa.

Osapuolten välillä oli riidatonta, että rakennuksen jälleenhankinta-arvon mukaisesti laskettu vahingon määrä oli 849.125 euroa. Erimielisyyttä oli rakennuksen käyvästä arvosta, vakuutusyhtiön oikeudesta alentaa korvausta vakuutuksenottajan ilmoittaman virheellisen tunnusluvun (tilavuustieto) perusteella, ja tuhoutuneen rakennuksen nykyarvosta.

Vakuutuslautakunta katsoi lausunnossaan 512/15, että vakuutusyhtiöllä oli oikeus alentaa korvausta virheellisesti ilmoitetun tilavuustiedon perusteella suhteessa 770 m³/1500 m³. Rakennuksesta esitettyjen hinta-arvioiden ja muun selvityksen perusteella lautakunta katsoi rakennuksen nykyarvoksi 339.650 euroa, joka vastasi 40 %:a uuden vastaavan rakennuksen jälleenhankinta-arvosta.

Koska rakennuksen nykyarvo oli vähemmän kuin puolet jälleenhankinta-arvosta, Vakuutuslautakunta katsoi, että korvaus tuli vakuutusehtojen mukaan laskea nykyarvon perusteella.  Nykyarvon mukaiseksi korvaukseksi lautakunta katsoi muodostuvan 849.125 euroa * 40 % * 770 m³/ 1500m³ - omavastuu 600 euroa = 173.753,67 euroa, mistä määrästä tuli vähentää yhtiön jo korvaama 143.133,33 euroa. Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö maksaa vakuutuksenottajalle lisäkorvausta 30.620,34 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

Asiakkaan uudelleenkäsittelypyyntö

Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa käsittelemään asian uudelleen, koska aiemman ratkaisusuosituksen antamisen jälkeen on tullut ilmi uusia dokumentteja, jotka antavat lautakunnan aiemmassa lausunnossa mainittujen puuttuvien tietojen osalta luotettavaa ja täsmällistä tietoa. Näitä ovat muun muassa seuraavat selvitykset:

- Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana 1990-luvulla toimineen E.V.:n kertomus siitä, että hänen muuttaessaan taloon vuonna 1988 sähköpääkeskus ja johdotus oli uusittu ja samaan aikaan myös viemäröintiä ja vesijohtoja oli uusittu. Talon ulkovuoraus uusittiin n. 1992 ja sen jälkeen ulkomaalaukset tehtiin pari kertaa seuraavina vuosina talkootyönä. E.V. ei muista ulkovuorauksen tekijöitä tai sitä, minä vuonna vesikatto uusittiin, mutta vuosi 1998 on täysin mahdollinen ja lainaa otettiin E.V.:n muistaman mukaan 150.000 mk. Tältä osin on toimitettu myös L:n Katto- ja Taloremontti Oy:n kanssa tehty urakkasopimus koko peltikaton uusimisesta 5.5.1998.

- Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä J.S:n 2.4.1998 laatiman isännöitsijätodistuksen mukaan suoritetut korjaukset ovat sähköt 1988 (isännöitsijätodistuksessa ilmeisesti kirjoitusvirheen seurauksena vuosi 1998), putkisto 1989, vuoraus-maalaus 1991 - 1992 ja peltikatto 1998. J.S. on asunut yhtiössä vuodesta 1989 kuolemaansa (vuonna 2004) saakka.

- T:n kaupungin sähkölaitoksen lopputarkastuspöytäkirjan 27.3.1988 uusittu sähköpääkeskus ja nousujohdot on hyväksytty käyttöön. Liitteenä on myös urakoitsijana toimineen sähköliikkeen pääkaavio keskuksesta ja nousujohdoista.

Lisäksi lautakunnalle on toimitettu kiinteistötietojärjestelmän (rasitustodistus) ote asunto-osakeyhtiön hallussa olevista haltijavelkakirjoista ja todistus vuonna 1989 olleesta 100.000 markan pankkilainasta. Näiden päiväykset sopivat vuoden 1998 isännöitsijätodistuksessa mainittujen suurten remonttien aloittamisajankohtaan. Edelleen on toimitettu M.M:n lausunto taloyhtiön viemärien ja vesijohtojen tilasta palon tapahtumahetkellä.

Lautakunnalle on toimitettu kopiot onnettomuushetkellä kolmen osakkaan nimissä olleista vuokrasopimuksista sekä vastikemaksuista.

Asiakas kertoo vielä, että vuonna 2012 vesijohdot on varustettu saattolämmityksellä ja vuonna 2014 sadevesikourujen ja niihin liittyvien kattorakenteiden kunto on tarkistettu ja tarpeen mukaan korjattu. Vuonna 2013 on varmistettu hätäpoistumisteiden kunto pelastussuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Asiakas toistaa asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä esitettyjä väitteitä kiinteistöstä arviokirjan laatineen A Oy:n lausunnosta. Asiakkaan mukaan A Oy on systemaattisesti yliarvioinut kiinteistön kustannukset ja aliarvioinut tulot, minkä seikan nyt toimitetut selvitykset osoittavat. Asiakas toistaa myös aiemmin esittämänsä kannanotot rakennuksen paalutuksen puuttumiseen ja vetoaa aiempaan tapaan rakennuksen asuntojen kunnosta A Oy:llä olleiden tietojen puutteellisuuteen. Asiakas kertoo myös, että ainakin yksi salaojakaivo ja siihen johtavia putkia on edelleen nähtävissä tontilla. Asiakas toistaa lopuksi asian aikaisemmassa käsittelyssä esitetyn vaatimuksensa siitä, että vakuutusyhtiön hankkima A Oy:n lausunto tulee jättää asiassa huomiotta ja ratkaisu perustaa asiakkaan toimittamiin yritysten B ja C lausuntoihin rakennuksen arvosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko asiakas osoittanut, että rakennuksen nykyarvo on suurempi kuin lautakunnan aikaisemmassa käsittelyssä arvioima 339.650 euroa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuutuksen yleiset ehdot 100, 1.1.2013:

101 Omaisuusvakuutuksessa käytettäviä käsitteitä..

Jälleenhankinta-arvo: Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuudeltaan vastaavan omaisuuden rakentamis-, valmistus- tai hankintakustannuksia.

Käypä arvo: Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka omaisuudesta olisi saanut myytäessä se normaalilla kaupalla.

Nykyarvo: Nykyarvolla tarkoitetaan samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan vastaavan omaisuuden arvoa. Tällöin otetaan huomioon omaisuuden arvon aleneminen iän, käytön tai käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Omaisuuden nykyarvo on enintään sen käyvän arvon suuruinen.

Jäännösarvo: Jäännösarvolla tarkoitetaan sitä arvoa, joka omaisuudella on heti vahingon jälkeen, kun arviointiperusteet ovat samat kuin vä-littömästi ennen vahinkoa.

107 Korvausäännöt

Vahingon määrän laskemisessa käytettävät käsitteet: Omaisuuden arvon ja vahingon määrän laskemisen perusteena ovat jälleenhankinta-arvo, nykyarvo, käypä arvo, vakuutusmäärä ja jäännösarvo.

Vahingon määrän laskeminen: Vahingon sattuessa vahingon määrä lasketaan ja omaisuuden arvo määritetään vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaan. Jos omaisuuden korjaaminen ei ole mahdollista, ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista tai omaisuutta ei muusta syystä korjata, on vahingon määrä laskennallisia korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, kuitenkin enintään omaisuuden nykyarvo vähennettynä jäännösarvolla.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus: Vahingosta maksetaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus, kun omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet jälleenhankinta-arvosta ja vakuutusmäärä on jälleenhankinta-arvon mukainen. Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleenhankinta-arvosta vähennetään jäännösarvo.

Nykyarvon mukainen korvaus: Kun omaisuuden nykyarvo on vähemmän kuin puolet jälleenhankinta-arvosta tai omaisuutta ei hankita uudelleen tai rakennusta rakenneta samalle paikalle, korvauksena maksetaan enintään omaisuuden nykyarvo. Vahingon määrä nykyarvon mukaan on niin suuri osa jälleenhankinta-arvon mukaisesta vahingon määrästä kuin nykyarvo on jälleenhankinta-arvosta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta käsittelee ohjesääntönsä 12 §:n mukaan ratkaisemansa asian uudelleen, jos siihen on painava syy. Painavia syitä voivat olla ratkaisun perustuminen selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen tai se, että ratkaisua tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe.

Vakuutuslautakunta toteaa, että uudelleenkäsittelypyynnön yhteydessä esitetty selvitys rakennuksessa tehdyistä korjauksista ja tarkastuksista on hyvin yleisluonteista, eikä siitä ilmene, minkä laajuisia toimenpiteitä esimerkiksi isännöitsijätodistuksessa mainittujen viemäriputkien ja sähkötöiden osalta on tosiasiassa tehty. Taloyhtiön lainasitoumukset ja panttikirjoihin vahvistetut kiinnitykset eivät sellaisenaan muodosta näyttöä rakennuksen korjaus- ja kunnostustoimenpiteiden laadusta ja sisällöstä. Lautakunta toteaa lisäksi, että rakennuksesta maksettavan korvauksen arvioinnissa keskeisin tekijä on rakennuksen tosiasiallinen kunto, eikä osakkaiden asunnoista mahdollisesti saama vuokratulo tai asunto-osakkeista asunnot erikseen myymällä saatava hinta.

Lautakunta toteaa lopuksi, että asiakas on esittänyt kannanottonsa B ja C Oy:n tuhoutuneen rakennuksen arvoa koskevien lausuntojen taustalla olevasta asiakkaan mielestä paremmasta paikallistuntemuksesta ja lausuntojen muusta paremmuudesta A Oy:n lausuntoon nähden jo asian aikaisemmassa käsittelyssä. Vakuutuslautakunta on asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä ottanut huomioon myös nämä asiakkaan vetoamat lausunnot sekä niitä koskevat kannanotot, ja päätynyt aikaisemman lausuntonsa mukaiseen arvioon rakennuksen nykyarvosta.

Kokonaisuutena Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnössä ei ole esitetty aiemmin annetun ratkaisun kannalta olennaista uutta selvitystä. Tämän vuoksi perusteita asian käsittelemiselle uudelleen ei ole.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa uudestaan.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Siirala

 

Jäsenet:

Maso

Rantala

Sario

Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia