Haku

FINE-006657

Tulosta

Asianumero: FINE-006657 (2018)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 13.06.2018

Pesukoneen rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko. Lattiakaivollisen tilan kynnyksen vedeneristys. Rajoitusehto. Hyvä rakentamistapa.

Tapahtumatiedot

Vuonna 2005 rakennetun kerrostalon asunnon A11 asukas oli 28.4.2017 laittanut kodinhoitohuoneessa olevan pyykinpesukoneen pesuohjelman päälle ja hetkeä myöhemmin kodinhoitohuoneen kynnyksen yli oli valunut vettä. Asukas oli sammuttanut koneen ja sulkenut tulovesijohdon sulun. Vettä oli ehtinyt valua kodinhoitohuoneen lisäksi myös asunnon muihin tiloihin. Kodinhoitohuoneen lattiassa oli vedeneristys. Kodinhoitohuoneen ja käytävän välisellä ovella oli alumiininen kynnyslista.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, että vahingon pääasiallinen syy oli kynnyksen kohdalla tehty vesieristeen virheellinen toteutus. Vakuutuksesta ei vakuutusehtojen mukaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty.  

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa ne vahingosta aiheutuneet kuivaus- ja korjauskulut, jotka kuuluvat taloyhtiön vastuulle.

Taloyhtiön näkemyksen mukaan kodinhoitohuonetta pidetään vakuutusyhtiön päätöksessä väärin perustein märkätilana. Päätöksessä myös oletetaan kodinhoitohuoneen vedeneristyksen olevan sama kuin märkätilan.

Kodinhoitohuoneessa on lattiakaivo ja tila on vedeneristetty. Se ei ole märkätila. Kynnyksen vedeneristäminen vaaditaan rakentamismääräyskokoelma C2:ssa vain märkätiloihin. Kodinhoitohuone ei ole märkätila myöskään sillä perusteella, että sen rakentamisessa on noudatettu RT-kortin 84-10759 ohjeistusta. Vakuutusehdoissa ei oteta kantaa vedeneristyksen laajuuteen. Tässä yhteydessä ei tulisi vedota märkätiloja koskevaan vedeneristyksen vaatimukseen. Huoneisto on alkuperäisessä kunnossa ja se on rakennettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Rakennuksen ovat rakennusvalvonta ja muut valvojat aikanaan tarkastaneet ja hyväksyneet.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Vakuutusehdoissa on korvauksen edellytyksenä se, että rakenteet on toteutettu rakentamisohjeiden ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Aina kun tilassa on lattiakaivo, siellä on oltava vedeneristys. Lattian vedeneristyksen pitää olla kaukalomainen, ts. vedeneristyksen reunat nostetaan seinille 100 - 150 mm korkeudelle ja kynnyksen kohdalla vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi (ohjeteksti RT 84-10759).

Tässä tapauksessa on ollut kyse lattiakaivollisesta kodinhoitohuoneesta, joka on vedeneristetty lattian osalta ja vedeneristys nostettu seiniä vasten 100 mm. Kodinhoitohuoneen ja käytävän välisen oviaukon kohta on toteutettu ilman kynnystä alumiinisella kynnyslistalla. Lattian vedeneristystä ei ole nostettu kynnyksellä tai luiskaamalla rakentamisohjeiden ja hyvän rakentamistavan mukaisesti vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi ja liitetty vesitiiviisti oven kynnykseen ja karmiin. Pesukoneen vuodosta tullut vesi on päässyt valumaan esteettä kynnysliittymän kautta puutteellisesti toteutetun vesieristeen vuoksi.

Vahingon syynä on ollut rakentamisohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaisen rakentamisen seurauksena syntynyt vahinko. Lisäksi vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vuotovahinkoa ei tällä perusteella katsota myöskään vakuutusehtojen edellyttämäksi äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tapahtumaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut E. Oy:n (JN) laatima vahinko- ja kosteuskartoitusraportti 2.5.2017 ja 3.5.2017 pidetyistä kartoituskäynneistä. Lisäksi Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa.

Vakuutuslautakunnalle on myös toimitettu mm. seuraavat rakentamismääräyksiä koskevat asiakirjat:

  • RT 84-10759, ohjetiedosto ”Märkätilojen rakenteet”.
  • Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 1987 (sivut 1 ja 44).
  • Suomen rakentamismääräyskokoelma C2, kohta Määritelmiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut rakenteiden kastumisvahingon aiheutuneen rakentamismääräysten ja -ohjeiden taikka hyvän rakentamistavan vastaisesta virheestä. Lisäksi kysymys on siitä, voiko vakuutusyhtiö vetoamalla vedeneristystä koskevaan rajoitusehtoon evätä korvauksen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistön All Risks -vakuutuksen ehtojen (YT 132) mukaan

  • Kohdan 6.1 (Korvattavat esinevahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
  • Kohdan 6.3.3 (Suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus-, asennus ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata […] vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.
  • Kohdan 6.3.7 (Vuotovahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä.
     

Asian arviointi

Asiassa on kyse kodinhoitohuoneesta, jossa on lattiakaivo. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tilan lattiassa ja seinässä on ollut asianmukainen vedeneristys. Kiistaa on siitä, onko kodinhoitohuoneen ja eteisen välisen kynnyksen rakenneratkaisu ollut rakentamismääräysten tai -ohjeiden taikka hyvän rakentamistavan mukainen.

Vakuutuksen rajoitusehtoon vetoavalla vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että kynnyksen rakenneratkaisu on ollut rakentamismääräysten tai -ohjeiden taikka hyvän rakentamistavan vastainen tai että vahinko on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä.

RT-kortin 84-10759 sivulla 2 olevan taulukon mukaan lattiakaivolla varustetun asunnon pyykinpesutilan lattiassa pitää olla vedeneristys. Sivulla 12 olevan kohdan 7.2 mukaan märkätilasta pois johtavan oven kynnyksellä vedeneriste nostetaan yleensä vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Kynnyksen kohdalla vedeneriste nostetaan lattiapinnan tasoa korkeammalle ja se liitetään vesitiiviisti oven kynnys- ja karmirakenteeseen.

Asiakirjoihin liitetystä selvityksestä ei löydy yksiselitteistä määräystä siitä, miten kynnys olisi pitänyt toteuttaa. RT-kortin ohje ja hyvä rakentamistapa huomioon ottaen lattiakaivollisen kodinhoitohuoneen kynnykseen olisi Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kuitenkin pitänyt rakentaa vähintään 15 mm korkealle nouseva vedeneristys, jonka tarkoituksena on estää veden valuminen kodinhoitohuoneesta muihin tiloihin tai rakennuksen rakenteisiin. Korotettua kynnystä edellytetään, jotta veden valuminen kodinhoitohuoneesta muihin tiloihin estyisi esimerkiksi viemärin tukkeutumisen tai, kuten tässä tapauksessa, vesikalusteeseen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisen seurauksena. Vahinkokartoittajan ilmoituksen mukaan 10 mm korkuinen kynnys olisi estänyt veden valumisen kodinhoitohuoneesta muihin tiloihin.

Vuotovahingon korvattavuuden ratkaisemiselle ei ole merkitystä sillä, miten asiaa arvioitaisiin, jos rikkoutunut pesukone olisi ollut muussa tilassa kuin lattiakaivollisessa kodinhoitohuoneessa. Vakuutuslautakunta ei voi perustaa kantaansa myöskään siihen, miten asia on ratkaistu huoneiston asukkaan ottaman kotivakuutuksen ehtojen perusteella.

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan lattiakaivollisen kodinhoitohuoneen ja käytävän välisessä oviaukossa ollut alumiininen kynnyslista ei ole ollut hyvän rakentamistavan mukainen rakenneratkaisu. Kynnyksessä ei ollut lainkaan lattiapinnan tasosta ylöspäin nousevaa vedeneristystä. Vesi on rakenneratkaisusta johtuen valunut rakenteisiin.  Vakuutusehtojen mukaan vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä aiheutunut vuotovahinko ei ole korvattava. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön ratkaisua vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta