Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja oli 18.5.2015 ilmoittanut vakuutusyhtiölle 15.5.2015 tapahtuneesta vahingosta: […]järvi tulvi eniten perjantaina-lauantaina. Yhdessä voimakkaiden myrskytuulien ja jäälauttojen vaikutuksesta tontilla olevat rakennukset ja piha-aluetta kastui/vahingoittui.

Vakuutusyhtiö oli selvitysten jälkeen todennut vahingon olevan luonnonilmiöturvasta korvattava tulvavahinko. Vakuutusyhtiö on 2.11.2015 maksanut rakennusten arvioituina korjauskustannuksina asuinrakennuksesta 27.301 euroa ja toimistorakennuksesta
7.887 euroa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii, että koska rakennuksia ei voida korjata, vakuutusyhtiö maksaa hänelle korvauksena kummallakin rakennuksella ennen vahinkohetkeä olleen uudishinnan vähennettynä rakennusten jäännöshinnalla, ikävähennyksillä ja omavastuulla. Jos katsotaan, että rakennukset ovat korjauskelpoisia, vakuutuksenottaja toissijaisesti vaatii, että rakennukset korvataan uudishinnan, ei nykyhinnan mukaan.

Vakuutuksenottaja toteaa, että vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 20.6.2017 linjannut, että rakennukset ovat korjauskelpoisia tai ovat vähintäänkin olleet korjauskelpoisia välittömästi tulvavahingon jälkeen keväällä 2015. Vakuutusyhtiö on myös katsonut korjauskelvottomuuden johtuneen vakuutuksenottajasta. Vakuutuksenottaja katsoo, ettei hän ole syyllistynyt laiminlyönteihin. Rakennuksia ei kannata korjata ja niiden korjauskelvottomuus on johtunut vahinkotapahtumasta.

Vakuutuksenottaja viittaa hankkimiinsa asiantuntijaselvityksiin, joiden mukaan rakennukset eivät ole olleet korjauskelpoisia vahinkotapahtumasta johtuen. Vakuutusyhtiön toimeksiannosta vahinkotarkastuksen tehneen yrityksen raporttien mukaan asuinrakennuksessa on voimakas mikrobiperäinen haju ja on arvioitava onko kustannukseltaan järkevämpää purkaa rakennus, kuin alkaa tekemään mittavia korjaustöitä. Vastaava johtopäätös on tehty toimistorakennuksen osalta.

Vakuutuksenottaja on vaatinut oikaisua tavarantarkastajan kertomukseen. Vakuutustapahtumasta puolentoista vuoden kuluttua tehdyssä tavarantarkastuskertomuksessa on lakonisesti ja perustelematta todettu, että rakennukset ovat korjauskelpoisia. Tavarantarkastuskertomuksesta vakuutuksenottaja on antanut vastineen ja vakuutusyhtiö on pyytänyt tarkastajaa ottamaan kantaa vastineessa esitettyyn ja täydentämään tarkastuskertomustaan. Tavarantarkastaja ei ole kuitenkaan antanut vastausta esitettyihin vaatimuksiin.

Jos katsotaan, että rakennukset ovat korjauskelpoisia, vakuutuksenottaja vaatii uudishinnan mukaista korvausta. Hänen toimittamansa asiantuntijalausunnon mukaan rakennusten nykyhinta on vahinkohetkellä ollut vähintään puolet niiden uudishinnasta, jolloin vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan. Tavarantarkastuskertomuksessa esiintyy Haahtelan rakennuksen hinnan arviointiohjetta sovellettaessa useita virheellisyyksiä. Tavarantarkastaja ei ole esimerkiksi laisinkaan huomioinut arvioissaan päärakennuksen vesikatteen uusimista vuonna 2005. Tavarantarkastajan päätelmä nykyhintaa kuvaavasta prosentista asuinrakennuksen ulkopintojen ja rungon kohdalla poikkeaa huomattavasti kahden muun asiantuntijan arvioista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää vakuutuksenottajan vaatimusta perusteettomana. Rakennusvahingon ensisijainen korvaustapa on maksaa rakennuksen korjauskustannukset, kuten tässä tapauksessa on tehty. Uudishinnan mukainen korvaus edellyttää aina, että tontille rakennetaan uusi vastaava rakennus kahden vuoden kuluessa vahingosta. Asiakas ei ole edes väittänyt näin tehneensä. Uudishintakorvausta ei makseta sellaisenaan rahana, vaan uudishinnan mukainen korvaus perustuu aina toteutuneisiin kustannuksiin.

Vakuutetut rakennukset ovat nykyhintakohteita, joten korjauskustannusten yläraja on rakennusten arvo eli nykyhinta. Rakennuksista maksetut arvioidut korjauskustannukset ovat vakuutusyhtiön mielestä asianmukainen korvaus tulvavahingosta.

Korvauksen määrän osalta vakuutusyhtiö on todennut maksamiensa korvausten perustuvan rakennusalan konsultin RV:n laskelmiin. Purkutöiden yhteydessä rakennuksessa on havaittu lahovaurioita, jotka ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Lahovaurioiden korjauskustannukset eivät kuulu kotivakuutuksen korvauspiiriin. RV:n laskelmien mukaisten lahovaurioiden korjauskustannusten osalta vakuutusyhtiö on tehnyt puoleen alennetun vähennyksen.   

Vakuutuksenottajalla on vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus rajoittaa vahinkoa. Vahinkoneuvoja on  puhelimitse 27.5.2015 kehottanut asiakasta tekemään kaikki ne toimet, mitä voi tehdä lisävahinkojen ehkäisemiseksi. Asiakkaan olisi tullut varmistaa, etteivät tulvavahingossa aiheutuneet rakennusten vauriot pääse pahenemaan. Näin ei ole kuitenkaan toimittu. Vakuutuksenottaja on jo heinäkuussa 2015 lähettämässään sähköpostissa todennut, että rakennukset on purettava sekä ettei hän tule hyväksymään mitään korjaustoimenpiteitä.

Vakuutusyhtiöllä on velvollisuus maksaa sopimuksen mukainen vakuutuskorvaus ja se on tehty. Vakuutusyhtiöllä ei ole toimintavelvollisuutta korjata asiakkaan rakennuksia, eikä vakuutusyhtiö  ole vastuussa siitä, jos rakennusten kunto on vahingon jälkeen vähitellen heikentynyt siitä syystä, ettei rakennuksia ole korjattu.

Vakuutusyhtiö viittaa 18.7.2016 päivättyyn KR:n lausuntoon, jossa sanotaan selvästi, että toimistorakennuksen purkuvaiheen jälkeistä peruskuivaamista ei ole suoritettu. Rakennus on jätetty kosteana kylmilleen, mikä on vain pahentanut rakennuksen korjaamisen edellytyksiä omalta osaltaan.

Vakuutusyhtiö on syksyllä 2016 tilannut Keskuskauppakamarin puolueettomalta HTT-tavarantarkastajalta lausunnon. Lausunnon mukaan rakennukset ovat korjauskelpoisia, eli saatavissa samaan kuntoon kuin ennen vahinkoa. Lisäksi rakennukset ovat nykyhintakohteita (nykyhinnat 48 % ja 47 %).

Vakuutuksenottaja on kiistänyt tavarantarkastajan lausunnon, minkä johdosta vakuutusyhtiö on selvittänyt asiaa keskuskauppakamarin kanssa. Keskuskauppakamarin mukaan raportin jälkeinen kommentointi ei kuulu tavarantarkastajan velvollisuuksiin. Tarkastajan kanta on ilmaistu raportissa. Vastaamattomuus asiakkaan kommentteihin ei johdu siitä, että asiakkaan argumentit olisivat tarkastajan mielestä perusteltuja.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraava selvitys:
-26.5.2015 päivätty tarkastusraportti samana päivänä suoritetusta vahingon kartoituksesta.  Raportissa suositeltavia toimenpiteitä ovat mm. päärakennuksen lattian avaaminen ja märkien eristeiden poistaminen sekä toimistorakennuksen alapohjarakenteen aukaiseminen ja eristeiden sekä kastuneiden puurakenteiden uusiminen. Purkutöiden jälkeen rakenteet kuivataan ja purkutyön yhteydessä suoritetaan tarvittaessa lisätutkimuksia.
-25.9.2015 päivätty lisäkartoitus purkutyön jälkeen. Raportin mukaan asuinrakennuksen ”ulkoseinän kohdalta kaksi alinta hirttä ja seinän vaakakoolauspuu ovat lahonneet. Viittaa vanhaan vaurioon. Hirressä näkyy mikrobiperäistä kasvustoa ja sienirihmastoa.” Raportin toimenpiteissä mainitaan, että on arvioitava onko kustannuksiltaan järkevämpää purkaa päärakennus kuin alkaa tehdä mittavia korjaustöitä. Toimistorakennuksessa ”arkiston kohdalla alin hirsi on ajan saatossa lahonnutta”. Raportissa esitetään kustannusarvioiden tekemistä siitä, onko rakennusten korjaaminen kannattavaa vai onko järkevämpää purkaa rakennukset.
-RV:n tekemät, 2.10.2015 ja 18.10.2015 päivätyt korjauskustannuslaskelmat.
-KR:n tekemä, 6.7.2016 päivätty selvitys rakennusten nykyarvoperusteista. Arvioinnin tekijä on käynyt 12.5.2016 paikalla ja tutkinut molemmat rakennukset sekä rakenteellisesti että pintapuolisesti. Asuinrakennuksen nykyhinnaksi KR on arvioinut 62 % uudishinnasta ja toimistorakennuksen nykyhinnaksi 54 % uudishinnasta.
-13.7.2016 päivätty lausunto rakennuksen alapohjarakenteiden tutkimisesta 17.6.2016.
-KR:n 18.7.2016 allekirjoittama Tutkimus / lausunto rakennusten korjaamiskelpoisuudesta, tulvavahinko. Raportin loppupäätelmissä on todettu muun muassa

• asuinrakennuksen osalta, että purkutöiden hitaus ja eri rakenteiden kuivatuksen suorittamatta jättäminen heti kastumisen jälkeen ovat vaikeuttaneet rakennuksen korjaamisen onnistumisen edellytyksiä omalta osaltaan.
• toimistorakennuksen osalta, että rakennuksen purkuvaiheen jälkeistä peruskuivaamista ei ole suoritettu. Rakennus on jätetty kosteana kylmilleen, mikä on vain pahentanut rakennuksen korjaamisen edellytyksiä omalta osaltaan.
• asuin- ja toimistorakennusten olevan korjaamiskelvottomia.

-17.11.2016 päivätty tavarantarkastuskertomus, jonka on tehnyt Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja HL. Tarkastustilaisuus oli pidetty kohteessa 18.10.2016.

• Asuinrakennus/Päärakennus: Rakennus on siinä mielessä korjauskelpoinen, että rakennus saadaan korjaustoimin samaan kuntoon kuin se on ollut ennen vahinkoa. Vuonna 2015 rakennuksen uudishinta on ollut 105.600 euroa ja nykyarvo 48 % siitä, eli 50.688 euroa.
• Toimistorakennus: Rakennus on korjauskelpoinen. Vuonna 2015 rakennuksen uudishinta on ollut 50.600 euroa, ja nykyarvo 47 % siitä, eli 23.782 euroa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä,
-ovatko rakennukset olleet vahingon jälkeen korjauskelpoisia
-onko vakuutuksenottajalla oikeus vaatimaansa uudishintakorvaukseen
-mikä on korvauksen määrän arviointiperuste.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kodin omaisuusvakuutusehtojen (1.1.2014) mukaan
-(kohta Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä) 
-Rakennuksen nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään rakennuksen iän, käytön, asumattomuuden, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuuden alenemisen tai vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut hinnan alentuminen. Myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, rakennuksen sijainnin ja muiden syiden selvä vaikutus otetaan huomioon rakennuksen hintaa arvioitaessa.
-Rakennuksen uudishinnalla tarkoitetaan uuden pinta-alaltaan, tilavuudeltaan ja kerrosmäärältään samankokoisen, ulkomuodoltaan samanlaisen sekä vastaavanlaisen huonetilaohjelman ja varustetason mukaisen rakennuksen rakennuttamiseen tarvittavaa rahamäärää.

• Käypä hinta on käteishinta, joka vahinkohetkellä esineestä tai rakennuksesta olisi ollut saatavissa, jos se olisi myyty tarkoituksenmukaisella tavalla. Rakennuksen käypää hintaa määriteltäessä kiinteistön käyvästä hinnasta vähennetään tontin ja muiden rakennusten osuus.

-(kohta 4.2) vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten

• syöpymisestä tai pilaantumisesta
• sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta
• kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

-(kohta 6.1.1 Välitön esinevahinko) vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti.
-(kohta 6.2.1.1 Rakennuksen hinnan arvioiminen) rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen hinnan (uudishinnan) mukaan. Uudishinta ja nykyhinta lasketaan käyttämällä Finanssialan keskusliiton ohjetta rakennuksen hinnan arvioimisesta.
-(kohta 6.2.1.2 Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä.

• Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan.
• Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Nykyhintana korvataan kuitenkin enintään rakennuksen käypä hinta.
• Uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle tontille tai tilalle uusi vastaavanlainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden (2) vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta.
• Korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotus.

Asian arviointi

Rakennusten korjauskelpoisuus tai korjauskelvottomuus vahingon jälkeen

Vahingon johdosta 26.5.2015 suoritetun tarkastuksen raportissa toimenpiteiksi on esitetty asuinrakennuksen lattian avaamista ja toimistorakennuksen alapohjarakenteen aukaisemista. Lisäksi raportissa on todettu, että purkutöiden jälkeen rakenteet kuivataan ja tarvittaessa suoritetaan lisätutkimuksia. Näitä lisätutkimuksia on suoritettu 25.9.2015, jolloin rakennuksissa on todettu myös vanhempia lahovaurioita.

Asiakirjoihin liitetystä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmenee, että vakuutusyhtiö on ainakin 25.6.2015 kiinnittänyt vakuutuksenottajan huomiota siihen, että korjauskustannuslaskelma voidaan tehdä sen jälkeen, kun rakenteet on avattu ja vahingon laajuus varmistettu. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että sen sopimuskumppaniurakoitsijat voivat tehdä työn. Lisäksi vakuutusyhtiö on 7.7.2015 tiedustellut vakuutuksenottajan muuttotilannetta ja todennut, että jos muuttohomma on valmis, rakenteita aletaan avaamaan lattioista lähtien. Vastauksessaan vakuutusyhtiön viestiin vakuutuksenottaja on ilmoittanut, ettei hän tule hyväksymään mitään korjaustoimenpiteitä ja että rakennukset on purettava.

Vakuutuslautakunta toteaa, että 15.5.2015 tulvan vuoksi kastuneiden rakennusten rakenteita on alettu purkaa vasta elokuussa 2015, eli noin 3 kuukauden kuluttua rakenteiden kastumisesta.

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan rakenteiden avaaminen ja kuivattaminen sekä uusiminen tarvittavilta osin olisi pitänyt aloittaa vahingon jälkeen viivytyksettä ja ainakin viimeistään heti 26.5.2015 pidetyn vahinkokartoituksen jälkeen, jotta lisävahingoilta olisi vältytty.

Tavarantarkastajan lausunnon mukaan mikrobien leviäminen ei ole johtunut tulvavahingosta vaan siitä, ettei rakennuksia ole korjattu välittömästi vahingon jälkeen. Asiakirjoista ilmenee myös, että vakuutuksenottaja on vasta elokuussa 2015 muuttanut pois rakennuksista.

Touko- ja syyskuussa 2015 laaditut tarkastusraportit ja tavarantarkastajan lausunto sekä muu selvitys huomioon ottaen Vakuuslautakunta katsoo, että rakennukset ovat vahingon jälkeen olleet korjauskelpoiset. Korjauskelvottomuus on syntynyt vähitellen sen vuoksi, että kastuneita rakenteita ei ole avattu, poistettu tai kuivattu eikä muihinkaan korjaustoimiin ole ryhdytty ennen kuin 3 kuukauden kuluttua vahinkotapahtumasta.

Oikeus saada korvausta uudishinnan perusteella

Vakuutuksenottaja on vaatinut, että rakennusten korvaukset määritetään uudishinnan mukaan.  Hän ei ole esittänyt selvitystä siitä, että vahingoittuneiden rakennusten tilalle olisi rakennettu uudet vastaavanlaiset rakennukset. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan rakennuksia ei ole korjattu, koska vakuutuksenottaja on ilmoittanut, ettei hän hyväksy mitään korjaustoimenpiteitä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää vakuutusehtojen kohdan 6.2.1.2 mukaan sitä, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle tontille tai tilalle uusi vastaavanlainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden (2) vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta.

Edellä esitetyn vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta saada uudishinnan mukaan määräytyvää korvausta siinäkään tapauksessa, että rakennusten nykyhinta vahinkoajankohtana olisi ollut enemmän kuin 50 % uudishinnasta.

Vahingon määrän laskemisen peruste ja korvauksen määrä

Vakuutusehtojen mukaan rakennuksen vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskelmalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä.

Vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus vahingon määrästä. Koska rakennuksia ei ole korjattu, tietoa niiden tosiasiallisista korjauskustannuksista ei ole käytettävissä. Asiakirjoissa ei myöskään ole selvitystä urakkatarjousmenettelystä. Sen sijaan asiakirjoihin on liitetty RV:n tekemät, 2.10.2015 ja 18.10.2015 päivätyt laskelmat rakennusten korjauskustannuksista.

Vakuutusyhtiö on korvannut arvioidut korjauskustannukset ulkopuolisen asiantuntijan tekemien laskelmien perusteella. Vakuutusyhtiö on korvauksen määrää laskiessaan ottanut huomioon sen, että osa arvioiduista korjauskustannuksista johtuu muusta kuin tulvan aiheuttamien lahovaurioiden korjaamisesta.

Vakuutuslautakunta on edellä katsonut, että molempien rakennusten korvauksen maksamisen perusteena ovat niiden nykyhinnat. Vakuutusyhtiön korvauksena maksamat, arvioidut korjauskustannukset ovat jääneet alle tavarantarkastajan määrittelemien nykyhintojen ja ne ovat myös alle KR:n arvioimien nykyhintojen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön maksama korvaus on vakuutusehtojen mukainen. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausratkaisun muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vuori
Yrttiaho