Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa kerrostalossa havaittiin 9.2.2017 lämpöjohtoverkoston vuoto huoneiston C 40 pintalattian alla. Vahingon seurauksena muun ohessa huoneistojen C 40 ja C 41 pintalattiarakenteet ja asuntojen kohdalla oleva betonilaatta, asuntojen väliseinä ja rakennuksen ulkoseinä kastuivat.

Asiakas haki asiamiehenään olevan meklarin välityksellä korvausta vahingosta kiinteistövakuutuksesta. Pyydettyään ja saatuaan putkimiehen lausunnon vahingon syystä vakuutusyhtiö pyysi sähköpostiviestillään 20.3.2017 asiamiestä toimittamaan korvausratkaisua varten tarjoukset/laskukopiot toimenpide-ehdotuksen mukaisista rakenteiden korjauskustannuksista. Viestin mukaan putkiston osalta tehtävä ikävähennys on tapauksessa 159 %, joten vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvaa osuutta ei jää. Rakenteiden korjauskustannuksista ikävähennys on 60 %. Vakuutusyhtiön viestin mukaan lisäksi vähennetään omavastuu 600 euroa.

Kirjallisen korvauspäätöksensä 24.5.2017 mukaisesti vakuutusyhtiö korvasi korjausyrityksen laskun mukaiset kulut vähennettynä 60 %:n ikävähennyksellä. Lisäksi korvattiin kosteuskartoituksen kulut. Kokonaiskorvauksesta vähennettiin 1.200 euron omavastuu.

Asiakas vaati päätöksen oikaisemista siten, että vahinko korvataan alun perin annetun korvauspäätöksen mukaisesti 600 euron omavastuu vähentäen. Asiakas viittasi Vakuutuslautakunnan käytäntöön, jonka mukaisesti annettu korvauspäätös sitoo vakuutusyhtiötä. Asiakkaan mielestä 600 euron omavastuusta ilmoittamisessa ei ole ollut kysymys vakuutussopimuslain 9 §:ssä tarkoitetusta ennakkotiedosta, koska omavastuun määräksi on nimenomaisesti ilmoitettu 600 euroa. Päätös ei ole sisältänyt mitään varaumia maksun ehdollisuudesta ja vakuutusyhtiöllä on ollut kaikki tarvittavat tiedot päätöksen lähetysajankohtana. Päätöksen antamisen jälkeen ei myöskään ole ilmennyt uutta tietoa, joka olisi voinut vaikuttaa korvauspäätöksen sisältöön.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Yhtiö viittasi uudessa korvauspäätöksessään Vakuutuslautakunnan ratkaisuun, jossa vakuutusyhtiö oli antanut virheellisen ratkaisun vakuutussopimuksen mukaisen omavastuun osalta, mutta Vakuutuslautakunta oli tästä huolimatta katsonut, että omavastuu sitoo vakuutuksenottajaa. Asiakkaan uuteen oikaisupyyntöön sähköpostitse antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö totesi lisäksi, että tieto omavastuun suuruudesta on ollut asiakkaalla jo ennen vahingon sattumista. Vakuutusyhtiön mukaan inhimillisestä virheestä johtuva väärä tieto omavastuun määrästä on oikaistavissa, eikä virheellisestä tiedosta ole myöskään aiheutunut asiakkaalle ylimääräistä kulua.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, tuleeko vahingosta vähentää 600 euron vai 1.200 euron omavastuu. Vahingon syytä koskevan putkimiehen lausunnon vastaanotettuaan vakuutusyhtiö toimitti asiakkaan asiamiehelle viestin, jossa se ilmoitti ikäpoistoista ja 600 euron omavastuusta. Vakuutussopimuksen mukaan omavastuun olisi kuulunut olla 1.200 euroa. Vahingon korjauslaskujen vakuutusyhtiölle toimittamisen jälkeen yhtiö kuitenkin antoi korvauspäätöksen, jonka mukaisesti korvauksista oli vähennetty 1.200 euron omavastuu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksen omavastuu on 1.200 euroa. Vahinkoilmoituksen liitteenä olleessa tutkimusraportissa ei ilmoitettu vuodon syytä, joten vakuutusyhtiö pyysi korvausratkaisua varten putkimiehen lausunnon vuodon syystä. Vakuutusyhtiö pyysi sähköpostitse 30.3.2017 tarjouksia/laskukopioita kartoitusraportin mukaisista rakenteiden korjauskustannuksista. Sähköpostissa ilmoitettiin rikkoutuneen putkiston ikään perustuvista ikävähennyksistä ja vakuutuksen 600 euron omavastuusta. Korvauspäätöksessä 24.5.2017 maksettiin vakuutusehtojen mukainen korvaus korjauskuluista sekä vähennettiin 1.200 euron perusomavastuu.

Vakuutussopimuksen sisältö koostuu vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen muodostamasta kokonaisuudesta. Vakuutusehtojen mukaan omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty tai vakuutusehdoissa erikseen määritetty osuus, joka vähennetään vahingon määrästä korvauksen määrää laskettaessa. Asiakas on vakuuttanut 14.1.2015 alkaen kerrostalon ja autotalli/jätetilan Kiinteistön All Risks -vakuutuksella. Asiakas on saanut valitsemastaan vakuutusturvasta vakuutuskirjan, jossa mainitaan omaisuusvakuutuksen omavastuun olevan 1.200 euroa. Asiakas on vakuutusyhtiön mielestä ollut tietoinen vakuutusehtojen sisällöstä ja omavastuun suuruudesta. Vakuutuksenottajan edustajana toiminut vakuutusmeklari on vakuutuksenottajan puolesta allekirjoittamassaan vahinkoilmoituksessa myös ilmoittanut omavastuun suuruudeksi 1.200 euroa.

Sähköpostissa 30.3.2017 vakuutusyhtiöstä ilmoitetun virheellisen omavastuun määrän syynä on inhimillinen erehdys, joka on ollut viestin vastaanottajana olleen, vakuutuksenottajan edustajana toimineen vakuutusmeklarin havaittavissa. Sähköpostissa on ilmoitettu vakuutuksenottajan omavastuun määrä pienemmäksi kuin vakuutusmeklarin vakuutussopimuksen perusteella vahinkoilmoituksessa mainitsema omavastuu. Vakuutusyhtiö katsoo, että sillä on edellä mainittujen seikkojen perusteella oikeus huomioida korvauksessa vakuutusehtojen mukainen 1.200 euron omavastuu. Yhtiö viittaa myös Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 234/13, jossa vakuutusyhtiö oli antanut asiassa virheellisen korvauspäätöksen, koska se ei ollut huomioinut päätöksessään omavastuuta. Vakuutuslautakunta katsoi ratkaisussaan, että omavastuu sitoo vakuutuksenottajaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän 30.3.2017 vakuutusmeklarille lähettämää sähköpostiviestiä, jossa omavastuuksi todetaan 600 euroa, pidettävä vakuutusyhtiötä sitovana korvauspäätöksenä. Asiakas katsoo, että yhtiöllä ei ole enää antamansa korvauspäätöksen jälkeen ollut oikeutta vähentää maksamastaan korvauksesta 1.200 euron omavastuuta.  Asiassa on riidatonta, että 1.200 euroa on sinänsä vakuutusehtojen perusteella tähän vahinkotapahtumaan sovellettava oikea omavastuu.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.11.2016 alkaen) kohdan 1.10 (Omavastuu) mukaan omavastuu on vakuutuskirjaan merkitty tai vakuutusehdoissa erikseen määritetty osuus, joka vähennetään vahingon määrästä korvauksen määrää laskettaessa. Jos esinevahinko kohdistuu samanaikaisesti useisiin saman vakuutuksenottajan samalla sijaintipaikalla oleviin omaisuuskohteisiin, vähennetään vain suurin määritetty omavastuu. Jos samasta vahinkotapahtumasta maksetaan korvaus saman vakuutuksenottajan omaisuus- ja keskeytysvakuutuksen perusteella, vähennetään vain suurin määritetty omavastuu.

Vakuutuskirjan 18.11.2016 kohdan Omaisuusvakuutukset, Kerrostalo kohdassa Korvattavat vakuutustapahtumat, omavastuut ja voimassaoloalueet todetaan:

”Kiinteistön All risks
* omavastuu: 1200 euroa
* voimassaloalue: vakuutuspaikka

Sovellettavat ehdot ja suojeluohjeet
YT 132”

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella vakuutusyhtiön antama myönteinen korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Tämä käytäntö käy ilmi muun ohessa asiakkaan vetoamista lautakunnan ratkaisusuosituksista asioissa VKL 273/11, VKL 196/12 ja VKL 570/12.

Esillä olevassa asiassa tulee arvioitavaksi, onko vakuutusyhtiön sähköpostiviestiä 30.3.2017 pidettävä korvauspäätöksenä vai tulevaa korvausta koskevana ennakkotietona. Asiassa on riidatonta, että korvauspäätöksessä oleva maininta 600 euron omavastuusta on johtunut vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän erehdyksestä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän sähköpostiviesti on saadun selvityksen perusteella lähetetty asiakkaalle tilanteessa, jossa vakuutusyhtiö on jo vastaanottanut korvausvastuunsa selvittämiseksi aiemmin pyytämänsä putkimiehen lausunnon vahingon syystä. Viestissä selostetaan putkiston osalta tehtävän ikävähennyksen määrä, tosin putkiston osalta vain selostamalla, että putkiston iän johdosta putkiston korjauskustannuksesta ei lainkaan jää vakuutuksesta korvattavaa osuutta. Lisäksi sähköpostiviestissä mainitaan rakenteiden korjauskustannuksien osalta tehtävän ikävähennyksen suuruus (60 %) ja kerrotaan korvauksesta vähennettävän omavastuun määrä (600 euroa). Nämä seikat viittaavat Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan siihen, että viesti on tarkoitettu ilmaisemaan vakuutusyhtiön myönteinen kanta sille ilmoitetun vuotovahingon korvattavuuteen vahingosta esitetyn selvityksen perusteella, minkä johdosta viesti on lähtökohtaisesti tulkittava vakuutusyhtiön korvauspäätökseksi.

Puheena oleva sähköpostiviesti alkaa toisaalta virkkeellä, jossa todetaan, että vakuutusyhtiö pyytää tarjoukset/laskukopiot toimenpide-ehdotuksen mukaisista rakenteiden korjauskustannuksista korvausratkaisua varten. Viestin sanamuodon perusteella vakuutuksesta maksettavien korvausten sisältö ja korjauskustannusten korvattavuus on siten jätetty jossakin määrin avoimeksi.

Asiakas on katsonut, että sähköviestissä on kyse korvauspäätöksestä tai kaikesta huolimatta vakuutusyhtiötä sitovasta tahdonilmaisusta. Vakuutusyhtiö ei ole vastineessaan suoranaisesti kiistänyt, että sähköpostiviesti on tarkoitettu korvauspäätökseksi. Näistä syistä Vakuutuslautakunta pitää asiassa riidattomana, että sähköpostiviestissä on ollut kyse korvauspäätöksestä, eikä vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisesta korvausta koskevasta ennakkotiedosta.   

Asiassa on vielä arvioitava, onko vakuutusyhtiön sähköpostitse antaman korvauspäätöksen sitovuuden katsottava tässä tapauksessa kumoutuvan sillä perusteella, että asiakkaan tiedossa on ollut, että vakuutuksen omavastuu on sähköpostissa ilmoitetusta poiketen ollut 1.200 euroa.

Vakuutusyhtiö ei ole tarkemmin selvittänyt, millä tavoin tapahtuneen erehdyksen johdosta vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä on päätynyt lähettämään riidanalaisen sähköpostiviestin. Vakuutuslautakunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että kyse ei ole ollut kirjoitusvirheestä. Sen sijaan korvauskäsittelijä ei todennäköisemmin ole riittävästi varmistunut siitä, mikä on kyseiseen vakuutukseen soveltuva, vakuutuskirjalta ilmenevä oikea omavastuu (600 vai 1.200 euroa).

Tässä tapauksessa asiakas on käyttänyt asiamiehenään vakuutusmeklaria. Vakuutusmeklarien asiantuntemuksen ei voida vakuutussopimuksen tulkinnan suhteen arvioida olevan vakuutusalan ammattilaisiksi katsottavia vakuutusyhtiöitä olennaisesti alemmalla tasolla, vaan kyse on olennaiselta osin vakuutusyhtiöihin nähden tasavertaisina pidettävistä asiantuntijoista. Vakuutuslautakunta kiinnittää tapauksessa huomiota erityisesti siihen, että vakuutusmeklarin asiakkaan asiamiehenä tekemään vahinkoilmoitukseen on merkitty kyseiseen vahinkotapahtumaan soveltuva 1.200 euron omavastuu oikein, minkä perusteella oikean omavastuun on katsottava olleen myös tosiasiassa olleen asiakkaan asiamiehenä toimineen vakuutusmeklarin ja tätä kautta myös asiakkaan tiedossa korvausta haettaessa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kysymys siitä, mikä on vuotovahinkoon sovellettava oikea omavastuu, ei myöskään ole ollut vakuutusehtojen perusteella tulkinnanvarainen. Näistä syistä Vakuutuslautakunta arvioi, että asiakas on tiennyt tai asiakkaan on ainakin tullut ymmärtää, että vakuutusyhtiö on erehtynyt vakuutussopimuksen mukaisesta omavastuusta sähköpostiviestin kirjoittamisen yhteydessä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että näissä olosuhteissa vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus muuttaa korvauspäätöstään ja vähentää korvauksesta myöhemmän korvauspäätöksensä mukaisesti vakuutussopimuksen mukainen 1.200 euron omavastuu.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Yrttiaho