Tapahtumatiedot

A (s. 1952) oli 25.2.2017 vierailemassa kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä lapsenlapsensa luona. A:lla oli vierailun aikana käytössään asumispalveluyksikön keittiön avain. A meni lapsenlapsensa huoneesta viemään ruokatarvikkeita keittiöön. Kun A oli sulkemassa keittiön ovea työntämällä, toinen yksikön asukas yritti tulla sisään samasta ovesta painamalla ovea voimakkaasti, minkä seurauksena ovi osui A:ta käteen ja oikeaan kylkeen. A:lle aiheutui kämmenluun alaosan murtuma. Korvausta A:n henkilövahingosta haettiin asumispalveluyksikköä ylläpitävän säätiön vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään ja sisäisen muutoksenhakuelimensä lausunnossa, että säätiön vastuuvakuutuksesta korvataan vahingot, joista joko säätiö tai asumispalveluyksikön vammaisasukas on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Korvausvastuu edellyttää vahingon aiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Yhtiö viittasi säätiön selvitykseen, jonka mukaan keittiön ovi on umpinainen, eikä asukas, jonka toiminnan seurauksena A loukkaantui, ollut nähnyt oven toisella puolella olevia henkilöitä. Vahinko oli sekä A:n että asukkaan kannalta ennalta arvaamaton. Kyseinen asukas on autistinen, mutta itsenäisesti kiinteistöllä liikkuva henkilö. Hän ei tarvitse jatkuvaa valvontaa liikkuessaan asumispalveluyksikön alueella. Yhtiö katsoi, ettei säätiö eikä asukas ollut vahingosta korvausvastuussa. Keittiön ovessa ei ollut mitään vikaa eikä henkilökunnan voinut katsoa laiminlyöneen asukkaan valvontaa. Asukkaalle vahinkotilanne oli tullut yllätyksenä, eikä hän olisi voinut estää sitä toimimalla toisin. Korvausvastuun puuttuessa A:n korvaushakemus hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A kertoo olleensa vahinkopäivänä lähdössä pois asumispalveluyksiköstä ja lähteneensä viemään osaston keittiöön lapsenlapsensa tarvikkeita. A oli katsonut, ettei isokokoinen, autistinen asukas ollut käytävässä. Kun A oli päässyt keittiön puolelle ja ryhtynyt oikealla kädellään painamaan ovea kiinni, kyseinen asukas ilmestyi yhtäkkiä ja paiskasi oven täydellä voimalla A:n kättä ja kylkeä vasten. Kädessä todettiin samana iltana murtuma.

A:n mukaan asukas, jonka toiminnasta vahinko aiheutui, repi jo syksyllä 2016 A:lta silmälasit päästä käytävällä ja rikkoi ne. Osastolla asukas paukuttelee jatkuvasti ovia kovakouraisesti ja on käyttäytynyt väkivaltaisesti muita asukkaita kohtaan. A:n lapsenlapsi pelkää kyseistä asukasta ja A ja muut omaiset ovat olleet hyvin varovaisia tämän suhteen. Myöhemmin keväällä A kuuli yhdeltä asumispalveluyksikön hoitajista, että asukas edelleen paukuttelee ovia kovakouraisesti. A katsoo, että kyseinen asukas vaatii jatkuvaa valvontaa. A pyytää Vakuutuslautakuntaa arvioimaan, onko hänellä oikeus korvaukseen säätiön vastuuvakuutuksesta.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksissään esittämänsä.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle säätiölle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. Säätiön puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, ettei säätiöllä ole asiaan lisättävää.

Selvitykset

1. Säätiön selvitys vahingosta

Vakuutuslautakunnalla on käytössään verkkopalvelussa tehty vahinkoilmoitus ja säätiön edustajan vakuutusyhtiölle 8.5.2017 lähettämä sähköpostiselvitys.

Vahinkoilmoituksen mukaan A on 25.2.2017 ollut asumispalveluyksikössä tapaamassa omaistaan. A:lle oli annettu avain, että hän voi liikkua huoneen ja keittiön välillä. Noin klo 17 yksikön asukkaat olivat syöneet päivällisen ja hoitaja oli laittamassa keittiötä kuntoon.
A tuli huoneesta ja oli tuomassa keksirasiaa keittiöön avaimella. Kun hän oli sulkemassa keittiön ovea työntämällä, yksikön toinen asukas yritti tulla sisään samasta ovesta painamalla ovea voimakkaasti. Sen seurauksena ovi osui A:n käteen ja aiheutti murtuman.

Säätiön edustajan sähköpostiselvityksen 8.5.2017 mukaan vahinkoa ei olisi voinut estää, koska se oli ennalta arvaamaton. Asukas ei olisi voinut estää vahinkoa mitenkään. Keittiön ovi on umpinainen ja asukkaan toiminta oli tahatonta. Asukas pystyy kulkemaan asumispalveluyksikön tiloissa itsenäisesti, mutta kyseessä on ohjattu asuminen.

2. A:n selvitys vahingosta

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:n sähköposteja säätiön edustajalle ja vakuutusyhtiölle ajalta 8.5. ̶ 12.7.2017, A:n oikaisupyyntö vakuutusyhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle 2.6.2017 sekä A:n lautakunnalle toimittama valitus 23.8.2017 ja lisäkirjelmä 19.9.2017.

A:n vakuutusyhtiölle 8.5.2017 antaman sähköpostiselvityksen mukaan A:n lapsenlapsi on ajoittain useita päiviä kerrallaan säätiön asumispalveluyksikön autististen lasten osastolla. Samalla osastolla on myös isokokoinen, pitkä, hyvin autistinen asukas, jonka arvaamattomuudesta yksikön hoitajat olivat jo aiemmin varoittaneet. Edellisenä syksynä kyseinen asukas oli tarttunut A:n silmälaseista kiinni, jolloin lasien toinen aisa vääntyi. Vahinkopäivänä A ja hänen poikansa olivat lähdössä lapsenlapsen luota ja A lähti viemään lapsenlapsen ruokatarvikkeita osaston lukittuun keittiöön, jonka avain hänellä oli normaaliin tapaan käytössä vierailun ajan. Keittiön oven edessä on pitkä käytävä ja kun A näki, ettei edellä mainittua asukasta näkynyt käytävällä, hän lähti menemään keittiöön. A pääsi keittiön puolelle ja ryhtyi oikealla kädellään työntämään ovea takaisin lukkoon ovenrivasta, jolloin ovi yhtäkkiä pamahti A:n oikeaa kättä ja oikeaa kylkeä vasten täydellä voimalla. A lensi arviolta metrin verran ilmassa. A satutti kylkensä ja oikean kätensä, jossa sittemmin todettiin kämmenluun murtuma. A ei osaa sanoa, miten vahingon olisi voinut välttää. A mainitsee aiemmin keskustelleensa osaston hoitajien kanssa kyseisen osaston hoitajavahvuudesta, joka joskus voi olla liian vähäinen. A:lla ei ole tietoa tai käsitystä siitä, mikä henkilöstövahvuus kyseisenä hetkenä osastolla oli ja kuinka suurempikaan mitoitus olisi voinut estää tapaturmaa. Joka tapauksessa täysin ymmärtämätön, puhumaton, suurikokoinen autistinen asukas hyppäsi täysin puskista ovelle.

A kertoo lautakunnalle 19.9.2017 toimittamassaan lisäkirjelmässä, että asukas, jonka toiminnasta vahinko aiheutui, on toistuvasti paiskonut ovia käytävässä. Vierailijoiden käytävällä liikkuminen esimerkiksi ulos lähtiessä on monesti estynyt, kun on odotettu, että kyseinen asukas saadaan pois käytävältä muihin tiloihin. Tällaisten tilanteiden jälkeen kyseinen asukas on usein laitettu usean hoitajan voimin ”jäähylle” parvekkeelle ja haettu lisähenkilökuntaa. Läheltä piti -tilanteita on sattunut useita, kuten esimerkiksi tilanne, jossa asukas repäisi A:lta silmälasit silmiltä. A katsoo, että kyseisen asukkaan tila edellyttäisi jatkuvaa valvontaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n henkilövahinko korvata kehitysvammaisten asumispalveluyksikköä ylläpitävän säätiön vakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Vakuutuskirjan erityisehdon (Toiminnan vastuuvakuutuksen laajennus) mukaan vakuutuksesta korvataan myös [säätiön] vammaisasiakkaiden vakuutuksenottajan henkilökunnalle aiheuttamat esinevahingot tai ulkopuolisille aiheuttamat esine- ja henkilövahingot, kun vammaisasiakas tai [säätiö] on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa niistä. Laajennus on voimassa vammaisasiakkaiden osallistuessa [säätiön] palveluihin ja tapahtumiin tai ollessa matkalla niihin. (…)

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta, jolla tarkoitetaan virhettä, huolimattomuutta ja laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä moitittavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä. Puhtaasti tapaturmaiset vahingot jäävät vahingonkärsineen itsensä kannettaviksi. Korvausvastuu syntyy toisaalta jo lievänkin huolimattomuuden seurauksena.

Säätiön vastuuvakuutuksesta korvataan ne vahingot, joista säätiö asumispalveluyksikön ylläpitäjänä on korvausvastuussa, sekä sellaiset asukkaan ulkopuoliselle aiheuttamat vahingot, joista asukas itse on korvausvastuussa.

Vakuutuslautakunnan käytössä ei ole tarkkaa selvitystä vahinkoon osallisen asumispalveluyksikön asukkaan iästä tai terveydentilasta. Säätiön ilmoituksen mukaan asukas on autistinen, mutta voi liikkua yksikön tiloissa itsenäisesti eikä vaadi jatkuvaa valvontaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että tätä ilmoitusta voidaan lähtökohtaisesti pitää uskottavana. Näin ollen asumispalveluyksikköä ylläpitävältä säätiöltä ei ole voinut edellyttää asukkaan jatkuvaa valvontaa.

Vakuutuslautakunta katsoo edelleen, että mikäli asukkaan tila ei ole jatkuvaa valvontaa vaativa, on oletettava, että hän jollakin tasolla kykenee käsittämään toimintansa seuraukset. Ottaen huomioon A:lle tapahtuneen seurauksena syntyneen vamman lautakunta arvioi, että asukkaan on täytynyt avata keittiön ovi poikkeuksellisen suurella voimalla. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sitä, että umpinaisen oven toisella puolella voi olla ihmisiä, voida pitää ennalta arvaamattomana. Oven työntämistä auki poikkeuksellisen suurella voimalla voidaan tällöin pitää jossakin määrin huolimattomana. Vakuutuslautakunta suosittaa tällä perusteella vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n henkilövahingon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n henkilövahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rantala
Rusanen