Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoitustietojen mukaan huonekalutehtaan konesaumapeltikatto oli aaltoillut voimakkaasti kovalla tuulella 27.3.2017. Asiakas oli tilannut asennusliikkeen vahvistamaan katteen kiinnitystä ja on hakenut korvausta kuluista yritysvakuutuksen luonnonilmiöturvasta.

Vakuutusyhtiö on todennut korvauspäätöksessään 7.8.2017, että vakuutus korvaa myrskytuulen aiheuttaman vahingon, kun myrskytuuli rikkoo rakenteita.  Varmistustoimenpiteet vastaisuuden varalle eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin ja kustannukset olivat muutoinkin jääneet alle vakuutuksen 500 euron omavastuun. Lisäksi vakuutusyhtiö on suositellut alhaisiksi todettujen vakuutusmäärien tarkistamista ja tilojen vakuuttamista ns. ensivastuuvakuutuksella.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakkaan mukaan konesaumakaton kiinnikkeet olivat irronneet myrskyn johdosta laajalta alalta. Hätäapuna päältä päin kateruuvein kiinnitetty konesaumakatto tulee varmasti aiheuttamaan lisävuotoja pellin elämisen vuoksi. Katon korjaus maksaisi noin 71 000 euroa. Tarkastuksessa oli virheellisesti kiinnitetty huomiota vain kondenssiveteen ja ilmanvaihtoon. Vakuutuksen myynyt henkilö oli aikoinaan vakuutellut hyvistä korvauksista, jos vahinkoa syntyisi. Katto on korvattava vakuutuksesta, koska tällaisia vahinkoja korvaava vakuutus oli aikanaan myyty. Tuolloin ei ole myöskään kerrottu, että kohde olisi alivakuutettu.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa asiakkaan ilmoittaneen alun perin, ettei katossa ollut myrskyn jälkeen havaittavissa näkyviä vaurioita. Muutamia päiviä myöhemmin asiakas oli tilannut varotoimenpiteenä peltifirman kiinnittämään päältä päin tiivisteellisiä kateruuveja konesaumakatteeseen. Asiakas on ilmoittanut havainneensa kateruuvauksen jälkeen katon yläpohjassa kosteusvaurioita. Asiakkaan mukaan vauriot olivat aiheutuneet sadevedestä, joka oli päässyt vuotamaan kateruuvien kantojen ja myrskytuulen vaurioittamien konesaumakatteen pitkittäissaumojen kautta rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö vetoaa vahinkotarkastukseen 10.5.2017 ja katselmukseen 3.11.2017. Näiden perusteella konesaumakatossa ei ollut havaittavissa suoranaisia vuotokohtia tai myrskytuulen aiheuttamia repeämiä. Myöskään katteeseen lisättyjen ruuvien tai konesaumakatteen saumojen kohdilla ei ollut havaittavissa ylimääräistä kosteutta. Yläpohjan ullakkotilasta tehtyjen käsivaraisten kokeiden perusteella katteen oli havaittu olevan normaalisti kiinni ruodelaudoituksessa.

Kosteusvaurioiden ei todettu aiheutuneen lisättyjen kateruuvien kantojen tai konesaumakatteen pitkittäissaumojen kautta vuotaneesta sadevedestä. Kyse oli peltikatteeseen kondensoituvasta kosteudesta. Katselmuskertomuksesta ilmenee, että kondensoitunutta kosteutta oli ollut havaittavissa pisaramaisesti useissa kohdissa paljaalla peltipinnalla. Kosteuden kondensoituminen konesaumakatteen alapintaan aiheutui useammasta eri syystä tai niiden yhteisvaikutuksesta, joista merkittävimpiä olivat teollisuushallin puutteellinen yläpohjan tuulettuvuus sekä toteutetut rakenneratkaisut kuten yläpohjarakenteisiin jätetty vanha peltikate, joka keräsi runsaasti kosteutta. Asiakas ei ole näyttänyt, että rakennuksen yläpohjassa oleva kosteus olisi aiheutunut vakuutusehtojen perusteella korvattavasta myrskyvahingosta. Vahinkopaikalla suoritettujen tutkimusten perusteella vakuutusyhtiö on osoittanut vahingon aiheutuneen teollisuushallin yläpohjan puutteellisen tuuletuksen vuoksi muodostuneesta kondenssikosteudesta.

Toissijaisesti on kysymys siitä, oliko asiakkaalle annettu vakuutusturvan tarkastushetkellä sellaisia tietoja, joiden perusteella hänellä olisi ollut aihetta käsittää vakuutuksen olevan ensivastuuvakuutus, joka korvaa osavahingot enintään vakuutusmäärään asti. Vakuutusturvia tarkastaneen edustajan lausunnon perusteella asiakkaan kanssa ei tarkastushetkellä ollut keskusteltu ensivastuuvakuutuksen mahdollisuudesta, vaan vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen suuresta alivakuutussuhteesta. Tästä huolimatta asiakas ei ollut halunnut suurempaa vakuutusmäärää.

Asiakas on vahinkotarkastuksen yhteydessä kertonut halunneensa ilmoittamansa vakuutusmäärän, koska oli uskonut sen perustuvan vastaavanlaisen hallin myyntihintaan vakuutuksen kohteen sijaintipaikkakunnalla. Asiakkaan oma ehdotus hallin oletettuun myyntihintaan perustuneesta vakuutusmäärästä osoitti hänen käsittäneen, että koko vakuutusmäärän eli ylimmän korvausmäärän mukaisen korvauksen saaminen oli mahdollista vain totaalivahingon sattuessa. Tämän perusteella hänen oli lisäksi täytynyt käsittää, ettei ylimmän korvausmäärän mukaista korvausta voida maksaa vahingosta, jossa vain osa vakuutetusta omaisuudesta vahingoittuu. Vakuutusedustajan lausunnon sekä vahinkotarkastajan raportissa kerrotun perusteella on ilmeistä, että asiakkaalla ei ole ollut aihetta käsittää vakuutuksen oleen ensivastuuvakuutus, joka korvaisi vakuutusehtojen perusteella korvattavat osavahingot enintään vakuutusmäärään saakka.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Yritysvakuutus: Rajoitettu luonnonilmiövakuutus 1.1.2000 alkaen

1. Korvattavat vahingot

1.1 Myrsky

Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut myrsky, sen kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine sekä vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttama vesistön vedenpinnan nousu. Myrskyssä tuulen nopeus on yli 20 m/s. 

Esinevakuutusten yhteiset ehdot 1.11.2000 alkaen

5.2 Vahingon rajoittamis- ja torjumiskustannukset

Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksenottajalle sattuneen tai välittömästi uhkaavan, vakuutuksesta korvattavan esinevahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Nämä kustannukset korvataan, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin. Kustannukset korvataan ilman omavastuuvähennystä.

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Ratkaisusuositus

Asiassa on erimielisyyttä katon korjaustoimenpiteiden korvaamisesta luonnonilmiövakuutuksesta. Lisäksi on kysymys vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta koskien vakuutusturvan sisältöä.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vahinkotapahtumasta. Tässä tapauksessa asiakkaan tulee osoittaa, että katon korjauksen tarve johtuu vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. FINE käsittelee tapaukset osapuolten toimittaman kirjallisen aineiston perusteella.

Vahinkokohteessa on tehty 10.5.2017 vahinkotarkastus eikä tuolloin ole todettu myrskyn aiheuttamia vahinkoja katteessa. Myöskään 3.11.2017 tehdyssä katselmuksessa ei havaittu irronneita peltejä eikä murtuneita tai irronneita konesaumapellin kiinnikkeitä. FINE toteaa, että tarkastusraportin mukaan rakennuksen yläpohjassa kattopeltien alapinnalla havaittu kondenssikosteus on todennäköisimmin johtunut rakenteellisista ratkaisuista. Sen sijaan tarkastusraporteista ei ilmene, että asiakkaan epäilemää kattopeltien ruuvikiinnityksestä johtunutta vesivuotoa olisi ollut havaittavissa. Vastaavat päätelmät on tehty myös 8.12.2017 päivätyssä tarkastuslausunnossa.

Asiassa on näin ollen jäänyt selvittämättä, että kattorakenteen korjaustarve olisi aiheutunut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaisesta myrskyvahingosta. Asiakirjojen mukaan asiakkaan tilaama kattopeltien kiinnityksen varmistaminen lisäruuvein oli myös tehty vasta muutamia päiviä 27.3.2017 jälkeen, joten tältäkään osin kysymyksessä ei ole ollut sellainen välittömästi uhanneen vahingon torjumiskustannus, joka korvattaisiin vakuutuksesta vakuutusehtojen kohdan 5.2 perusteella.

Asiakas on lisäksi väittänyt, että vakuutusta myytäessä vakuutuksen olisi luvattu korvaavan muun muassa aiheutuvat myrskyvahingot sovittuun 100 000 euron vakuutusmäärään asti ja että väitetystä alivakuutuksesta ei olisi varoitettu. Kyse on siten siitä, oliko asiakkaalla ollut vakuutusyhtiön antamien tietojen perusteella aihetta käsittää vakuutuksen olevan niin sanottu ensivastuuvakuutus, joka korvaisi myös rakennuksen osavahinkoja enintään vakuutusmäärään saakka.

FINE toteaa, että mikäli asiakas väittää saaneensa vakuutusyhtiöltä väärän tiedon vakuutussopimuksen sisällöstä, on ensi sijassa asiakkaan näytettävä, millä tavoin virheellistä tietoa hänelle oli annettu. Pelkkää asiaa koskevaa väitettä ei yleensä voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että tiedot olivat olleet virheelliset. Tässä tapauksessa asiakkaan vakuutuskirjassa ei ole ollut mainintaa ensivastuuvakuutuksesta. Vakuutuksen myyneen henkilön antaman selvityksen mukaan vakuutuksen tekoaikaan ensivastuuvakuutusta ei ole edes ollut myynnissä ja alivakuutuksen vaarasta olisi asiakkaan haluaman vakuutusmäärän johdosta myös nimenomaan keskusteltu.

Näin ollen FINE ei ole voinut käytettävissään olevan asiakirjaselvityksen perusteella todeta seikkoja, jotka osoittaisivat vakuutusyhtiön antaneen asiakkaalle väärän tiedon vakuutusturvan laajuudesta ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Mustonen