Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa kerrostalossa sattui 10.7.2017 vesivahinko. Asukas oli nukahtanut suihkuun, minkä seurauksena veden pääsy lattiakaivoon oli estynyt. Vettä virtasi asuntoa ympäröiviin ja asunnon alapuolisiin tiloihin.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 13.7.2017 mukaan vuotovakuutuksesta korvataan nesteestä aiheutunut vahinko, kun se on virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta rakennukseen kuuluvasta ja sitä palvelevasta laitteesta. Avoinna olleesta suihkulaitteesta aiheutunutta vahinkoa ei korvata vakuutuksesta, jos itse laite ei ole rikkoutunut, vaan vahingon syynä on se, ettei vesi ole esteettä päässyt virtaamaan lattiakaivon kautta viemäriverkostoon. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään myöskään asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnön johdosta.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo valituksessaan, että vahinko tulisi korvata vuotovakuutusosasta. Tapauksessa asukas on nukahtanut suihkuun ja estänyt veden pääsyn viemärikaivoon, jonka jälkeen vesi on virrannut kynnyksen yli muihin huonetiloihin. Vakuutusehdoissa korvauksen ulkopuolelle on rajattu vahinko, joka aiheutuu avoinna olevasta hanasta. Arvioitavaksi kuitenkin tulee, voiko tätä rajoituskohtaa soveltaa tämän tyyppiseen vahinkoon. Vaikka veden pääseminen lattialle edellyttää, että vesihana on auki tai rikkoutunut, hanan kautta lattialle tuleva vesi ei sinänsä aiheuta vahinkoa, koska tapahtumapaikka on märkätila, jonka pitää kestää veden aiheuttama kosteusrasitus. Lattialle päässeen veden tulisi virrata lattiakaivoon vahingoittamatta rakenteita. Asiakkaan mielestä ratkaisevaa on, onko vahinkomekanismina pidettävä avoinna olevan hanan sijasta viemärin päällä olevaa "inhimillistä" estettä, joka on aiheuttanut sen, että vesi ei ole päässyt esteettä lattiakaivoon.

Vuotovakuutuksen ehdoissa ei asiakkaan mukaan luvata suoraan korvata veden pääsyn estymistä viemärikaivoon, mutta tällaista vahinkomekanismia ei myöskään rajata suoraan korvauksen ulkopuolelle. Korvaussäännöksien kohdassa ”Korotettu omavastuu” vedenpääsyn estyminen lattiakaivoon luvataan kuitenkin vuotovahinkojen osalta epäsuorasti korvata virkkeellä "...jos vuotovahinko aiheutuu siitä, että veden virtaaminen lattiakaivoon on estynyt kaivon päällä olleen esteen takia, vähennetään vahingon määrästä perusomavastuun jälkeen 10 % lisäomavastuu.”

Asiakas katsoo edellä mainitun ehtokohdan muodostavan lukijalleen käsityksen siitä, että kaivon päällä olevan esteen aiheuttama vahinkotapahtuma kuuluu vakuutuksesta korvattavien vahinkojen piiriin, vaikka kyse ei ole rikkoutuneesta vesijohdosta tai viemärin sisäisestä tukkeumasta. Ehtokohdasta ei voi päätellä, että tällainen vahinkomekanismi vaatisi taustalleen hanan rikkoutumisen. Epäselviä vakuutusehtoja tulee asiakkaan mielestä tulkita ehdot laatineen vakuutusyhtiön vahingoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina.  Asiakkaan vetoamaa ehtokohtaa, jonka mukaan vahingosta peritään lisäomavastuu vahingon aiheuduttua veden virtaamisen estymisestä lattiakaivoon kaivon päällä olevan esteen takia, sovelletaan vahingon määrän arvioinnissa silloin, kun vahinkotapahtuma täyttää vakuutusehtojen mukaiset vuotovahingon korvattavuuden edellytykset. Ehtoa ei sovelleta vahingon korvattavuuden arvioinnissa.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakas ei ole osoittanut, että mikään vakuutusehtojen mukaisista korvattavuuden edellytyksistä täyttyisi. Neste ei ole virrannut rikkoutuneesta vesijohdosta tai noussut rakennuksen jätevesiviemäristä äkillisen ja ennalta-arvaamattoman sisäisen viemäritukkeuman johdosta, vaan neste on virrannut auki jääneestä hanasta, jonka ei ole osoitettu rikkoutuneen. Toisena tekijänä vahingon aiheutumiseen on veden pääsyn estyminen lattiakaivoon, mutta myöskään tämä tapahtuma ei täytä korvattavuuden edellytyksiä.

Vakuutusehdoissa on lisäksi nimenomaisesti rajattu korvattavuuden ulkopuolelle sellainen vahinko, joka aiheutuu avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, venttiilistä tai suihkulaitteesta virranneesta nesteestä, ellei hana, venttiili tai suihkulaite ole rikkoutunut. Tässä tapauksessa johtoverkkoon kuuluva hana, jonka ei ole osoitettu rikkoutuneen, oli asukkaan nukahtaessa jäänyt auki vuotamaan vettä. Myös tämä rajoitusehto soveltuu vakuutusyhtiön mukaan tapaukseen.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että laajan turvatason kiinteistövakuutukseen voi olla liitettynä All Risk -laajennus, jolloin vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta-arvaamaton vahinko silloinkin, kun vahinko ei täytä vuotovahinkovakuutuksen korvaus-edellytyksiä. Valituksessa viitattu erityisomavastuuta koskeva ehtokohta sisältyy vakuutukseen nimenomaan näiden tapauksien varalta. Vakuutusehtojen sisältö ei vakuutusyhtiön mielestä ole ristiriitainen tai epäselvä. Korvattavuuden edellytykset sekä arvioimis- ja korvaussäännökset on määritetty vakuutusehdoissa alalla yleisesti ja vakiintuneesti käytetyllä tavalla.  Tässä tapauksessa All Risk -laajennusta ei ollut sisällytetty vakuutukseen, joten vahingon korvattavuus on ratkaistava vuotovahinko-osan ehtojen perusteella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, voidaanko asukkaan suihkun lattiakaivon päälle nukahtamisesta seuranneesta veden märkätilan ulkopuolelle pääsemisestä aiheutunutta vahinkoa pitää kyseessä olevan kiinteistövakuutuksen vuotovakuutusosasta korvattavana vahinkona. Mikäli vahinkoa ei voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitetun vuotovahingon tunnusmerkistön edellytykset täyttävänä, kysymys on lisäksi siitä, onko vakuutusehtoja tulkittava asiakkaan esittämällä tavalla niin, että avoimesta hanasta virrannutta vettä koskevan erityisomavastuumääräyksen on katsottava tulkinnallisesti johtavan siihen, että vuotovahinko-osan ehtojen mukaisesti ei-korvattava vahinko on katsottava erityisomavastuuta koskevan ehtokohdan perusteella korvattavaksi.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 8.1.1 (Vuotovahinkovakuutus, Korvattavat vakuutustapahtumat, Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta

· vesijohdosta

· jätevesiviemäristä tai sisäpuolisesta sadevesiviemäristä

[…]

Vakuutuksesta korvataan myös rakennuksen jätevesiviemäristä nousseesta vedestä aiheutunut vahinko, kun vahingon on aiheuttanut rakennuksen omaan viemäriverkostoon syntynyt äkillinen ja ennalta arvaamaton putkiston sisäinen tukkeutuma.

Vakuutusehtojen kohdan 8.2.2 (Vuotovahinkovakuutukseen liittyvät rajoitukset, Avoinna olevat hanat) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, venttiilistä tai suihkulaitteesta virranneesta nesteestä, ellei hana, venttiili tai suihkulaite ole rikkoutunut.

Vakuutusehtojen kohdan 11.2 (All Risk -laajennus, Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk -laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 5–10 perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 13.3.3.1 (Vuotovakuutuksen korotettu omavastuu) mukaan jos vuotovahinko aiheutuu siitä, että veden virtaaminen lattiakaivoon on estynyt kaivon päällä olleen esteen takia, vähennetään vahingon määrästä perusomavastuun jälkeen 10 %:n lisäomavastuu. Omavastuun määrä on kuitenkin enintään 20 000 euroa.

Asian arviointi

Tapauksessa on riidatonta, että vahinko on aiheutunut siitä, että asunnon asukas on nukahtanut suihkussa ollessaan lattiakaivon päälle siten, että veden pääseminen lattiakaivoon on estynyt. Vakuutuslautakunta toteaa, että vahinko ei ole aiheutunut vakuutusehtojen kohdassa 8.1.1 tarkoitetulla tavalla rikkoutuneesta vesijohdosta vuotaneesta vedestä, eikä asukkaan muodostamaan esteen oltua lattiakaivon päällä myöskään jätevesiviemärin sisäisestä tukoksesta. Vesi on virrannut avoinna olleesta suihkulaitteesta, joka sekään ei ole vakuutusehtojen kohdassa 8.2.2. edellytetyllä tavalla rikkoutunut. Kyse ei siten ole Vuotovahinkovakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Asiakas on vedonnut myös vakuutusehtojen epäselvyyteen. On sinänsä selvää, että omavastuu vähennetään vain vakuutuksesta korvattavista vahingoista maksettavasta korvauksesta. Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin, että vuotovahinkoon liittyvää korotettua omavastuuta koskeva ehtokohta on otsikointinsa ja sisältönsä perusteella määritelty koskemaan ”vuotovahinkoa”, minkä ilmaisun voi lähtökohtaisesti olettaa viittaavan vakuutuksen vuotovahinko-osassa tarkoitettuihin vuotovahinkoihin.

Vuotovahinkojen korvattavuudesta määrätään vakuutusehtojen kohdassa 8.1.1, ”Vuoto”, joka on alaotsikko vakuutuksen vuotovahinko-osan ehtokokonaisuutta koskevalle yleisnimitykselle (kohta 8., ”Vuotovahinkovakuutus”). Toisaalta kiinteistövakuutusten äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahingon turvat kattavat ehtojensa mukaisesti myös sellaisia nesteen vuotamisesta aiheutuneita vahinkoja, jotka eivät täytä vakuutuksen vuotovahinko-osassa korvattavuudelle asetettuja edellytyksiä, mutta ovat äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. Tällaisista ilmiöpohjaista vuotovahinkoturvaa laajemmista turvista lähtökohtaisesti korvattaviksi vahingoiksi on Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan katsottu esimerkiksi suihkuun nukahtamisesta aiheutuneet vesivahingot.

Asiakkaan viittaaman ehtokohdan 13.3.3.1 otsikossa puhutaan ”Vuotovakuutuksen” korotetusta omavastuuta. Vakuutuslautakunta toteaa, että tämä termi ei täsmällisesti vastaa vakuutuksen varsinaisen vuotovahinko-osan (jakso 8.) otsikossa käytettyä nimitystä ”Vuotovahinkovakuutus”.  Korotetun omavastuun perimiseen oikeuttava tilanne on tässä ehtokohdassa kuvattu ilmaisulla: ”Jos vuotovahinko aiheutuu siitä, että…on estynyt kaivon päällä olevan esteen takia, vähennetään…”.

Tähän kiinteistövakuutukseen sisältyy valinnaisena turvatasona All Risk –osa, josta voidaan korvata myös yleisen kielenkäytön mukaisessa merkityksessä vuotovahinkoina pidettäviä vahinkoja. Vakuutusehdoista ilmenee Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan toisaalta selvästi, että All Risk –turvatasoa suppeamman ilmiöpohjaisen vakuutuksen perusteella korvattavat vuototyyppiset vahinkotapahtumat on määritelty tyhjentävästi vakuutusehtojen jaksossa 8 (Vuotovahinkovakuutus).

Vakuutusyhtiö on esittänyt, että korotettua omavastuuta koskeva ehtokohta 13.3.3.1 koskee vain All Risk –vahinkoja. Vakuutuslautakunta toteaa, että sanamuotonsa mukaisesti sinänsä muunlaisiinkin vuotovahinkotyyppisiin vahinkotapauksiin soveltuva ehtokohta 13.3.3.1 on tähän vakuutusyhtiön vetoamaan ehdon tarkoitukseen nähden sisällöltään osin epäselvä. Ehtokohdassa kuitenkin käsitellään pääasiassa omavastuuta. Lisäksi ehtokohta 13.3.3.1 on sijoitettu vakuutusehdoissa eri jaksoon (13.3, Korvauksen laajuus) kuin missä Vuotovahinkovakuutuksen korvattavaa vahinkotapahtumaa koskevat ehdot ovat. Näistä syistä vakuutusehdoista on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan riittävän selvästi havaittavissa, että vakuutusehdolla 13.3.3.1 ei ole tarkoitettu muodostaa kaivon päällä olevasta esteestä itsenäistä Vuotovahinkovakuutuksesta korvattavaa vahinkotapahtumaa. Tämän perusteella vakuutusehtoja ei voida pitää asiakkaan esittämällä tavalla epäselvinä.

Koska asiakkaan vakuutukseen ei myöskään ole sisältynyt valinnaista All Risk –turvaa, Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso

Sario

Vaitomaa

Yrttiaho