Tapahtumatiedot
Puhelimitse vakuutusyhtiöön 12.7.2016 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan rankkasateella viemärivedet olivat tulvineet rakennuksen kellarikerrokseen. Vahinkoajankohdaksi oli ilmoitettu 5.-6.7.2016. Kyseinen omakotitalo oli rakennettu 1963 ja siihen oli myöhemmin rakennettu pumppujärjestelmä estämään vesivahingon uusiutuminen.
Vakuutusyhtiö on 3.8.2016 antamassaan korvauspäätöksessä katsonut, ettei vahingon ole osoitettu aiheutuneen vakuutusehtojen tarkoittamasta tulvasta tai muusta vakuutusehtojen mukaan korvattavasta tapahtumasta. Normaalista sateesta tai rakennusvirheistä aiheutuvat vahingot on erikseen suljettu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Korvauspäätöksessä on todettu, että Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan 5.7.2017 vahinkopaikkakunnalla mitattu suurin sademäärä on ollut 31,2 mm vuorokaudessa ja suurin tunnin aikana satanut määrä 13 mm.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottajana oleva kuolinpesä pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vesivahingosta aiheutuneet vahingot vakuutusehtojen mukaisesti. Kiinteistölle aiheutunut vesivahinko johtuu ainoastaan siitä, että pumppukaivoon ohjautuneet vedet eivät olleet pumppautuneet pois uppopumpun oltua toimimaton palaneen sulakkeen vuoksi. Vakuutuksenantajalla ei ole esittämillään virheellisillä perusteilla oikeutta evätä vakuutuskorvausta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vahingon epäysperusteena on ollut se, että vahinko ei ole aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamasta tulvasta tai muusta vakuutusehtojen mukaan korvattavasta tapahtumasta. Lisäksi korvauspäätöksessä on todettu, että vahinko on seurausta asennus- ja rakennusvirheistä, koska viemäröintiä ei ole toteutettu Suomen Kunnallisteknisen Yhdistyksen Julkaisun, Rakennusten vesijohdot ja viemärit v. 1959 mukaan ja pumppaamon osalta Suomen Rakennusmääräyskokoelman D1 kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 1987, mukaan.
Vakuutusyhtiö toteaa, että selvitysten mukaan kellaritilojen vahingoille on ollut useita syitä. Osa vahingoista on aiheutunut maaperäkosteudesta ja ulkopuolisista vesistä. Nämä vahingot ovat johtuneet puutteellisista sadevesien ohjauksista ja salaojien koroista suhteessa kellarin lattiapinnan tasoon. Kattokaivoilta lähtevien sadevesiviemäreiden virheellinen asennustapa ja padotuskorkeuden alapuolisista viemäripisteistä puuttuvat padotusventtiilit ovat aiheuttaneet veden tulvimisen kaivojen kautta kellaritiloihin. Jos viemäreissä olisi ollut määräysten ja ohjeiden edellyttämät padotusventtiilit, vettä ei olisi pumpun toimintahäiriön sattuessa päässyt tunkeutumaan viemäriputkea pitkin takaisin rakennukseen sisälle.
Vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan, että vahingot ovat seurausta rakennus- ja asennusvirheistä eikä vahinkoja voi katsoa myöskään vakuutusehtojen edellyttämäksi äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tapahtumaksi. Korvauspäätökset ovat vakuutusehtojen mukaisia.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- 21.7.2016 päivätty tarkastusraportti 20.7.2016 tehdystä vahinkokartoituksesta. Raportin mukaan viemärien tulvimisen syy ei ollut tiedossa. Raportissa todetaan myös, että seinien alaosassa on kosteuden aiheuttamia jälkiä, myös vaurioalueen ulkopuolella. Raportin erään valokuvan yhteyteen on merkitty ”huone, jossa on remontti ja kuivaus käynnissä, ilmeisesti aiemman vahingon aiheuttamaa”.
- 29.9.2016 päivätty lisätarkastusraportti 27.9.2016 suoritetusta tarkastuksesta. Raportin kohtaan ”Mikä aiheutti vahingon ja miksi” on merkitty: ”kertoman mukaan rankkasateen aikana viemärit on tulvinut vettä kellarikerrokseen useamman kerran melkein koko kellarin alueelle”. Raporttiin on Vahingon laajuus –kohtaan merkitty useita havaintoja ulkopuolisista kosteuksista.
- 28.9.2016 päivätty lausunto kohteen vesivahingon määritykseen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteiden kastuminen aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta rankkasadevahingosta tai muusta äkillisestä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta ja voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen vetoamalla rakennusvirheeseen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Yritysjohdon omaisuusvakuutuksen kohdan 21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Kohdan 21.1.2 (Poikkeuksellinen tulva) mukaan vakuutuksesta korvataan myös äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on
- rankkasadetulva
- vesistötulva
- merivesitulva
- tai eri tulvatyyppien yhdistelmä
siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen tai sen rakenteisiin suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
Kyseisen ehtokohdan
- 2. kappaleen mukaan rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen
- 6. kappaleen mukaan poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä [on] 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa.
Vakuutusehtojen
- kohdan 21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen vuoksi tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.
Asian arviointi
Vakuutuksenottaja on katsonut vesivahingon johtuneen ainoastaan siitä, että pumppukaivoon ohjautuneet vedet eivät olleet pumppautuneet pois uppopumpun oltua toimimaton palaneen sulakkeen vuoksi.
Vakuutusyhtiö on perustellut kielteistä korvauspäätöstä sillä, että kyse ei ole ollut vakuutusehtojen tarkoittamasta rankkasadetulvasta tai muusta ehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdassa 21.1.2 on nimenomaisesti mainittu korvattavaksi muun muassa rankkasadetulvasta aiheutuneet vahingot. Vakuutusehtojen mukaan rankkasadetulvalla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakkaan sateen aiheuttamaa veden tulvimista maanpinnalla. Poikkeuksellisesta sateesta on ehtojen mukaan kyse, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa.
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään kertonut, että Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan suurin paikkakunnalla 5.7.2016 mitattu sademäärä on ollut 31,2 mm vuorokaudessa ja suurin tunnin aikana satanut määrä 13 mm.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. Vakuutuksenottaja ei ole kiistänyt vakuutusyhtiön esittämää tietoa sademääristä, eikä niistä ole esitetty muutakaan selvitystä.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyse ole ollut vakuutusehtojen korvattavaksi määrittelemästä, poikkeuksellisen rankkasadetulvan aiheuttamasta vahingosta.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että kellaritilojen vahinkoihin on ollut useita syitä. Vahingot ovat olleet seurausta rakennus- ja asennusvirheistä, eikä vahinkoja voida katsoa vakuutusehtojen edellyttämäksi äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tapahtumaksi.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä siitä milloin ja mistä syystä pumppulaitteiston sulake on palanut. Asiakirjoista ilmenee, että rakennuksessa on ollut muitakin kosteus- ja vuotovahinkoja ja että pumppulaitteisto on aikanaan asennettu sen vuoksi, että tulvavedet olivat aiheuttaneet vahinkoja. Asiakirjoista ilmenee myös, ettei rakennuksessa ollut padotusventtiileitä.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vuotovahingon ole osoitettu aiheutuneen kotivakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön epäyspäätös on vakuutusehtojen mukainen, eikä suosita korvausta. Koska kyse ei ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta, Vakuutuslautakunta ei lausu rajoitusehtojen soveltamisesta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho