FINE-004995

Tapahtumatiedot

A muutti 1.3.2016 asumaan vuokraamaansa huoneistoon. Ennen muuttoa A:n äiti B osti 15.2.2016 vakuutusyhtiön verkkokaupasta kotivakuutuksen, joka sisältää myös oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen. Hakemuslomakkeen asiakastiedot-kohdassa asiakkaaksi oli ilmoitettu B ja osoitteeksi A:n vuokra-asunnon osoite, jonka ilmoitettiin olevan henkilön (B:n) oma osoite. Asiakkaan tunnistaminen tapahtui B:n verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen. Automaattinen ilmoitus vakuutuksen voimaantulosta lähti hakemuslomakkeelle ilmoitettuun A:n sähköpostiosoitteeseen. Vakuutuskirja postitettiin 18.2.2016 B:n nimellä A:n vuokrahuoneiston osoitteeseen.

A:n vuokrahuoneistossa tapahtui elokuussa 2016 kylpyhuoneen lattiakaivon tukkeutumisesta johtuva vesivahinko, josta aiheutuneista korjauskustannuksista asunto-osakeyhtiö esitti korvausvaatimuksen A:lle. A teki asiassa oikeusturvailmoituksen vakuutusyhtiölle ja pyysi yhtiötä samalla tutkimaan, korvaako kotivakuutuksen vastuuvakuutus vesivahingon korjauskustannukset.

Vakuutusyhtiö antoi 18.1.2017 korvauspäätöksen oikeusturvavakuutuksesta. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutettuja ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt sekä vakuutetun omistaman tai hänen hallinnassaan olevan moottoriajoneuvon kuljettaja tässä ominaisuudessaan. Vakuutetun asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta. Koska A ei ollut vakuutuksenottaja eikä asunut samassa taloudessa vakuutuksenottaja B:n kanssa, yhtiö ei myöntänyt oikeusturvaetua.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että vakuutusyhtiö tekee asiassa myönteisen korvauspäätöksen ja korvaa vahingon oikeusturva- ja vastuuvakuutuksista.

Vakuutusyhtiö on myynyt vakuutuksen verkkokaupassa, eikä verkkokaupassa ole vakuutuksen ostovahvistuksessa ollut erillistä mainintaa siitä, että vakuutuksen voimassaolo edellyttäisi muuttoilmoituksen tekemistä. Toimittamassaan vakuutuskirjassa yhtiö ei myöskään ole huomauttanut vakuutuksenottaja B:lle, ettei vakuutus ole voimassa, vaikka vakuutusyhtiö on voinut havaita väestörekisteristä, ettei B asu ko. huoneistossa. Vakuutusyhtiön vetoamat ehdot myönnetyn ja maksetun kotivakuutuksen voimassaolon rajoittajina ovat sillä tavoin yksittäistä kuluttajaa kohtaan yllättäviä ja ankaria, että vakuutusyhtiöllä olisi ollut erityinen velvollisuus huomauttaa kuluttajaa ehtojen vaikutuksesta, mitä yhtiö ei ole tehnyt. Näin ollen A katsoo, ettei yhtiö voi hylätä korvaushakemusta vakuutuksen puuttumisen perusteella.

Vakuutusyhtiö on Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa sivuuttanut tyystin sen tosiasian, että B on ottanut vakuutuksen omissa nimissään, mutta A:n lukuun. Tällaiseen menettelyyn hänellä on ollut laillinen oikeus, eikä vakuutusyhtiö ole menettelyä vakuutusehdoissaan myöskään kieltänyt. A ja B ovat sopineet, että B ottaa A:lle kotivakuutuksen A:n huoneenvuokrasopimuksen perusteella hallitsemaan huoneistoon. Vakuutusyhtiö ei ole ilmoittanut vakuutuksia internetissä markkinoidessaan, että henkilötunnuksella olisi jotakin merkitystä vakuutusmaksun määräytymisen kannalta. Sikäli kuin vakuutustarjous laskettaisiin henkilötunnuksen perusteella, ei asiassa voine olla kysymys muusta kuin ikään tai sukupuoleen perustuvasta asiakkaiden eriarvoiseen asemaan asettamisesta, mistä seikasta vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole ilmoittanut vakuutuksenottajille etukäteen. Siten B on saanut ottaa vakuutuksen omissa nimissään A:n lukuun ja vakuutusyhtiö on korvausvelvollinen asiassa. Asiassa on riidatonta, että vakuutusyhtiö on saanut vakuutusmaksun ja saanut siten katettua sitä riskiä, mikä sille vakuutuksesta aiheutuu. Vakuutusyhtiö ei ole selvittänyt, olisiko vakuutusmaksu ollut erisuuruinen, jos vakuutusyhtiölle olisi ilmoitettu A:n henkilötunnus. Henkilötunnuksen merkityksestä vakuutuksen hinnan määräytymiselle ei ole ilmoitettu yhtiön markkinointimateriaalissa tai ehdoissa, joten A ja B eivät ole voineet ottaa asiaa huomioon vakuutusta otettaessa. Kun kyse on vakuutusyhtiön laatimasta materiaalista, on selvää, että epäselviä sopimusehtoja on tulkittava laatijansa eli vakuutusyhtiön vahingoksi.

Yhtiö ei ole lisävastineessaan perustellut näkemystään siitä, että vakuutussopimusta ei voisi tehdä omissa nimissään, mutta toisen henkilön lukuun. Muutoinkaan vakuutusehdoissa ei ole määritelty, että näin toimittaessa oikeudellisena seuraamuksena olisi vakuutussopimuksen pätemättömyys. Sitä ei voi pitää myöskään yleisten oikeustoimiopillisten periaatteiden mukaisena, vakuutuksenottajan kannalta oikeudenmukaisena ja kohtuullisena seuraamuksena. Pelkästään se seikka, että vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että sillä on käytössään vastuuvalintaperiaatteet, joihin vaikuttaa vakuutetun ikä, ei johda vakuutussopimuksen pätemättömyyteen. Jos vakuutusyhtiöllä on ollut käytössä henkilöön ja hänen ikäänsä liittyvät vastuuvalintaperiaatteet, se on luopunut vetoamasta niihin siinä vaiheessa, kun se on lähettänyt vakuutuksen ostovahvistuksen A:n sähköpostiosoitteeseen. Muutoinkaan ei voida pitää käytännön elämälle vieraana, että vanhemmat ottavat lapsilleen koti- ym. vakuutuksia lasten muuttaessa asumaan itsenäisesti. Kun vakuutusyhtiö on katsonut liiketoimintansa edellyttävän vakuutusten myyntiä internetin välityksellä, tulee vakuutusyhtiölle asettaa erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että vakuutussopimus tulee voimaan vakuutuksenottajan haluamalla tavalla. Tässä tapauksessa A on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että hänellä on asunnossaan laaja kotivakuutus, kun vakuutusyhtiö on näin ilmoittanut automaattisella ostovahvistussähköpostilla, johon ei ole voinut vastata.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että kotivakuutuksen, vastuuvakuutuksen ja oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. Tämä tieto ilmenee vakuutusehtojen lisäksi myös vakuutusoppaassa sekä verkkokaupassa valittaessa vakuutusturvan laajuutta.

Vakuutussopimus on tehty vakuutusyhtiön ja B:n välillä ja on ollut voimassa B:n hyväksi riippumatta siitä, missä hän virallisesti asui, sekä B:n kanssa samassa taloudessa asuvien henkilöiden hyväksi. Vakuutuksen voimassaolo ei ole edellyttänyt muuttoilmoituksen tekemistä. Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut mitään syytä epäillä, ettei vakuutettu huoneisto olisi ollut vakuutuksenottajan omassa käytössä. Vakuutusta otettaessa B ilmoitti omaksi osoitteekseen asunnon osoitteen, ja ettei hän vuokraa kyseistä asuntoa toiselle. Tästä syystä vakuutuskirjalle laitettiin maininta ”Asunto on omassa käytössä”. Vakuutusyhtiö ei ole voinut mistään tietää tai edes päätellä, että vakuutettu huoneisto olisi B:n aikuisen tyttären A:n käytössä ja että kotivakuutus olisi annetuista tiedoista poiketen tarkoitettu otettavaksi A:lle, hänen nimiinsä ja hänen hyväkseen. Toisin kuin A esittää, verkkokaupasta otettu kotivakuutus oli voimassa sellaisena kuin se oli ostettukin. Vakuutuksenottajana oli B ja omaisuusvakuutuksen kohteena vakuutushakemuksessa ilmoitettu vuokra-asunto, huoneiston kiinteä sisustus ja vakuutuspaikassa oleva vakuutuksenottajan ja muiden vakuutettujen omistama irtaimisto. Vastuu- ja oikeusturvavakuutukset olivat voimassa B:n ja vakuutusehdoissa määriteltyjen muiden vakuutettujen hyväksi. A ei ole asunut B:n kanssa samassa taloudessa, joten vakuutus ei ole miltään osin ollut hänen hyväkseen voimassa.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen päättämistä annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta. Lainkohdan esitöiden (HE 114/1993) mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi ei yleensä riitä pelkkä vakiovakuutusehtojen antaminen, mutta henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille edellytetyt tiedot. Vakuutettujen henkilöiden piiri on kerrottu vakuutusoppaassa ja -ehdoissa. Vakuutuksen ostaminen verkkokaupassa edellyttää, että asiakas merkitsee rastilla lukeneensa oppaan ja ehdot. Jos asiakas on rastinut lukeneensa vakuutusoppaan ja vakuutusehdot, mutta ei tosiasiassa ole niitä lukenut, rinnastuu tilanne siihen, ettei asiakas halua tarkempia tietoja vakuutuksesta ja hyväksyy ehdot sellaisena kuin ne on ehtoihin kirjattu. Yhtiö katsoo täyttäneensä tiedonantovelvollisuutensa asianmukaisesti. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei vastuu- ja oikeusturvavakuutuksia ole sidottu vakuutuspaikkaan, vaan vakuutuksenottajan henkilöön. Vakuutusehdot, joissa vakuutettujen piiri on määritelty edellä kerrotuin tavoin, ovat yleisesti käytössä markkinoilla olevissa vakuutuksissa. Ehdot eivät poikkea vakiintuneesta vakuutuskäytännöstä eikä niitä voi pitää yllätyksellisinä tai kohtuuttomina.

Vakuutuksenottaja on henkilö, joka tekee vakuutussopimuksen vakuutusyhtiö kanssa. Vakuutusyhtiöllä on ollut sopimussuhde B:n, ei A:n kanssa. Se, mitä A ja B ovat keskenään sopineet vakuutuksen ottamisesta, ei miltään osin sido vakuutusyhtiötä, eikä vakuutusyhtiö ole myöskään ollut tästä mahdollisesta sopimuksesta tietoinen. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vakuutusyhtiöillä on nk. vastuuvalintaperiaatteet, joissa määritellään, millaisia riskejä ja millä ehdoilla vakuutusyhtiö vakuuttaa. Yhtiö arvioi riskit ja hinnoittelee vakuutukset suhteessa riskeihin. Vakuutuksenottajan henkilöllisyys tarkastetaan vakuutuksen ostotilanteessa, jotta vakuutusyhtiö voi arvioida vastuuvalintaperiaatteiden mukaisten edellytysten täyttymisen. Henkilötunnuksen perusteella vakuutusyhtiö tarkastaa, ovatko vakuutuksenottajan luottotiedot kunnossa, onko väärinkäytösrekisterissä merkintöjä tai onko vakuutuksenottajalla maksamattomia vakuutusmaksuja. Kotivakuutuksen hintaan vaikuttavat vakuutettavasta kohteesta riippuen mm. vakuutuksenottajan ikä, asuinpaikka, vakuutus- ja vahinkohistoria, kohteen ominaisuudet ja käyttötarkoitus, vakuutusturvan laajuus ja omavastuun määrä. Vakuutuksenottajan sukupuolella ei ole vaikutusta vakuutuksen hinnoitteluun. Vakuutuksenottajaan liittyvät seikat voivat vaikuttaa hintaan myös erilaisten alennusten, kuten vakuutusyhtiön etuohjelman kautta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko B:n ottama kotivakuutus ja sen sisältämät oikeusturva- ja vastuuvakuutus olleet voimassa A:n hyväksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (28.6.2991/543) 2.1 §:n 4 kohdan mukaan tässä laissa tarkoitetaan vakuutuksenottajalla sitä, joka on tehnyt vakuutuksenantajan kanssa vakuutussopimuksen. 2.1 §:n 5 kohdan mukaan tässä laissa tarkoitetaan vakuutetulla sitä, joka on henkilövakuutuksen kohteena tai jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa.

Lain 5 §:n (14.5.2010/426) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet. (1 mom.) Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta. (2 mom.)

Lain 9.1 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää.

Lain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Kodin omaisuusvakuutusehtojen kohdan 1 (Vakuutetut ja vakuutuksen voimassaolo) mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilön katsotaan asuvan vakinaisesti osoitteessa, jossa hän todellisuudessa pääasiassa asuu ja oleskelee mm. toimeentulonsa, opiskelunsa ja muiden elinolosuhteidensa takia. Vakuutetun asuinpaikkana pidetään pääsääntöisesti väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta. (…)

Yksityishenkilön oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 1 (Vakuutetut ja vakuutuksen voimassaolo) mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt sekä vakuutetun omistaman tai hänen hallinnassaan olevan moottoriajoneuvon kuljettaja tässä ominaisuudessaan. Vakuutetun asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta. (…)

Yksityishenkilön vastuuvakuutusehtojen kohdan 1 (Vakuutetut ja vakuutuksen voimassaolo) mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakuutetun asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta. (…)

Asian arviointi

1. Vakuutuksenottaja

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksenottajalla tarkoitetaan sitä, joka on tehnyt vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutusta on vakuutusyhtiön verkkokaupassa 15.2.2016 hakenut B, joka on vakuutushakemusta täyttäessään ilmoittanut, että vakuutuspaikka (A:n vuokra-asunto) on hänen oma osoitteensa. Verkkokaupan automaattinen vahvistussähköposti on lähtenyt hakijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen, joka on ollut A:n sähköpostiosoite. Vakuutuskirja on lähetetty 18.2.2016 B:n nimellä A:n vuokra-asunnon osoitteeseen. A on esittänyt, että B on tosiasiassa tehnyt vakuutussopimuksen omissa nimissään, mutta A:n lukuun A:n ja B:n välisen sopimuksen perusteella.

Tilanteessa, jossa on epäselvyyttä siitä, onko sopimuksen tehnyt henkilö toiminut omaan lukuunsa vai toisen edustajana, on lähtökohtana, että toiminta tapahtuu henkilön omaan lukuun, ellei muusta ole selvitystä. Jos edustaja ei tuo esiin asemaansa edustajana tai tämän ei muuten ole olosuhteet huomioon ottaen pitänyt käydä selväksi sopimuskumppanille, katsotaan edustajan tulleen itse sopimuksen osapuoleksi. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei B ole nyt puheena olevaa vakuutussopimusta tehdessään tuonut esiin, että on toiminut A:n edustajana eikä tämä seikka ole muutenkaan lautakunnan käytössä olevan selvityksen perusteella ollut vakuutusyhtiön pääteltävissä. Näin ollen lautakunta katsoo vakuutussopimuksen syntyneen B:n ja vakuutusyhtiön välille ja B:n siis olleen sopimuksessa vakuutuksenottajan asemassa. Toisaalta koska vakuutussopimuksen kohteena ovat jonkun nimenomaisen henkilön, eli vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun, tietyt riskit, ei ole ajateltavissa, että vakuutuksenottaja voisi yksipuolisella päätöksellään varsinkaan vakuutuksenantajan tästä mitään tietämättä muuttaa vakuutussopimusta kattamaan jonkun kokonaan toisen henkilön riskejä. Komissio- tai bulvaanisuhteeseen perustuva taikka muukaan välillinen edustus ei siten tule kysymykseen vakuutussopimuksen yhteydessä.

2. Tiedonantovelvollisuus ja verkkokaupasta lähetetyn automaattisen sähköpostivahvistuksen merkitys

A on esittänyt, ettei vakuutusyhtiö ole ennen vakuutussopimuksen tekemistä riittävällä tavalla informoinut vakuutuksenottajaa vakuutettujen piiristä.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutusyhtiön on ennen vakuutussopimuksen päättämistä annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lain 9 §:n mukaan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti johtaa siihen, että vakuutuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla on saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993, yksityiskohtaiset perustelut, vakuutussopimuslain 5 §) mukaan lain 5 §:n 1 momentissa ei säädetä lähemmin siitä, millä tavalla ja missä yhteydessä tietoja on annettava, eikä siitä, kuinka yksityiskohtaisia tietoja kulloinkin on annettava. Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa ja tietojen sisältö yksittäistapauksessa ovat riippuvaisia vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta, mutta henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa esitetyt tiedot.

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan vakuutuksen ottaminen verkkokaupasta on edellyttänyt, että vakuutuksen hakija merkitsee rastilla lukeneensa vakuutusoppaan ja vakuutusehdot (teksti: ”Olen lukenut vakuutusoppaan ja vakuutusehdot. Antamani tiedot ovat oikein.”). Kotivakuutuksen vakuutusoppaassa (voimassa 1.1.2016 alkaen) on kerrottu vakuutettujen piiristä seuraavaa:

oppaan sivu 5, tiivistelmä ”Mitä turvista korvataan”. Yksityishenkilön vastuu: korvaamme sinun tai taloudessasi asuvan henkilön ulkopuoliselle aiheuttaman esine- tai henkilövahingon jopa 170.000 euroon asti. Yksityishenkilön oikeusturva: Korvaamme yksityiselämääsi liittyvien riita- ja rikosasioiden oikeudenkäyntikuluja jopa 17.000 euroon asti. Vakuutettuja ovat myös samassa taloudessa kanssasi vakinaisesti asuvat henkilöt.
oppaan sivu 6, ”Mitä kotivakuutukseen sisältyy”. Vastuuvakuutus: Vakuutus kattaa sen korvausvelvollisuuden, joka vakuutetulle tai hänen kanssaan samassa taloudessa vakituisesti asuvalle henkilölle syntyy heidän yksityishenkilöinä toisille aiheuttamista äkillisistä ja ennalta arvaamattomista esine- tai henkilövahingoista. Oikeusturvavakuutus: Vakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti välttämättömät ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut vakuutettujen yksityiselämään ja omassa käytössä oleviin kohteisiin liittyvissä riita- ja rikosasioissa. Vakuutettuja ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Vakuutuslautakunta toteaa, että B on vakuutusta hakemalla vahvistanut lukeneensa vakuutusoppaan ja vakuutusehdot. Lautakunta katsoo, että vastuu- ja oikeusturvavakuutusten vakuutettujen piiri on selvitetty vakuutusoppaassa yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi. Vakuutusyhtiöllä ei ole B:n vakuutushakemukseen ilmoittamien tietojen perusteella ollut syytä olettaa, että vakuutettava asunto olisi jonkun muun kuin B:n itsensä käytössä, mistä johtuen yhtiöllä ei ole ollut syytä erityisesti korostaa vakuutettujen piiriä koskevaa ehtoa vakuutusoppaassa esitetyn lisäksi. Vakuutusyhtiön on katsottava täyttäneen asiassa tiedonantovelvollisuutensa. On vakuutuksen hakijan vastuulla, mikäli hän jättää tutustumatta vakuutusyhtiön antamiin tietoihin. Vakuutussopimuksen on katsottava tulleen voimaan vakiovakuutusehtojen sisältöisenä.

A on esittänyt, että hänellä on ollut perusteltu syy olettaa vakuutussopimuksen olleen voimassa hänen hyväkseen, kun verkkopalvelun automaattinen sähköpostivahvistus on tullut hänen sähköpostiosoitteeseensa. Vakuutuslautakunta toteaa tältä osin, että vastaus on tullut siihen osoitteeseen, jonka vakuutuksen hakija eli B on ilmoittanut hakulomakkeeseen. Pelkästään se seikka, että sähköisessä vakuutushakemuksessa ilmoitettu sähköpostiosoite poikkeaa joiltakin osin vakuutuksenottajaksi ilmoitetun henkilön nimestä, ei anna vakuutuksenantajalle syytä epäillä, että vakuutuksenottajaaseman kohdentumiseen liittyisi virhe tai erehdys. Myös A:n on täytynyt tämä ymmärtää, eikä siten pelkästään se, että vakuutuksenantaja on lähettänyt sähköpostin B:n ilmoittamaan A:n sähköpostiosoitteeseen, luo A:lle perusteltua syytä olettaa olevansa vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun asemassa.

3. Lopputulos

Vakuutusehtojen mukaan oikeusturva- ja vastuuvakuutuksissa ovat vakuutettuina vakuutuksenottaja ja muut hänen kanssaan samassa taloudessa vakituisesti asuvat henkilöt. Vakuutuksenottaja nyt puheena olevassa vakuutuksessa on ollut B. Korvausta hakeneen A:n ei ole väitetty asuneen vahinkotapahtuman sattuessa samassa taloudessa B:n kanssa, eikä selvityksistä muutenkaan tällaista ilmene. A ei siten ole ollut vakuutetun asemassa, mikä tarkoittaa, että oikeusturva- ja vastuuvakuutukset eivät ole olleet voimassa A:n hyväksi. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Karimäki ja Toimi. Jäsenten Korpiola ja Rusanen eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola (eri mieltä)
Rusanen (eri mieltä)
Toimi

Jäsenten Korpiola ja Rusanen eriävä mielipide:

Vakuutuksenottaja

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan vakuutussopimuslain mukaan sitä, joka on tehnyt vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutusta on vakuutusyhtiön verkkokaupassa 15.2.2016 hakenut B, joka on vakuutushakemusta täyttäessään ilmoittanut, että vakuutuspaikka (A:n vuokra-asunto) on ”henkilön oma osoite”. Verkkokaupan automaattinen vahvistussähköposti on lähtenyt hakijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen, joka on ollut B:n ilmoittama A:n sähköpostiosoite. Vakuutuskirja on lähetetty 18.2.2016 B:n nimellä B:n ilmoittamaan A:n vuokra-asunnon osoitteeseen. A on esittänyt, että B on tosiasiassa tehnyt vakuutussopimuksen omissa nimissään, mutta A:n lukuun A:n ja B:n välisen sopimuksen perusteella.

Vakuutusyhtiöillä ei ole vapaaehtoisissa vakuutuksissa sopimuspakkoa. Yhtiöillä on käytössään vastuuvalintaperiaatteet, joihin perustuen päätetään, kenelle, millä hinnalla ja millä ehdoilla vakuutuksia myönnetään. Jotta vakuutusyhtiö voisi harkita, voiko se myöntää haetun vakuutuksen, tulee vakuutuksen hakijan vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön ennen vakuutussopimuksen tekemistä esittämiin kysymyksiin. Vakuutusyhtiöllä tulee olla tieto siitä, kenen kanssa se tekee sopimuksen. Yleensä vakuutussopimusta ei voi vakuutusyhtiötä sitovasti tehdä omissa nimissään toisen lukuun ilman vakuutusyhtiön suostumusta.

Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta

A on esittänyt, ettei vakuutusyhtiö ole ennen vakuutussopimuksen tekemistä riittävällä tavalla informoinut vakuutuksenottajaa vakuutettujen piiristä.

Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993, yksityiskohtaiset perustelut, vakuutussopimuslain 5 §) mukaan lain 5 §:n 1 momentissa ei säädetä lähemmin siitä, millä tavalla ja missä yhteydessä tietoja on annettava, eikä siitä, kuinka yksityiskohtaisia tietoja kulloinkin on annettava. Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa ja tietojen sisältö yksittäistapauksessa ovat riippuvaisia vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta, mutta henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa esitetyt tiedot.

Verkkoasioinnissa ei synny keskustelua asiakkaan ja vakuutusyhtiön edustajan välillä toisin kuin puhelimitse tai henkilökohtaisesti asioidessa. Siksi tiedonantovelvollisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että keskivertokuluttajalla ei ole juristin tai vakuutusasiantuntijan veroisia tietoja vakuutusalan termistöistä, käytännöistä tai vakiintuneista toimintatavoista.

Lautakunnan käytettävissä on ollut KotiOsto-niminen asiakirja, ilmeisesti vahvistusasiakirja, jossa on lueteltu vakuutuksen asiakastiedot, sopimustiedot, tuotteen tiedot: koti, turvat (irtaimisto, vahingonkorvausvelvollisuus, oikeusturva) ja koti yhteensä. Ainoa kohta, joka viittaa yhteyteen asiakkaan ja kotiosoitteen välillä on kohdassa asiakastiedot, jossa todetaan samalla rivillä ”kieli (suomi)” kanssa ”henkilön oma osoite”. Siinä ei määritellä, kenen henkilön osoitetta tarkoitetaan. Tässä kohden B on voinut perustellusti olettaa, että henkilön oma osoite viittaa henkilöön, jolle hän on ottamassa vakuutusta. Yhtiölle olisi ilmeisesti teknisesti varsin helppoa jo tässä vaiheessa vaaditun vahvan tunnistautumisen ansiosta tarkistaa asiakkaan ja osoitteen välinen yhteys tai paremminkin se, että yhteyttä ei ole. Tähän viittaa sekin, että kyseisessä vahvistuksessa (?) on myös kohta ”Lähiosoite (kiint.rekisteristä ruutuid)”, jonka perässä on numerosarja.

Asiakkaan sähköpostiosoitteella ei sinällään ole merkitystä, koska sähköpostiosoitteet ovat mitä erilaisimpia eikä niiden perusteella voi tunnistaa henkilöä. A:n sähköpostiin saapuneessa vahvistuksessa yksilöidään vakuutus ainoastaan osoitteen mukaan. Vahvistusasiakirjassa ei mainita vakuutuksenottajan nimeä. Vahvistus ei tiettävästi ole mennyt B:n tietoon. Sen mukana tulleessa vakuutusoppaassa Yksilöllistä turvaa kodillesi selvitetään vakuutuksen pääsisältöä.

Oppaan sivu 9, vastuuvakuutus: ”Vakuutus kattaa sen korvausvelvollisuuden, joka vakuutetulle tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalle henkilölle syntyy…” sekä oikeusturvavakuutus: ”vakuutettuja ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.” Sivulla 11 kohdassa Vakuutuksen voimassaolo: ”Kotivakuutus koskee vakuutuksenottajan sekä hänen taloudessaan vakinaisesti asuvien henkilöiden omaisuutta.”

Missään vakuutuksen verkko-ostamisen vaiheessa tai esitteessä ei ole selvitetty, mitä vakuutuksenottajalla tarkoitetaan eikä kerrottu, ettei kotivakuutusta voi ottaa toisen puolesta. Keskivertokuluttajan ei voi olettaa ymmärtävän termien merkitystä, ellei niitä selvitetä hänelle. Kotivakuutus on markkinoinnissa ja verkkokaupan sivuilla sekä myös vahvistuksessa päinvastoin vahvasti sidottu kotiin ja osoitteeseen, ei siihen, kuka on ns. kirjoilla osoitteessa tai kuka on vakuutuksenottaja tai vakuutettu. Tämä asia olisi varsin helposti korjattavissa joko lyhyesti mainitsemalla asia jo ennen vakuutuksen verkko-ostosta tai verkko-ostoksen aikana heti, kun vahva tunnistautuminen on tehty ja vakuutuspaikan osoite annettu.

Mikään seikka ei viittaa siihen, että B olisi ottanut vakuutuksen A:n nimiin vakuutusyhtiötä harhauttaakseen. Vakuutusyhtiö on hyötynyt vakuutusmaksuista kunnes se sai korvaushakemuksen ja olisi hyötynyt edelleen ilman vahingon sattumista.

Johtopäätökset

Edellä olevan perusteella katsomme vakuutusyhtiön laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa olennaisilta osiltaan, kun se ei ole selkeästi ja ymmärrettävästi selvittänyt, ettei B voi ottaa A:lle kotivakuutusta. Vakuutus on voimassa sen sisältöisenä kuin B on voinut perustellusti olettaa eli A:n hyväksi.