Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omakotitalossa tapahtui 13.5.2016 vesivahinko käyttövesiputken ja jakotukin liitoksen irrotessa saunatilassa. 17.5.2016 suoritetun vahinkokartoituksen mukaan putki ei irtoamisen jälkeen enää yltänyt jakotukkiin. Vettä oli päässyt kylpyhuoneen kynnyksen yli olohuoneeseen ja valunut myös kellariin. Korvausta vahingosta oli haettu kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö oli tilannut asiantuntijalausunnon liitoksen irtoamisen syyn selvittämiseksi. 27.6.2016 päivätyn lausunnon mukaan liitoksessa oli asennusvirhe. Liitoksessa oli käytetty FPL-liitintä, joka on tarkoitettu metalliputkille. Liitoksessa olisi pitänyt olla muoviputkille tarkoitettu FPL-PX liitin. Liittimien runko on sama, mutta kiristyshela, kiristysmutteri ja tukiholkki poikkeavat toisistaan. Vakuutuksenottajalle ilmoitettiin puhelimitse 4.7.2016, ettei asennusvirheestä johtuvaa vahinkoa korvata.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on katsonut valituksessaan, että letku oli palautunut muotoonsa ennen kuin vakuutusyhtiön asiantuntija tutki putken ja näin ollen liitoksen kiristyksestä ei ollut nähtävissä jälkiä. Vakuutuksenottajan mukaan laitevalmistajan ohjeissa ei ollut merkintöjä siitä, että käytetty liitostapa olisi kielletty. Espoon rakennusvalvontaviraston LVI-tekniikan tarkastaja ja muut vakuutuksenottajan haastattelemat LVI-alan asiantuntijat olivat sitä mieltä, ettei asennusta ollut tehty väärin.

Vakuutuksenottajan mukaan vahinko laajeni, koska vakuutusyhtiön tilaama asiantuntija saapui paikalle vasta kuukauden kuluttua vahingosta. Vakuutuksenottaja ei ollut saanut vakuutusyhtiöltä lupaa aloittaa mitään korjaustöitä ennen tätä asiantuntijan käyntiä. Viivyttely johti siihen, ettei asunnossa enää voinut asua ja lisäksi vakuutuksenottajan pojalla ilmeni astmaoireita. Myös vakuutuksenottajan kaksi kissaa alkoivat yskiä.

Vakuutuksenottaja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vesivahingon korjauksen töineen ja materiaaleineen, sijaisasunnon vuokran, tavaroiden varastoimisesta aiheutuneet kustannukset sekä astman hoito- ja tutkimuskulut. Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta myös mielipahasta ja inhimillisestä kärsimyksestä, joka aiheutui korvauspäätöksen odottamisesta.

Vakuutuksenottajan mukaan hänelle ei ollut kerrottu asennus- ja rakennusvirhettä koskevasta rajoitusehdosta ennen vakuutuksen ottamista. Vakuutuksenottaja oli varmistanut, että hänellä oli laajin mahdollinen vakuutusturva vuotovahinkojen varalle. Vakuutuksenottaja ei olisi ottanut vakuutusta, jos vakuutusyhtiön edustaja olisi vakuutusta tehtäessä kertonut rajoitusehdosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että käyttövesiputken vuodot ovat tyypillisiä korvattavia vahinkotapahtumia. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa vuodon syy on rajoitusehdoissa mainittu asennusvirhe.

Käyttövesiputki oli sen irtoamisen jälkeen useita senttimetrejä liian lyhyt. Putken lyhentymisen syy ei ollut selvillä, mutta asiantuntijalausunnon mukaan todennäköisin syy oli perusmaan tai alapohjan muodonmuutos. Jos irtoaminen on johtunut maan tai rakenteiden painumisesta, kyse ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vaan rakennusvirheestä. Oikeinkaan tehdyn liitoksen irtoamista ei vakuutuksesta korvattaisi, jos syynä siihen olisi mainittu painuminen.

Vakuutusyhtiö ei ole ohjeistanut vakuutuksenottajaa pidättäytymään korjaustöiden aloittamisesta vaan kehottanut häntä aloittamaan työt. Korvauspäätöstä ei ollut mahdollista tehdä ennen asiantuntijalausunnon saapumista ja se oli tehty pikaisesti eli viikon kuluessa lausunnon vastaanottamisesta. Vastuu korjaustöiden tekemisestä on joka tapauksessa aina kiinteistönomistajalla.

Kotivakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaisia esinevahinkoja sekä eräitä niihin liittyviä muita kustannuksia, jotka on vakuutusehdoissa määritetty. Sen sijaan vaatimukset mielipahan, inhimillisen kärsimyksen ja astman korvaamisesta eivät perustu vakuutusehtoihin eikä niiden korvaami-selle ole esitetty muitakaan perusteita.

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että vakuutuksen myyneen henkilön antaman selvityksen mukaan vakuutustilanteessa vakuutuksenottajan kanssa käydään aina läpi yleisellä tasolla mm. vesivahingot ja palo- , murto- ym. turvat. Vakuutuksen laatu määrittelee, mitä tietoja myyntitilanteessa tulee antaa. Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan kanssa oli keskusteltu vakuutukseen liittyvän vuototurvan tasosta. Vesivuototapauksissa laaja kotivakuutus on paras mahdollinen vaihtoehto. Vakuuttamistilanteessa ei ole mahdollista käydä läpi kaikkia mahdollisia tilanteita vaan vakuutuksenottajalle kerrotaan vain oleelliset tiedot. Keskustelussa tuodaan esille, ettei paraskaan mahdollinen vakuutus aina korvaa kaikkea. Toimintamalliin kuuluu antaa tuoteseloste, josta käy ilmi mm. vakuutuksen rajoitusehdot. Tarjousvahvistuksella vakuutuksenottaja vahvistaa vastaanottaneensa tuoteselosteen. Tässä tapauksessa tarjousvahvistusta ei kuitenkaan ollut saatavilla.

Vakuutuksen myynyt henkilö on 19.6.2017 ilmoittanut, ettei hänellä ollut tarkkaa muistikuvaa vakuutuksentekotilanteesta. Ohjeistuksen mukaan vakuutuksenottajalle tulisi myyntitilanteessa antaa tuoteseloste, mutta myyjä ei pystynyt varmuudella sanomaa, oliko tässä tapauksessa toimittu näin. Myyjän mukaan varmasti joissain tilanteissa tuoteseloste on jäänyt antamatta, mutta näissä tilanteissa vakuutuksenottajaa pyritään ohjeistamaan hakemaan tiedot vakuutusyhtiön verkkosivuilta. Joissain tapauksissa myyjä välittää vakuutuksenottajalle linkin verkkosivuille.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vahingossa kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamasta vuotovahingosta vai oliko vahinko aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla rakennus- tai asennusvirheestä. Asiassa on kyse myös sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiö täyttänyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa rajoitusehdon osalta ja oliko vakuutusyhtiöllä oikeus vedota siihen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Laaja Kotivakuutus) mukaan laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Poikkeuksellinen tulvavahinko korvataan kohdan 3.4.6 mukaan. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Vakuutusehtojen kohdan 3.4.10 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, höyry tai kaasu, kun se on virrannut suoraan

- rakennuksen kiinteästä johtoverkostosta

- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta

- kiinteistä käyttölaitteista tai

- pesukoneesta.

Lisäksi vuotovahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana. Vuotovahinkona ei korvata johtoverkon ja käyttölaitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.

Vakuutusehtojen kohdan 3.5.1 (Lisävahingot vakuutetulle omaisuudelle) mukaan vakuutuksesta korvataan omaisuuden katoaminen, varkaus ja vahingoittuminen, kun se tapahtuu saman-aikaisesti korvattavan vakuutustapahtuman yhteydessä. Vakuutuksesta korvataan lisäksi kylmyyden, kuumuuden, sateen tai muun sen kaltaisen syyn aiheuttamat esinevahingot, kun ne ovat olleet välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta palo- tai myrskyvahingosta.

Vakuutusehtojen kohdan 3.5.2 (Muut kustannukset) mukaan suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutetussa kohteessa korvataan vakuutuksesta korvattavan vahingon seurauksena

- kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, jotka vakuutuksenottajalle ovat aiheutuneet sattuneen tai välittömästi uhkaavan vahingon rajoittamisesta, torjumisesta tai paloviranomaisen määräämästä jälkivartioinnista

- vahingon korjaamisesta aiheutuneet vakuutuksen kohteena olevien rakennusten rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset.

Vakuutusehtojen kohdan 4.12 (Rakennus-, valmistus- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä

- rakenne-, valmistus- tai aineviasta

- perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta

- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta

- kun vesi on päässyt rakenteisiin lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta

- vesistö- tai merivesitulvasta tai niiden seurauksena jäiden liikkumisesta, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai luvan vastaisesti.

Vakuutusehtojen kohdan 4.23 (Muut vahingon korvaamiseen liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata

- vian etsimisestä aiheutuneita kustannuksia, jos vahinko ei ole tästä vakuutuksesta korvattava

- vahingon selvittämisestä aiheutuneita puhelin- ja matkakuluja, ansionmenetystä tai muita vastaavia kustannuksia

- lukon vaihtamis- tai sarjoituskustannuksia, ellei avain ole joutunut ulkopuolisen haltuun varkauden, murron tai ryöstön yhteydessä ja ellei kustannus ole kohdassa 3.5.2 tarkoitettu vahingontorjuntakulu

- omaisuuden arvonalentumista tai vahingon korjauttamisen yhteydessä tehtyjä muutos- tai parannustöitä

- kustannuksia, jotka aiheutuvat vahingon korjauttamisen yhteydessä värisävyeroista

- lisääntynyttä energian kulutusta

- tunne- tai vastaavia arvoja.

Vakuutusehtojen kohdan 5.5.1 (Rahakorvaus ja sen vaihtoehdot) mukaan esinevahinko korvataan ensisijaisesti korjauskustannusten mukaan.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvata vahingoittunut omaisuus joko uudelleen rakennuttamalla, korjauttamalla, hankkimalla uutta vastaavaa omaisuutta tai maksamalla rahakorvaus. Rahakorvauksen määrä lasketaan siitä hinnasta, jolla vakuutusyhtiö voisi hankkia tilalle vastaavanlaisen esineen.

Asian arviointi

Vahingon korvattavuus ja vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

Asiantuntijalausunnon mukaan vahingon aiheuttaneessa liitoksessa oli käytetty FPL-liitintä, joka on tarkoitettu metalliputkille. Liitoksessa olisi pitänyt olla FPL-PX liitin, joka on tarkoitettu muoviputkille. Liittimien runko on sama, mutta kiristyshela, kiristysmutteri ja tukiholkki poikkeavat toisistaan. Vahinkokartoitusraportin ja vakuutusyhtiön tilaaman asiantuntijalausunnon mukaan putki ei irtoamisen jälkeen yltänyt enää alkuperäiseen kiinnityskohtaan. Vakuutusyhtiö on katsonut, että jos erkaantuminen on johtunut maan painumisesta, kyse on rajoitusehdon tarkoittamasta rakennusvirheestä.

Vakuutuksenottaja on ilmoittanut, ettei hän olisi ottanut vakuutusta, jos vakuutusyhtiön edustaja olisi vakuutusta tehtäessä kertonut rakennus- ja asennusvirhettä koskevasta rajoitusehdosta.

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutus-tarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 5 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (114/1993) on todettu, että pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan asennusvirhettä koskevasta rajoitusehdosta oli kerrottu vakuutuksen tuoteselosteessa. Vakuutusyhtiön työntekijöiden työtapaan kuuluu yleensä antaa tuoteseloste. Vakuutuksen myynyt henkilö on ilmoittanut, ettei hän ollut varma oliko tuoteseloste annettu tässä tapauksessa. Myöskään tarjousvahvistusta, jolla vakuutuksenottaja vahvistaa saaneensa tuoteselosteen, ei ollut saatavilla.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole luotettavasti osoittanut, että vakuutuksenottajalle oli annettu tuoteselosteessa tai muulla vakuutussopimuslain 5 §:n tarkoittamalla tavalla tieto rakennus- ja asennusvirhettä koskevasta rajoituksesta. Vakuutus oli näin ollen tullut voimaan ilman mainittuja rajoitusehtoja.

Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että vuotovahingot ovat lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja, ellei vuodon syy ole aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamasta seikasta, kuten rakennus- tai asennusvirheestä. Koska vakuutukseen ei tiedonantovirheen perusteella sovelleta asennus- ja rakennusvirhettä koskevaa rajoitusehtoa, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiölle ole oikeutta evätä korvausta vuotovahingosta mainitsemillaan perusteilla.

Korvauspäätöksen viivästyminen

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vesivahinko tapahtui 13.5.2016. Vahinkokartoitus suoritettiin 17.5.2016, asiantuntijalausunto liitoksesta saapui vakuutusyhtiöön 28.6.2016 ja vakuutuksenottajalle ilmoitettiin korvauksen epäämisestä 4.7.2016. Kirjallinen korvauspäätös oli postitettu vakuutuksenottajalle 4.7.2016.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on saanut vakuutussopimuslain 69 §:n tarkoittamat asiakirjat 28.6.2016. Koska korvauspäätös oli tehty 4.7.2016 eli noin viikon kuluttua kyseisten asiakirjojen saapumisesta, vakuutusyhtiö ei ole ylittänyt vakuutussopimuslain 70 §:n mukaista korvauspäätöksen antamista koskevaa määräaikaa. Vakuutuslautakunta toteaa määräajan ylittämisen seurauksena olevan velvollisuus maksaa viivästyskorkoa, ja ettei vakuutuksenottajan vaatimus viivästyksen aiheuttaman mielipahan korvaamisesta perustu lakiin.

Vahingon pahentuminen

Vakuutusyhtiö oli pyytänyt puhelimitse 20.5.2016 vakuutuksenottajaa toimittamaan korjauksen tehneen LVI-asentajan lausunnon ja samalla sovittiin, että vakuutuksenottaja selvittää asiaa kartoittajan kanssa ja tilaa purkutyöt.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 31.5.2016, että vahingon käsittely oli vielä kesken eikä korvauspäätöksen ajankohtaa tiedetty. Vakuutuksenottajalle kerrottiin, että hän voi siirtää tavaroita pois vaurioalueelta. Vakuutusyhtiö sai asiantuntijalausunnon 28.6.2016 ja antoi korvauspäätöksen 4.7.2016.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kun vakuutusyhtiö ei ole ilmoittanut huolehtivansa korjaustöiden suorittamisesta tai tilaamisesta sen vastuu rajoittuu korjauskustannusten suorittamiseen. Vakuutusyhtiön ei ole myöskään näytetty korvauskäsittelyn aikana kieltäneen tai estäneen vakuutuksenottajaa ryhtymästä korjaustöihin. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, ettei vakuutusyhtiö ole korvausvastuussa vahingon mahdollisesta pahentumisesta aiheutuneista seuraamuksista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa. Vahingon pahenemista ja korvauspäätöksen viipymistä koskevien vaatimusten osalta lautakunta ei suosita muutosta asiaan.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Maso

Sario

Vaitomaa

Yrttiaho