Tapahtumatiedot

B oli toiminut vuonna 2006 perustetun asunto-osakeyhtiö A:n rakennusaikaisen hallituksen puheenjohtajana. Perustajaurakoitsijan mentyä konkurssiin ja asunto-osakeyhtiön hallinnon siirryttyä 1.6.2009 isännöitsijätoimistolle oli havaittu, että osakkaiden maksamien lainaosuussuoritusten ja huoneistokohtaisten velkaosuuksien lisäksi asunto-osakeyhtiöllä oli kattamatonta lainavastuuta 18 988,67 euroa. B:n katsottiin hallituksen puheenjohtajana olevan henkilökohtaisessa korvausvastuussa mainitun erotuksen syntymisestä, minkä johdosta B oli sopinut 1.2.2010 asunto-osakeyhtiö A:n kanssa maksujärjestelystä vahingon korvaamiseksi asunto-osakeyhtiölle.

B oli jättänyt pääosan sopimuksen mukaisista maksueristä suorittamatta ja hänet oli asetettu vuonna 2016 syytteeseen muun muassa törkeästä kavalluksesta. Kihlakunnansyyttäjän luovuttua syytteestä myös asunto-osakeyhtiö A oli luopunut rikosasian yhteydessä esittämästään vahingonkorvausvaatimuksesta. Tämän jälkeen asunto-osakeyhtiö A on hakenut vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua B:tä vastaan ajettavaa velkomusasiaa varten.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 8.6.2017 kieltäytynyt myöntämästä oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö on lausunut, että asia perustui jo rakennusaikana alkaneisiin olosuhteisiin. Kiinteistön oikeusturvavakuutus ei kattanut vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka johtui kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista tai vakuuksista. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyse oli rajoitusehdon tarkoittamasta tilanteesta, joka liittyi rakennusaikaan.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö A on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vakuutusyhtiön päätöksensä perusteena käyttämän rajoitusehdon soveltamisesta. Se seikka, että asia oli johtunut rakennusaikaisista tapahtumista, ei vastannut rajoitusehdon kirjausta. Kyseinen riita-asia ei johtunut kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, takuista tai vakuuksista, vaan siitä, että B ei ollut huolehtinut lainanlyhennyksistä asianmukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut rajoitusehdon soveltuvan asiaan ja on toistanut korvauspäätöksessä lausumansa. Perusteluinaan vakuutusyhtiö on lausunut muun muassa, että asunto-osakeyhtiö A:n rakennukset olivat valmistuneet vasta vuonna 2011, vaikka huoneistot oli otettu asumiskäyttöön jo vuonna 2007. Toimitetuista selvityksistä oli pääteltävissä, että B oli toiminut molemmissa asunto-osakeyhtiö A:n perustajaosakkaana olleissa osakeyhtiöissä, jotka olivat menneet konkurssiin. B oli rikosasian käsittelyn yhteydessä kiistänyt syyllistyneensä rikokseen ja kertonut, että rakennusurakan budjetti oli ylittynyt eikä siihen ollut saatu rahoitusta asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajilta, joten hän oli ylityksen määrästä asemansa perusteella henkilökohtaisessa vastuussa.

Kyseessä oleva asia on johtunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta rakennustyöstä ja niitä koskevista sopimuksista. B:n asiasta antamaa selvitystä oli pidettävä luotettavana. B oli kertonut perustajaosakkaan edustajana ja rakennusaikaisen hallituksen puheenjohtajana käyttäneensä lainanlyhennyksiin kohdistuneita kauppahinnan osuuksia budjetin ylittäneisiin rakennuskustannuksiin. Asiassa oli kyse siitä, ettei asunto-osakeyhtiön rakennustyössä ja rakennustyön rahoituksessa ollut noudatettu niitä koskevia suunnitelmia ja sopimuksia. B oli ollut määräävässä asemassa sekä perustajaosakkaiden edustajana että asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana toteuttamassa asunto-osakeyhtiön rakennusten rakentamista ja niitä koskevia sopimuksia.

Oikeusturvavakuutuksen ulkopuolelle oli rajattu rakennusten alkuperäiseen rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Rakentaminen oli tapahtunut vuosina 2006 - 2011 ja asunto-osakeyhtiön oikeusturvavakuutus oli alkanut 1.7.2012. Selostetuilla perusteilla asia johtui ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta rakennustyöstä ja sitä koskevista sopimuksista.

Mikäli katsottaisiin, ettei rajoitusehto soveltunut asiaan, ei oikeusturva tulisi myönnettäväksi silläkään perusteella, että asia ei ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla riitainen. B oli myöntänyt vastuunsa ja oli 1.2.2010 allekirjoittanut sopimuksen velan lyhentämiseksi. B oli myöntänyt vastuunsa myös rikosprosessin yhteydessä. Hän oli kiistänyt asunto-osakeyhtiön vaatimukset ainoastaan kulujen osalta ja vain sillä perusteella, ettei asunto-osakeyhtiö ollut yksilöinyt vaatimuksiaan riittävästi ja esittänyt perusteita vaatimuksilleen. Myös asunto-osakeyhtiö A on katsonut asian olevan riidaton.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 vakuutustapahtuman määritelmän mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma riita-asiassa oli riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan tai määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön myönnettävä asunto-osakeyhtiö A:lle oikeusturvaetu asunto-osakeyhtiön ja sen rakentamisaikaisen hallituksen puheenjohtajana toimineen B väliseen vahingonkorvaussaatavaa koskevaan asiaan. Lähemmin tarkasteltuna asiassa on ratkaistava, onko kyseinen vahingonkorvaussaatava perustunut vakuutusehtojen rajoituksessa mainituin tavoin ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitettuun rakennustyöhön ja sitä koskeviin sopimuksiin, ja sen ohella, oliko asia ylipäätään vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla riitautunut.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2017 alkaen voimassa olleiden kiinteistön oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön ja rakennusten omistukseen, hallintaan, hoitoon tai käyttöön liittyvissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan tai määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka johtuu kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, takuista tai vakuuksista.

Asian arviointi

Käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen mukaan asunto-osakeyhtiö A:n B:hen kohdistama vahingonkorvausvaatimus on perustunut siihen, että B oli toimiessaan asunto-osakeyhtiö A:n rakennusaikaisen hallituksen puheenjohtajana käyttänyt asunto-osakeyhtiön osakkaiden lainanlyhennyksiin kohdistuneita kauppahintaosuuksia lainanlyhennysten sijasta rakennuskustannusten kattamiseen. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt oikeusturvaedun myöntämisestä ensisijaisesti sillä perusteella, että asiassa olisi kyse vakuutusehtojen kohdan 5.3 rajoituksessa mainitusta asiasta, joka oli johtunut ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta rakennustyöstä ja sitä koskevista sopimuksista.

Lautakunta toteaa, että yleisten sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti vakuutusehtoja tulee tulkita sanamuotonsa mukaan ja kokonaisuutena. Vakuutussopimuksen rajoitusehtoja on lähtökohtaisesti tulkittava suppeasti.

Vakuutusyhtiön soveltaman rajoitusehdon mukaan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu asiat, jotka johtuvat kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta rakennus-, korjaus- tai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, takuista tai vakuuksista. Lautakunta katsoo, että sanamuotonsa mukaisesti rajoitus kohdistuu ensisijaisesti itse rakennustyön toteutuksen ja sen suunnittelun aiheuttamiin riitoihin, esimerkiksi niissä ilmenneiden virheiden ja puutteiden perusteella, sekä sen lisäksi mainittua rakennustyötä koskevista sopimuksista, takuista ja vakuuksista johtuviin riitoihin.

Nyt käsiteltävässä asiassa ei ole ollut kyseessä mainitun kaltainen varsinaiseen rakentamiseen ja sitä koskeneisiin sopimuksiin liittynyt riita, vaan kyse on ollut perustajaosakkaita edustaneen B:n menettelystä asunto-osakeyhtiön A:n rakennusaikaisessa hallinnossa ja asunto-osakeyhtiön varojen käytössä. Tällainen asia ei kuulu rajoitusehdon sanamuodon mukaiseen soveltamisalaan. Kun rajoitusehtoa ei myöskään tule tulkita laajentavasti, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole ollut perustetta evätä oikeusturvaedun myöntämistä vakuutusehtojen kohtaan 5.3 vedoten.

Vakuutusyhtiö on vastineessaan vedonnut lisäksi siihen, ettei asia ole oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 edellyttämällä tavalla riitautunut. Tältä osin lautakunta toteaa, että asiakirjojen mukaan B on tehnyt 1.2.2010 sopimuksen asunto-osakeyhtiö A:n kanssa kattamatta jääneen lainavastuun aiheuttaman vahingon korvaamisesta asunto-osakeyhtiölle. B on kuitenkin asiasta saadun selvityksen mukaan jättänyt pääosan korvaussopimuksen mukaisista maksueristä maksamatta.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pääsääntöisesti katsonut, ettei vastapuolen pelkkää passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. B:n menettely on voinut johtua hänen maksukyvyttömyydestään, joka ei sellaisenaan ole vakuutusehtojen mukainen peruste oikeusturvaedun myöntämiselle asiaan. Asiakirjojen mukaan B ei myöskään ollut kiistänyt sopimuksessa mainittua korvausvastuutaan rikosasian käsittelyn yhteydessä oikeudelle jättämässään lausumassa, vaikka olikin tuolloin kiistänyt asunto-osakeyhtiön esittämät muun muassa asian selvitys-, korko- ja asianajokuluja koskeneet vaatimukset.

Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asunto-osakeyhtiö A ole lautakunnalle esittämänsä selvityksen perusteella osoittanut, että B olisi vakuutusehtojen kohdassa 4.1 edellytetyin tavoin perusteeltaan tai määrältään kiistänyt asunto-osakeyhtiö A:n vaatimusta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä on pidettävä käytettävissä olevan selvityksen perusteella asianmukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä lopputulokseltaan asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Paloranta
Sarpakunnas
Sjögren