Tapahtumatiedot
Asunto-osakeyhtiölle oli myönnetty oikeusturvaetu yhtiökokouksen päätöksen moitetta koskevaan asiaan.
Asunto-osakeyhtiön omat oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa asiassa olivat 6 200 euroa. Vakuutusyhtiö on korvannut 15.11.2013 päivätyllä korvauspäätöksellä kyseisen määrän vähennettynä 2 000 euron omavastuuosuudella. Vakuutuksesta on korvattu käräjäoikeuden osalta yhteensä 4 200 euroa.
Käräjäoikeus on 9.8.2013 antamallaan tuomiolla velvoittanut asunto-osakeyhtiön maksamaan oikeudenkäyntikuluina vastapuolille yhteensä 2 318,20 euroa korkoineen. Vakuutuksesta ei korvata vastapuolelle maksettavia oikeudenkäyntikuluja ja tämä määrä on jäänyt asunto-osakeyhtiön vastattavaksi.
Saman asian käsittelyssä hovioikeudessa asunto-osakeyhtiön omat oikeudenkäyntikulut ovat olleet yhteensä 5 146 euroa. Määrä on korvattu oikeusturvavakuutuksesta kokonaisuudessaan.
Hovioikeudessa vastapuolet on velvoitettu korvaamaan asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikuluja yhteensä 2 480 euroa. Asunto-osakeyhtiö on allekirjoittanut siirtokirjan 16.3.2015, jolla on vakuutusyhtiölle on siirretty hovioikeuden asiassa tuomitsemat oikeudenkäyntikulut vakuutusyhtiön korvaamaan määrään asti.
Vastapuoli on ilmoittanut vakuutusyhtiölle 30.3.2015 haluavansa käyttää kuittausoikeutta oikeudenkäyntikuluihin, koska käräjäoikeudessa asunto-osakeyhtiö on 9.8.2013 tuomittu maksamaan vastapuolille 2 318,20 korkoineen 9.9.2013 alkaen ja vastapuoli on hovioikeudessa tuomittu maksamaan taloyhtiölle 2 480 euroa korkoineen 30.1.2015 alkaen. Vakuutusyhtiö oli hyväksynyt kuittauksen.
Vakuutusyhtiö oli katsonut, että koska se oli maksanut korvausta 9 346 euroa ja asunto-osakeyhtiö oli maksanut omavastuun osuuden 2 000 euroa, vastapuolelle tuomitusta summasta (2 480 euroa + korko 83,54 euroa) vakuutusyhtiölle kuuluu 2111,66 e (2 042,84 e ja korko 68,81 e) ja asunto-osakeyhtiölle 451,88 e (437,16 e ja korko 14,73 e). Vakuutusyhtiö on 30.8.2017 lähettänyt asunto-osakeyhtiölle 2 111,66 euron laskun 1.6.2015.
Vakuutusyhtiö oli 22.1.2016 suorittanut korvausta asiamiehen 1550 euron laskusta ja viivästyskorosta yhteensä 1571,62 euroa mutta kuitannut samalla saatavan vakuutuksenottajalta, minkä perusteella maksettavaa ei jäänyt. Asunto-osakeyhtiötä oli peritty takaisin 313,66 euroa eli loppuosa 2 111,66 euron saatavasta.
Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta
Asunto-osake on katsonut valituksessaan, että vakuutuskorvaukset olisi tullut maksaa täysimääräisinä eikä vakuutusyhtiöllä ole ollut oikeutta kuitata määriä asunto-osakeyhtiölle maksettavista vakuutuskorvauksista. Vakuutusyhtiöllä ei ollut asunto-osakeyhtiön mukaan oikeutta myöskään periä takaisin 313,66 euroa. Vakuutuskorvausten maksuhetkellä ei ole ollut avoimia, erääntyneitä vakuutusmaksuja tai muitakaan saatavia, joiden perusteella vakuutusyhtiö olisi voinut tehdä vastakuittauksia asunto-osakeyhtiölle maksettavista vakuutuskorvauksista.
Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan, että vastapuolet ovat, saatuaan hovioikeusvaiheen tuomittuja oikeudenkäyntikuluja koskevat laskut, ilmoittaneet 30.3.2015 käyttävänsä vastasaatavaa kuittaukseen. Käräjäoikeus oli velvoittanut asunto-osakeyhtiön maksamaan vastapuolten kuluja käräjäoikeudessa.
Vakuutusyhtiö on katsonut velkakirjalain 27 ja 28 §:ien perusteella, että vastapuolten kuittaus tulee hyväksyä, koska vastapuolen vastasaatava oli syntynyt ja erääntynyt jo käräjäoikeuden tuomion antamisen yhteydessä, eli ennen kuin he ovat saaneet tiedon luovutuksesta eli siirrosta vakuutusyhtiölle ja ennen kuin luovutuksen peruste eli hovioikeuden määräys vastapuolten maksuvelvollisuudesta on syntynyt. Vastapuolilla oli siis oikeus kuitata saatavansa luovutuksensaajaa eli vakuutusyhtiötä vastaan samalla tavalla kuin he olisivat olleet oikeutettuja asunto-osakeyhtiötä vastaan.
Vastapuolten kuittauksen johdosta asunto-osakeyhtiö on saanut lukea hyväkseen kuitatun määrän eli vakuutetun velka vastapuolille vähentyi vastaavan määrän. Näin ollen vakuutusyhtiön on tullut periä takaisin jo suoritettu korvaus tältä osin. Muutoin asunto-osakeyhtiö olisi saanut perusteetonta etua.
Asunto-osakeyhtiölle on 1.6.2015 lähetetty takaisinsaantilasku 2 111,66 euroa ja asia on selitetty vakuutetulle kirjallisesti. Vakuutusehtojen kohdassa 322 (Korvaamistapa) todetaan, että vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden vähennykseksi on luettava kulukorvaus, jonka vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta. Edelleen saman ehtokohdan mukaan jos vakuutettu on perinyt oikeudenkäyntikulut tai vastapuoli on ne vakuutetulle maksanut tai vakuutettu on muutoin saanut lukea ne hyväkseen, on vakuutetun palautettava ne vakuutusyhtiölle korkoineen siltä osin kuin ne vakuutusehtojen mukaan on luettava vakuutusyhtiön hyväksi.
Suoritusta 1.6.2015 päivättyyn korvauksen takaisinperintää koskevaan laskuun ei ollut saatu, ennen kuin asunto-osakeyhtiö haki vakuutusyhtiöltä korvausta samaa asiankokonaisuuteen liittyvistä 20.10.2015 päivätyistä laskuista. Näin ollen 22.1.2016 tehdyissä korvauspäätöksissä kuitattiin vakuutusyhtiön 2 111,66 euron saatavaa 1 798 euroa ja 28.1.2016 tehdyllä laskulla laskutettiin asunto-osakeyhtiöltä loppusaatava 313,66 euroa. Kuitattu ja laskutettu määrä muodostavat yhdessä 2 111,66 euroa, joka vastaa vakuutusyhtiön saatavaa asunto-osakeyhtiöltä.
Kuittauksesta oli ilmoitettu 2.4.2013 annetussa päätöksessä. Vakuutuksesta maksettavasta korvauksesta vähennetään korvauksen maksuhetkellä avoinna olevat, erääntyneet vakuutusmaksut ja muut saatavat.
Vakuutusyhtiöllä oli avoimia saatavia asunto-osakeyhtiöltä, joita sillä oli oikeus laskuttaa ja joiden kuittaamiseen sillä oli oikeus kuittauksen yleisten edellytysten mukaisesti. Vakuutusyhtiö on toiminut Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (nyk. Finanssialan) 12.11.2002 antaman kuittausohjeen mukaisesti.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Velkakirjalain 27 §:n mukaan tavallisen velkakirjan luovutus eli siirto ei tuota uudelle velkojalle velalliseen nähden parempaa oikeutta kuin luovuttajalla oli, paitsi milloin toisin on erikseen säädetty.
Velkakirjalain 28 §:n mukaan luovuttajalta olevan saamisensa saa velallinen käyttää kuittaukseen, ei kuitenkaan, jos hän on sen hankkinut vasta sen jälkeen, kun hän jo oli saanut tiedon luovutuksesta tai hänellä oli riittävästi aihetta edellyttää sen tapahtuneen. Jos vastasaaminen erääntyi vasta sanotun ajankohdan jälkeen ja myöhemmin kuin velkakirja, ei kuittausoikeutta ole.
Vakuutusehtojen 322 kohdassa ”Korvaamistapa” todetaan, että vakuutusyhtiö maksaa korvauksen vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.
Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden vähennykseksi on luettava kulukorvaus, jonka vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta.
Mikäli vakuutettu on perinyt oikeudenkäyntikulut tai vastapuoli on ne vakuutetulle maksanut tai vakuutettu on muutoin saanut lukea ne hyväkseen, on vakuutetun palautettava ne vakuutusyhtiölle korkoineen siltä osin kuin ne vakuutusehtojen mukaan on luettava vakuutusyhtiön hyväksi.
Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle kulukorvausta, joka vakuutuksesta korvausta maksettaessa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen siirtämään oikeutensa kulukorvaukseen vakuutusyhtiölle tämän maksamaan korvauksen määrään asti.
Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kustannuksista itse sen vuoksi, että kustannukset ylittävät vakuutuskirjaan merkityn enimmäiskorvauksen, vastapuolelta saatu kulukorvaus jaetaan vakuutusyhtiön ja vakuutetun kesken maksettujen kustannusosuuksien suhteessa.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä vakuutetun hyväksi luettua, vastapuolen omasta suorituksestaan tekemää kuittausta vastaava kuittaus asunto-osakeyhtiölle maksettavasta vakuutuskorvauksesta ja periä kuittaamatta jääneen saatavan osuus vakuutetulta takaisin.
Kuittauksessa on kyse vastakkaisten saamisoikeuksien lakkaamisesta sikäli, kuin ne peittävät toisensa. Vakuutussuhteen osapuolien keskinäiset saatavat voivat olla kuittauksen kohteina. Kuittauksen edellytyksinä ovat saatavien samanlaatuisuus, vastasaatavan perimiskelpoisuus eli erääntyneisyys ja ei-vanhentuneisuus sekä saatavien vastakkaisuus. FINE toteaa, että kuittausta vaativan, tässä tapauksessa vakuutusyhtiön, on näytettävä vastasaatava ja kuittausoikeus.
Asunto-osakeyhtiön vastapuolet ovat, saatuaan hovioikeusvaiheen tuomittuja 2 480 euron oikeudenkäyntikuluja koskevat laskut, ilmoittaneet 30.3.2015 vakuutusyhtiölle käyttävänsä vastasaatavaa kuittaukseen. Käräjäoikeus oli velvoittanut asunto-osakeyhtiön maksamaan vastapuolten kuluja 2 318,20 euroa 9.8.2013.
Velkakirjalain 27 §:n mukaan tavallisen velkakirjan luovutus eli siirto ei tuota uudelle velkojalle velalliseen nähden parempaa oikeutta kuin luovuttajalla oli, paitsi milloin toisin on erikseen säädetty.
Velkakirjalain 28 §:n mukaan luovuttajalta olevan saamisensa saa velallinen käyttää kuittaukseen, ei kuitenkaan, jos hän on sen hankkinut vasta sen jälkeen, kun hän jo oli saanut tiedon luovutuksesta tai hänellä oli riittävästi aihetta edellyttää sen tapahtuneen. Jos vastasaaminen erääntyi vasta sanotun ajankohdan jälkeen ja myöhemmin kuin velkakirja, ei kuittausoikeutta ole.
FINE katsoo, että vastapuolen kuittausvaatimus tuli hyväksyä, koska käräjäoikeuden tuomitsema oikeudenkäyntikulujen maksuvelvollisuus oli syntynyt ja erääntynyt ennen asunto-osakeyhtiön saatavan syntymistä ja siirtoa vakuutusyhtiölle.
Vakuutusehtojen kohdassa 322 (Korvaamistapa) todetaan, että vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden vähennykseksi on luettava kulukorvaus, jonka vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta. Mikäli vakuutettu on perinyt oikeudenkäyntikulut tai vastapuoli on ne vakuutetulle maksanut tai vakuutettu on muutoin saanut lukea ne hyväkseen, on vakuutetun palautettava ne vakuutusyhtiölle korkoineen siltä osin kuin ne vakuutusehtojen mukaan on luettava vakuutusyhtiön hyväksi.
Vastapuolten kuittauksen johdosta asunto-osakeyhtiö on saanut lukea hyväkseen kuitatun määrän eli asunto-osakeyhtiön velka vastapuolille vähentyi vastaavan määrän. Näin ollen vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vakuutusehtojen kohdan 322 mukaan periä takaisin jo suoritettu vakuutuskorvaus 2 318,20 euron osuudelta.
Asunto-osakeyhtiö on todennut valituksessaan, ettei vastapuolelta ollut saatu perittyä sen maksettaviksi tuomittuja 2 480 euroa. FINE toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan vastapuolelta on saatu kuittauksen myötä perittyä 2 318,20 euroa. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, oliko vakuutusyhtiö tai asunto-osakeyhtiö saanut perittyä loppuosaa 2 480 euron saatavasta. FINE katsoo, ettei tällä seikalla ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevan riidanalaisen kuittauksen ja takaisinperinnän osalta.
Vakuutusyhtiö oli katsonut, että koska se oli maksanut korvausta 9 346 euroa ja asunto-osakeyhtiö oli maksanut omavastuun osuuden 2 000 euroa, vastapuolelle tuomitusta summasta (2 480 euroa + korko 83,54 e) vakuutusyhtiölle kuuluu 2111,66 e (2 042,84 e ja korko 68,81 e) ja asunto-osakeyhtiölle 451,88 e (437,16 e ja korko 14,73 e). Vakuutusyhtiö on 30.8.2017 lähettänyt asunto-osakeyhtiölle 2 111,66 euron takaisinperintää koskevan laskun 1.6.2015.
Suoritusta 1.6.2015 päivättyyn korvauksen takaisinperintää koskevaan laskuun ei ollut saatu ennen kuin asunto-osakeyhtiö haki vakuutusyhtiöltä korvausta samaan asiankokonaisuuteen liittyvästä 20.10.2015 päivätystä laskusta. 22.1.2016 päivätyssä korvauspäätöksissä vakuutusyhtiö kuittasi 2 111,66 euron saatavaa 1 798 euroa ja 28.1.2016 tehdyllä laskulla asunto-osakeyhtiöltä laskutettiin loppusaatava 313,66 euroa.
FINE on kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutusyhtiö on kuitattuaan 251,45 + 1571,62 euroa ja perittyään 313,66 euroa saanut asunto-osakeyhtiötä yhteensä 2136,73 euroa. Vakuutusyhtiö on palauttanut FINEn riidanratkaisumenettelyn aikana asunto-osakeyhtiölle liikaa perityn 25,07 euroa korkoineen.
Kuittausedellytyksiä tulee arvioida korvauksen maksuhetken mukaisesti. Tässä asiassa vakuutuskorvaus, josta kuittaus tehtiin, suoritettiin 22.1.2016. Kuitattu määrä perustui vakuutuskorvauksen maksuhetkellä vakuutusyhtiöllä asunto-osakeyhtiöltä olleisiin erääntyneisiin saataviin. Saatavat, joita vastaan kuittaus oli suoritettu, olivat olleet asunto-osakeyhtiölle 1.6.2015 lähetetyn takaisinperintää koskevan ilmoituksen perusteella asunto-osakeyhtiön tiedossa ja niitä oli vakuutusyhtiön toimesta laskutettu. Saatavat täyttivät kaikki kuittauksen edellytykset eli ne olivat samanlaatuisia, erääntyneitä ja vastakkaisia.
Kuittausmahdollisuudesta oli ilmoitettu myös vakuutusyhtiön oikeusturvaedun myöntämistä koskevassa 2.4.2013 päivätyssä korvauspäätöksessä. Päätöksessä oli ilmoitettu, että vakuutuksesta maksettavasta korvauksesta vähennetään korvauksen maksuhetkellä avoinna olevat, erääntyneet vakuutusmaksut ja muut saatavat.
FINE katsoo edellä mainituin perustein, että vakuutusyhtiön kuittausta ja takaisinperintää koskevat päätökset olivat asianmukaisia.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä