Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt M.L. (s.1967) on liukastunut 31.1.2016 seurauksin, että hän loukkasi oikean käsivartensa. Liukastumisen jälkeen M.L:llä todettiin värttinäluun yläosan pirstaleinen murtuma ja määrittelemätön kyynärnivelen sijoiltaanmeno. M.L. leikattiin ensin 5.2.2016 ja toistamiseen 10.3.2017. Vahinkotapahtuman jälkeen M.L:n toipuminen on ollut hidasta ja hän on kärsinyt kovista kivuista. Hän käy edelleen fysioterapiassa vamman hoitamiseksi. 

Vakuutusyhtiö katsoi kysymyksessä olevan korvattava vakuutustapahtuma, josta suoritetaan korvausta alueen kunnossapitovastuussa olevan kunnan vastuuvakuutuksesta.

Yhtiö suoritti M.L:lle korvausta tilapäisestä haitasta henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohdan 7.3.5 perusteella siten, että korvauksen määräksi on arvioitu 4.500 euroa. Korvauksen määrä on yhteneväinen myös liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 4 (vaikeat vammat) kanssa.

Asiakkaan valitus

M.L. oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan ja seikkaperäisesti laadituissa lisäkirjelmissään M.L. vaatii tilapäisen haitan korvasta korotettavaksi siten, että korvaus arvioidaan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokan 5 (hyvin vaikeat vammat) mukaisesti ja että korvauksen määrä on 21.000 euroa. Näkemyksensä tueksi M.L. viittaa muun muassa häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja lautakunnalle toimittamiinsa valokuviin. Lisäksi M.L. painottaa sitä, että vammasta toipuminen on vienyt ainakin 15 kuukautta, jona aikana hän on kärsinyt kovista kivuista eikä hän ole pystynyt suoriutumaan tavanomaisista arkiaskareista. M.L. toteaa myös, että vahinkotapahtuma ja sitä seuranneet leikkaukset aiheuttivat ja aiheuttavat edelleenkin merkittävää tilapäistä haittaa. M.L. ei voi harrastaa niitä asioita, joita hän harrasti ennen tapaturmaa (harrastejääkiekko, taekwondo ja hapkido sekä hiihto ja kuntosali). Toipuminen on myös edelleen kesken, mikä tulisi myös ottaa huomioon korvausta määritettäessä.

Edellä mainituin perustein M.L. vaatii edelleen, että hänelle aiheutunut tilapäinen haitta arvioidaan vähintään Liikennevahinkolautakunnan normiston luokan 5 mukaisena ja että haittaa määritettäessä otetaan huomioon kaikki M.L:n selostamat ja vahingonkorvauslain esitöistä johdettavissa olevat tosiseikat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot. Tämän lisäksi yhtiö viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin sekä tapauksessa sovellettaviin normistoihin ja suosituksiin.

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa asiassa sille toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen ja katsoo edelleen, ettei annettua korvauspäätöstä ole aihetta muuttaa. Yhtiön mukaan M.L:n vamma kuuluu Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisesti luokkaan 4 ja M.L:lle maksettu korvaus 4.500 euroa on yhdenmukainen myös Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kanssa.

Yhtiö katsoo vastineessaan, että M.L:n saamat vammat ovat vaikeita, mutta eivät vammaluokan 5 mukaisia hyvin vaikeita vammoja tai vammaluokan 6 mukaisia poikkeuksellisen vaikeita vammoja. Vammaluokkaa ja korvauksen määrää määritettäessä on käytetty kokonaisharkintaa ja siinä on huomioitu kaikki vaaditut, edellä mainitut, seikat. Vakuutusyhtiö toteaa, että M.L:n tapaturmassa saamat vammat eivät täytä vammaluokkaan 5 tai 6 vaatimuksia.

Vakuutuksenottajan lausuma

Vakuutuksenottajana olevalla kunnalla ei ollut asiassa lausuttavaa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta.

Kivioja viittaa lautakunnan käytössä oleviin lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, että vahingonkärsineellä on todettu vahinkotapahtuman 31.1.2016 jälkeen oikean kyynärnivelen sijoiltaanmeno, johon on liittynyt värttinäluun yläosan pirstaleinen murtuma. Pirstaleisuuden vuoksi on värttinäluun yläosa jouduttu poistamaan.

Kivioja toteaa, että tilapäistä haittaa maksetaan yleensä kunnes tila on vakiintunut. Yleensä vakiintumisen katsotaan tapahtuvan vuoden sisällä tapahtuneesta tai viimeisimmästä leikkauksesta. Tämän jälkeinen haitta huomioidaan pysyvän haitan korvauksessa. Tilapäisen haitan lisäkorvausta on usein maksettu myöhempiin leikkauksiin liittyen. Kivioja toteaa lausunnossaan, ettei tapauksessa ilmeisestikään ole vielä otettu kantaa pysyvään haittaan, jota selvästikin tulee jäämään.

Tilapäisen haitan arvioinnissa käytetään Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisesti luokkaa neljä ja sen sisällä esim. kohtaa "murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko". Luokkaan neljä kuuluu mm. "raajojen monimurtumat tai vastaavat suurten vammojen yhdistelmät". Tässä on ollut kyse yhden luun (värttinäluu) murtumasta. Ei löydy perusteita siirtyä luokkaan viisi. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan lähinnä vastaava kohta olisi 7.5.3 Vaikea kyynärvarren murtuma.

Kivioja toteaa, että vahingonkärsineen vammat ja oireet kuuluvat liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 4 (neljä). Sijoitus luokan sisällä alakolmannes. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa lähinnä vastaava kohta on 7.5.3. Kiviojan mukaan tähän mennessä saaduilla tiedoilla korvaustaso 4.500 on asianmukainen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa vahingonkärsijä M.L:lle 31.1.2016 sattuneen vahinkotapahtuman johdosta maksettavan tilapäisen haitan määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 332.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon. joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on vastuussa voimassaolevan oikeuden mukaan.

Asian arviointi

Tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Lautakunta toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään objektiivisesti havaittavien tapauskohtaisesti henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.

Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.

M.L. on vaatinut kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 21.000 euron korvausta. Vakuutusyhtiö on maksanut 4.500 euron korvauksen.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaan tilapäisen haitan luokkaan 4 (vaikeat vammat) kuuluvia vammoja ovat muiden ohella hidastuneesti luutuva murtuma, luunmurtumaan tai sijoiltaanmenoon liittyvä hermo- ja verisuonivamma, luunmurtumaa seuraava märkäinen tulehdus, murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko, vaikea kaula-, rinta- tai lannerangan murtuma, johon ei liity pysyvää, vaikeata hermorakenteiden vammaa, kylkiluiden monimurtuma, johon liittyy veri-ilmarinta tai keuhkon ruhjevamma, lisätautien komplisoima rintakehän ja vatsaontelon leikkaus, toistuva suolitukkeuma, virtsaputken kurouma, joka tarvitsee jatkuvaa hoitoa, pallean repeämä, keskivaikea aivovamma, vaikeat kasvoluiden monimurtumat, raajojen monimurtumat tai vastaavat suurten vammojen yhdistelmät, silmän tai sen näön menetys, useiden sormien menetys ja laaja palovamma. Vaikeille vammoille on ominaista, että niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa, niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kallovetoa tai murtumien ulkoisia kiinnityslaitteita), raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus), jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus), vammat tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa, toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta ja vammoista jäävä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä. Tähän luokkaan kuuluvista vammoista maksettava korvaus on maksuvuonna ollut 3.800–9.100 euroa.

Vammaluokan 5 mukaan hyvin vaikeita vammoja ovat muiden ohella raajan menetys, raajamurtumia komplisoivat hyvin laajat hermo- ja verisuonivammat, hartia- ja lannehermopunoksen laajat vammat puutosoireineen, rintakehän monivammat (esimerkiksi pallean ja keuhkon repeämä, sydänpussin verenvuoto ja sydämen ruhjevamma), kaula-, rinta- ja lannerangan murtuma, johon liittyy osittainen selkäytimen tai sen jatkeen vaurio, vaikea aivovamma, aivojen, vartalon ja raajojen vaikeat monivammat ja vammojen yhdistelmät, vammat, joiden hoito monine leikkauksineen tuottaa paljon kipua, pysyvä suoli- tai virtsa-avanne, silmävamma, josta on seurauksena molempien silmien näkökyvyn pysyvä vaikea heikentyminen ja vaikea-asteinen palovamma.Tällaisille hyvin vaikeille vammoille ominaista on, että niiden hoitoon tarvitaan pitkäaikaista hengitystä ja verenkiertoa ylläpitävää hoitoa, niiden hoito vaatii pitkäaikaista hengityskonehoitoa ja henkitorven avannetta, vammoihin tai hoitotoimenpiteisiin liittyy vaikeita komplikaatioita, tai että niiden hoito vaatii laajoja aivojen, rintakehän, vatsaontelon tai raajojen leikkauksia. Tähän luokkaan kuuluvista vammoista maksettava korvaus on maksuvuonna ollut 9.100 – 21.000 euroa.

Henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksien mukaan kohdan 7.5 mukaiseksi kyynärvarren murtumaksi on suosituksissa lueteltu kuuluvan värttinäluun yläosan murtuma (S52.1). Kohdan 7.5.3 mukaan vaikealle kyynärvarren murtumalle ominaista on Iiitännäisvammat (värttinähermon vaurio) tai huomattava pirstaleisuus. Vamma vaatii leikkaushoitoa, aiheuttaa erittäin suurta tilapäistä haittaa 1-6 kuukauden ajan ja pysyvä haitta on mahdollinen. Kohdan 7.5.3 mukaan korvauksen taso vaikeasta kyynärvarren murtumasta on 4.000 — 6.000 euroa

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan  M.L. on liukastunut 31.1.2016 loukaten oikean käsivartensa. Tutkimuksissa todettiin oikean kyynärnivelen sijoiltaanmeno, johon liittyi värttinäluun yläosan pirstaleinen murtuma. Nivel laitettiin kahdesti humausnukutuksessa sulkeisesti paikoilleen.

Leikkauksessa 5.2.2016 värttinäluun pirstaleinen yläosa korvattiin metalliproteesilla, samalla kiinnitettiin irronneita nivelsiteitä. Runsaan vuoden kuluttua 10.3.2017 leikkauksessa poistettiin värttinäluun yläosan proteesi sekä kyynärnivelen kiinnikkeitä. Leikkauksessa todettiin merkittävät rustovauriot. Leikkauksen jälkeen M.L:lle on pohdittu tekonivelratkaisua tilanteen parantamiseksi, mihin ei vielä lautakunnan käsityksen mukaan ole päädytty.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa, jonka mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa M.L:n vammat vastaavat liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisesti luokkaa neljä ja sen sisällä esim. kohtaa "murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko". Luokkaan neljä kuuluu mm. "raajojen monimurtumat tai vastaavat suurten vammojen yhdistelmät". Asiantutijalausunnon mukaan M.L:n tapauksessa on ollut kyse yhden luun (värttinäluu) murtumasta. Lausunnon mukaan tapauksessa ei löydy perusteita siirtyä luokkaan viisi. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan lähinnä vastaava kohta olisi 7.5.3 Vaikea kyynärvarren murtuma.

Viitaten käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon Vakuutuslautakunta katsoo, että M.L:n vammat sijoittuvat liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 4, vaikeat vammat ja luokan sisällä sen keskikolmannekseen, mikä vastaa vakuutusyhtiön maksamaa korvausta. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön maksama korvaus tilapäisestä haitasta on asianmukainen myös henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten valossa.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rantala
Rusanen