Tapahtumatiedot
Vakuutettu A omistaa vuonna 1971 rakennetun, pinta-alaltaan 141 neliömetrin omakotitalon entisen puolisonsa B:n kanssa. Omakotitalossa havaittiin 9.2.2015 työhuoneen ulkoseinän puoleisessa seinässä kosteutta, joka nousi lattian rajasta ylöspäin. Korvausta korjauskuluista ja asumisen keskeytymisestä oli haettu kotivakuutuksesta.
Vahingon syyksi paljastui haljennut liitos viemärin ja wc:n altaan poistoputken välillä. Kosteusvaurio ulottui wc: lisäksi keittiön ja työhuoneen alueelle.
Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen 23.4.2015 päivätyllä korvauspäätöksellä asennusvirhettä koskevan rajoitusehtokohdan perusteella, koska vakuutusyhtiön mukaan vuotanutta liitosta ei ollut tiivistetty asianmukaisesti. Vakuutusyhtiö oli suorittanut korvausta keväällä 2012 pääviemäriputken tukkeutumisesta aiheutuneesta tulvimisvahingosta. Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta myös syksyllä 2012 sattuneesta keittiön allaskaapin vahingosta. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen, koska vahinkokartoitusraportin mukaan keittiön käyttövesiputken vuoto johtui löystyneestä helmiliitoksesta.
Vahingon korvattavuutta koskevaa riitaa oli käsitelty Vakuutuslautakunnassa diaarinumerolla VKL 253/15. Vakuutuslautakunta oli katsonut ratkaisusuosituksessaan, ettei vahinkokartoitusraportista käynyt ilmi, että liitos olisi tehty hyvän rakennustavan vastaisella tavalla yhdistämällä putkiliitos silikonilla. Vahinkokartoitusraportista ilmenee sen sijaan, että kyseessä oli muhviliitos, joka on sallittu liitostapa. Vahinkokartoitusraportin mukaan vahinko johtui viemäriputken halkeamisesta muhviliitoksesta. Viemärin wc:n ja keittiön välissä todettiin olevan myös tukossa. Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, ja näin ollen kyseessä on korvattava vakuutustapahtuma.
Vakuutuksenottajan mukaan vahinkokartoituksen yhteydessä tehty lattian purkaminen katkaisemalla lattialaudoituksen alapuoliset juoksut on aiheuttanut lisäkustannuksia korjaustöihin. Vakuutuslautakunta totesi, ettei vakuutuksenottaja ollut esittänyt selvitystä lisävahingon määrästä. Vakuutuslautakunta katsoi, että lisävahingon osuus sisältyi tässä tapauksessa vuotovahingon korjauskuluihin, joista vakuutusyhtiöllä on korvausvastuu vakuutusehtojen perusteella.
Vakuutusyhtiö oli suorittanut korvausta keväällä 2012 pääviemäriputken tukkeutumisesta aiheutuneesta tulvimisvahingosta. Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta myös syksyllä 2012 sattuneesta keittiön allaskaapin vahingosta. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen, koska vahinkokartoitusraportin mukaan käyttövesiputken vuoto johtui löystyneestä helmiliitoksesta.
Vakuutusyhtiön korjaustöitä koskevan sopimusperusteisen vastuun osalta Vakuutuslautakunta totesi, että vakuutettu toimii lähtökohtaisesti korjaustyön tilaajana, rakennuttajana ja valvojana. Vakuutusyhtiö ei pääsääntöisesti ole vastuussa puutteellisesti suoritetusta korjaustyöstä. Vakuutusyhtiön korvausvastuu puutteellisesti suoritetusta työstä aiheutuneesta vahingosta voi tulla kysymykseen, jos se on toiminut korjaustyön tilaajana ja valvojana tai jos vakuutusyhtiö on korvausmenettelyssä aiheuttanut vakuutuksenottajalle vahinkoa laiminlyömällä sellaisen huolellisuuden noudattamisen, jota vakuutusyhtiöltä voidaan korvausmenettelyssä edellyttää. Asiakirjoista ei käy ilmi, että vakuutusyhtiö olisi toiminut vuonna 2012 korvatun vahingon korjaustöiden tilaajana tai valvojana tai olisi toiminut huolimattomasti korvauskäsittelyn aikana, eikä sillä ole näin ollen vastuuta korjaustyön laadusta.
B on suorittanut talossa korjauksia toukokuun ja lokakuun 2015 välisenä aikana. A ei ollut antanut lupaa kyseisille korjauksille. A on tehnyt kyseisistä korjaustoimenpiteistä rikosilmoituksen 14.4.2017. B oli vaatinut korjaustöistä korvausta vakuutusyhtiöltä. A on vaatinut, että B:n suorittamat korjaustyöt jäisivät hänen omaksi tappiokseen.
Terveystarkastaja K on suorittanut vakuutuskohteessa tarkastuksen 22.1.2016, jolloin asunnossa oli havaittu lievää tunkkaista hajua.
Vakuutusyhtiö oli toimittanut ratkaisusuosituksen antamisen jälkeen uutta selvitystä muhviliitoksen virheellisyydestä ja pyytänyt Vakuutuslautakuntaa käsittelemään asian uudestaan. Vakuutuslautakunta katsoi päätöksessään 22.8.2016, ettei asiaa käsitellä uudestaan. A:lle oli ilmoitettu puhelimitse 23.9.2016, että korvaus suoritetaan Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen mukaisesti.
Vakuutusyhtiön edustaja on todennut 12.1.2017 lähettämässään sähköpostiviestissä, että vahinkoalueesta ja vahingon aiheuttajasta on edelleen kiistaa. Tämän vuoksi edustaja on ehdottanut, että vahinkoalueesta pyydetään lausunto vielä yhdeltä ulkopuoliselta asiantuntijalta. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut hyväksyvänsä asiantuntijaksi joko V Oy:n tai S Oy:n. Asiantuntijan ratkaistavaksi jäisi, onko talossa edelleen viemärivahingon aiheuttamia vaurioita ja mitä alkuperäisessä korjaustyössä olisi pitänyt huomioida, jotta vauriot olisi saatu korjattua kokonaan. Vakuutusyhtiö on pyytänyt A:lta vahvistusta tutkimukselle.
A:n miesystävä F on ilmoittanut vakuutusyhtiölle 19.1.2017, ettei A hyväksy kumpaakaan ehdotettua asiantuntijaa suorittamaan tutkimuksia. F on pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan kaiken viestinnän hänen sähköpostiinsa.
Vakuutuskohteessa oli suoritettu sisäilman VVOC-tutkimus 21.10.2016, jonka vakuutusyhtiö oli tilannut. Tutkimuksessa todettiin mikrobivaurioita. 13.12.2016 otetuissa materiaalinäytteissä todettiin sieni-itiökasvustoa ja kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja kolmen makuuhuoneen alueella ja varastohuoneen alueella. Laatan kosteusmittaustuloksissa ei ollut mittaushetkellä havaittavissa merkittäviä eroja vahinkoalueen ja sen ulkopuolisen alueen välillä. Vesivaurioalueella otetuista näytteistä yksi oli puhdas ja yksi oli mikrobivaurioitunut. Vesivaurioalueen ulkopuolelta löytyi kolme mikrobivaurioitunutta materiaalinäytettä ja kaksi puhdasta näytettä. Tulosten perusteella voitiin todeta, että sisäilmaongelman mahdollisia aiheuttajia löytyi sekä vahinkoalueelta että sen ulkopuolelta. Maakellarimaisen hajun lähde ei kuitenkaan selvinnyt.
Terveystarkastaja K on suorittanut vakuutuskohteessa tarkastuksen 10.1.2017, josta laaditun kertomuksen mukaan asunnossa oli homemaista hajua. 16.1.2017 päivätyn tarkastuskertomuksen mukaan toimenpiteinä suositeltiin selvittämään vaurioiden laajuus ja parantamaan asunnon korvausilmansaantia. Kertomuksessa todettiin, että rakenteiden epätiiviistä kohdista voi aiheutua hallitsemattomia ilmavuotoja asuntoon.
A on vaatinut 1.2.2017, että vakuutusyhtiö tekee kirjallisen korvauspäätöksen vahingosta. A on vaatinut korvausta asumisen keskeytymisestä myös vakuutuksen 12 kuukauden enimmäiskorvausajan ylittävältä osin.
Vakuutusyhtiö on katsonut 2.2.2017 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vahingonkorvausvaatimus 12 kuukauden ylittävältä osalta aiheutuneista asumis- ja matkakuluista perustuu A:n ja B:n välisiin asumisjärjestelyihin ja B:n suorittamiin remontti- ja muutostöihin. Vaatimuksilla ei ole syy-yhteyttä vakuutusyhtiön korvaustoimintaan.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 23.2.2017, että koska hyväksytyn korjauksen ajankohta ei ole vielä tiedossa, korvausta asumisen keskeytymisestä ei voida maksaa.
A on tiedustellut asumisen keskeytymiskorvauksesta useaan otteeseen. Vakuutusyhtiö on toimittanut 6.3.2017 selvityksen sisäilmatutkimuksen suorittavien henkilöiden pätevyydestä.
A on ilmoittanut 10.3.2017, ettei hän hyväksy V Oy:tä suorittamaan korjaustöitä. A on ilmoittanut käyttävänsä paikallista yritystä, jolla on VTT:n antama sertifikaatti. A on ilmoittanut, että jos kyseisen yrityksen käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia ei korvata, A maksaa kulut itse. A on ilmoittanut, että asiamies tulee olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöön ja tarvittaessa asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 14.3.2017, että asunnon kuntotutkimus tullaan suorittamaan 6.4.2017 ja 11.4.2017. Kohteessa tehdään aistinvaraisia tarkastuksia, kosteusmittauksia, rakenneavauksia ja ilmavirtaustarkastuksia ja kohteesta otetaan mikrobinäytteitä ja tarvittaessa tehdään muita tutkimuksia.
A:n miesystävä F on 15.3.2017 pyytänyt korvauspäätöstä asumisen keskeytymisestä. F on todennut, että yhteyshenkilöinä ovat sekä A että B ja A voi periaatteessa kieltää tutkimukset.
Vakuutusyhtiö on lausunut 15.3.2017 päivätyssä sähköpostiviestissä, ettei korvausta suoriteta, ennen kuin vaaditut tutkimukset on suoritettu. Vakuutusyhtiön mukaan B oli paras yhteyshenkilö, koska hän asuu vahingoittuneessa omakotitalossa. Kaikki tutkimusajankohdat ilmoitetaan myös A:lle, joka voi osallistua tutkimuksiin.
A on 21.3.2017 lähettämässään sähköpostissa kieltänyt tutkimusten suorittamisen siihen saakka, kunnes hän saa kirjallisen korvauspäätöksen. A on ilmoittanut kutsuvansa tarpeen vaatiessa poliisit, jos V Oy:n asiantuntijat saapuvat A:n omistamaan taloon.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 22.3.2017 A:lle, että jos tämän suostumusta tutkimukselle ei saada, vakuutusyhtiö tulee hakemaan käräjäoikeudelta oikeuden tutkimusten suorittamiseen 50 000 euron uhkasakolla.
27.4.2017 päivätyn rakennusmateriaalinäytteistä tehdyn raportin mukaan 12.4.2017 otetuista näytteistä alapohjassa ja ulkonurkassa oli epäiltyä mikrobikasvustoa. Ulkoseinästä ja seinän alaosasta otetuissa näytteissä oli selvää mikrobikasvua. Väliseinän alaosasta otetussa näytteessä oli epäily mikrobikasvusta, mutta kyseinen löydös saattoi johtua myös tavanomaisesta taustakontaminaatiosta esimerkiksi likaantumisesta tai mahdollisesta maaperäkontaktista.
31.5.2017 päivätyn V Oy:n tutkimusselosteen mukaan alapohjan kosteus- ja mikrobivauriot ovat aiheutuneet vuotovahingosta. Viemärivahingon vuotovesistä riippumaton alapohjan kosteusrasitus on siinä määrin vähäistä, ettei sillä ole ollut merkittävää osaa alapohjarakenteiden todetussa vaurioitumisessa. Rakennetyypin muuttaminen kosteusteknisesti varmatoimisemmaksi on kuitenkin erittäin suositeltavaa, jotta rakenteeseen ei tulevaisuudessa muodostu kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenteen toiminta heikkenee ajan myötä muovikalvon ja bitumisivelyn haurastuessa, jolloin niiden kyky estää kosteuden siirtymistä lattiarakenteeseen heikkenee
Rakennuksen ulkoseinien alaosassa on ns. valesokkelirakenne, joka on nykytiedon perusteella kosteusteknisesti ns. riskirakenne. Kosteus- ja mikrobivauriot ovat ko. rakentamisajankohdan valesokkeleissa yleisiä. Rakenneosa on tyypillisesti heikosti kuivuva. Yleisesti vaurioituminen voi johtua ulkopuolisesta kosteusrasituksesta (maakosteus ja sokkelipintaan roiskuvat pintavedet), ulkoseinärakenteeseen ylempää pääsevistä vesistä (mm. ikkunavuodot) ja/tai huoneilman kosteuden tiivistymisestä sokkelin sisäpintaan kylmänä vuodenaikana. Lähtötietojen ja tehtyjen tutkimusten perusteella tutkitun kohteen valesokkeleissa on mikrobinäyttein todennettavia mikrobivaurioita, mutta rakenteet ovat aistinvaraisesti arvioiden melko hyvässä kunnossa. Lähtötietojen ja tehtyjen havaintojen perusteella sokkeliin kohdistuu ulkopuolista kosteusrasitusta mm. matalan perustustason, sadevedenohjauksen puutteiden ja mahdollisesti myös salaojituksen puuttumisen takia.
Valesokkelin vauriot korjausalueen ulkopuolella ovat johtuneet vuotovahingosta riippumattomasta kosteusrasituksesta. Viitteitä siitä että viimeisimmän vuotovahingon tuottama kosteusrasitus olisi aiheuttanut ko. mikrobikasvustot rakenteisiin, ei todettu. Valesokkelien korjaaminen siten, että mikrobivaurioituneet materiaalit poistetaan ja rakenne muutetaan kosteusteknisesti toimivaksi, on suositeltavaa.
Rakennuksessa on rakentamisajalle tyypillinen painovoimainen ilmanvaihto, jonka korvausilman saanti on puutteellista. Painovoimainen ilmanvaihto toimii etenkin yksikerroksisessa rakennuksessa huonosti, varsinkin jos rakennuksessa ei ole hallittuja korvausilmareittejä. Rakennuksen ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden, alapohja- ja ulkoseinärakenteiden ilmavuotoreittien kautta kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan hallittujen korvausilmareittien puuttuessa. Ilman heikko vaihtuvuus mahdollistaa epäpuhtauksien pitoisuuksien kasvun tiloissa, kun ilmanvaihto ei vaihda rakennuksen epäpuhdasta ilmaa puhtaaseen riittävän tehokkaasti. Tällöin epäpuhtauksien pitoisuus sisäilmassa kasvaa. Ilmanvaihtoa parantamalla voitaisiin tehokkaasti parantaa rakennuksen sisäilman laatua.
Alapohjaan vuoden 2015 viemärivesivahingon johdosta tehty korjaustyö on ulotettu perustellusti alun perin kartoitettua vuotoaluetta laajemmalle alueelle. Olohuoneen osalta viemärivahingon vuotovesien aiheuttama korjauslaajuus olisi voinut olla tehtyä vähäisempi ja vanhaa alapohjarakennetta olisi osin voinut jättää uusimatta. Toisaalta korjausalueen tarkempi rajaaminen olisi edellyttänyt rakenteen mikrobiologisen kunnon tarkempaa määrittämistä materiaalinäyttein tai uusimaan rakennetta aistinvaraisesti kosteaksi määritetyn alueen ulkopuolelta vähintään metrin verran kuivaksi todetun rakenteen puolelle.
Korjauslaajuus vahingon aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi on pääosin ollut riittävä, mutta keittiön autotallin puoleisen väliseinän ja viereisen varastohuoneen osalta korjausalue olisi pitänyt ulottaa pidemmälle. Lisäksi korjausmenetelmissä on ollut muita, erityisesti jätettyjen rakenteiden puhtauteen liittyviä puutteita.
Raportissa oli seuraava lista B:n suorittamissa korjaustöissä tehdyistä virheistä:
-Korjausaluetta ei ole ulotettu riittävän pitkälle keittiön autotallin puoleisen väliseinän osalta.
-Seinien puuosien korjauslaajuus on ollut liian suppea, eikä kaikkia korjausalueen alaohjauspuita ole uusittu.
-Betonilaattaa ei ollut puhdistettu tarpeeksi hyvin, jolloin vaurioitunutta materiaalia on jäänyt rakenteeseen.
-Alapohjan betonilaatan kuivumista ei ole varmistettu rakennekosteusmittauksin ennen uuden lämmöneristeen asennusta.
- Betonilaattaan vuotovesistä jäänyt kosteus on voinut, ainakin osin, aiheuttaa uuden rakenteen vaurioitumisen. Vaikka rakenteen pinta olisi ollut uusien rakenteiden asentamisen aikana kuiva, tasaantuu rakenteeseen mahdollisesti syvemmälle jäänyt kosteus rakenteeseen ajan kuluessa ja voi näin ollen aiheuttaa uusienkin materiaalien vaurioitumisen.
-Uusi rakenne on toteutettu alkuperäisen kaltaisena, kosteusteknisesti riskialttiina rakenteena, minkä vuoksi sen vaurioituminen maaperän kosteusrasituksen vaikutuksesta tulevaisuudessa on mahdollista. Uusi alapohjarakenne ei ole nykyisten hyvien rakentamistapojen mukainen.
-Alapohjan ilma/höyrysulku on liitetty epätiiviisti. Kerroksen tulisi liittyä yhtenäisesti seinän ilman/höyrynsulkuun.
-Takan ja hormin juuren rappauspinnat ovat jyrsimättä.
-Viemärivesivahingon kartoitustyön aikana on vaurioalueen rakennetta ollut laajalti avattuna ilman asianmukaista suojausta. Tämän seurauksena irtaimisto sekä huokoiset materiaalit ovat kontaminoituneet. Sama irtaimisto on tuotu korjausten jälkeen takaisin asuintiloihin ja osa huokoisista materiaaleista on edelleen paikallaan. Toisaalta irtain ja pinnat ovat kontaminoituneet myös jo ennen rakenneavauksia rakenteissa olleiden vaurioiden sisäilmavaikutusten kautta. Irtaimen siirto selvästi mikrobivaurioituneista tiloista korjattuihin tiloihin edellyttää aina irtaimiston puhdistusta. Myös korjatun tilan tilapinnat tulee puhdistaa. Korjaustyön jälkeisen siivouksen tasosta kohteessa ei ole tarkkaa tietoa, mutta se tulisi tehdä homepölysiivouksen periaatteita noudattaen. Irtaimiston ja tilapintojen epäpuhtauksilla on rakenteiden vaurioiden lisäksi voinut olla merkitystä korjausten jälkeiseen sisäilman laatuun.
Rakenteissa on edellä mainituista syistä lukuisia mikrobivaurioita, joiden korjaaminen ilman koko vuoden 2015 viemärivesivahingon korjausalueelle tehtäviä uusia korjauksia on erittäin vaikeaa. Betonilaatan pinnan puutteellisesta puhdistuksesta ja kuivuuden varmistamisesta, sekä puuosien puutteellisesta uusimisesta johtuen mikrobivaurioitunutta materiaalia on jäänyt tai uusia vaurioita on voinut syntyä rakenteisiin laajalle alueelle.
Raportissa on suositeltu koko alapohjarakenteen purkamista ja toteuttamista kosteusteknisesti toimivampana rakenteena. Korjaustyöstä tulee tehdä korjaussuunnitelma, jossa on huomioitu myös aiemmin korjaamatta jääneet alueet sekä tässä tutkimusselostuksessa mainitut muut asiat. Korjauksissa tulee myös huomioida keittiön vieressä olevat tilat, joita ei ole tähän mennessä korjattu. Näiden tilojen osalta korjauslaajuus tulee tarkentaa purkutyön jälkeen. Nykyisten rakenteeseen asennettujen rakennusmateriaalien käyttäminen uudelleen on lähtökohtaisesti riskialtista, sillä ne ovat voineet imeä itseensä mikrobiperäistä hajua. Mikäli lattiapäällysteet tai lattian vaakasuuntaiset kannattajat ovat aistinvaraisesti arvioituna puhtaita ja hajuttomia, ne voidaan huolellisen harjauksen, imuroinnin ja nihkeäpyyhinnän jälkeen käyttää uudelleen.
Vakuutusyhtiö on toimittanut 27.6.2017 A:lle korjaussuunnitelman, jossa vakuutusyhtiön osuus korjauksesta on 4 069 euroa ja talon omistajien osuus 2 379 euroa.
F on ilmoittanut 11.7.2017 päivätyssä sähköpostiviestissään, että vakuutuksenottajat ovat kiinnostuneita kertakorvauksesta. F on katsonut 13.7.2017 päivätyssä sähköpostiviestissään, että vahingon laajuus selviää vain purkamalla talo.
Vakuutusyhtiön edustaja on katsonut 15.12.2017 lähettämässään sähköpostiviestissä, että vakuutusyhtiölle ei ole annettu mahdollisuutta selvittää vahingon määrää. Tarjouskysely korjaustöistä tehdään V Oy:n korjaussuunnitelman mukaisesti. Vakuutusyhtiön edustaja on kertonut, että kun lupa tarjouskyselyn lähettämiseen annetaan, korjaustoimien suunnittelu voidaan aloittaa.
Asiakkaan valitus
A on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen asumiskustannuksista 12 kuukauden ylittävältä osin ja korvaa myös ylimääräiset matkakulut, jotka aiheutuivat siitä, että A on joutunut kuljettamaan tytärtään D:tä harjoituksissa asuessaan sijaisasunnossa. Tältä osin A on hakenut korvausta ajalta 1.2.-15.6.2017. A on hakenut korvausta myös tyttärensä C:n opiskelija-asunnon vuokrakustannuksista. A on vaatinut korvauksille viivästyskorkoa, koska vakuutusyhtiö ei ollut suorittanut korvauksia saadessaan Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen vuonna 2016. A ei ole pystynyt asumaan talossa 9.2.2015 jälkeisenä aikana.
A on lausunut 27.9.2017 saapuneessa lisävastineessaan, että vahingon laajuus on edelleen selvittämättä. A on kertonut, että hänellä olisi ollut mahdollista vuokrata talo, joka sijaitsi lähellä vahingoittunutta omakotitaloa. Taloudellisen tilanteen vuoksi taloa ei kuitenkaan voitu vuokrata, koska vakuutusyhtiöltä ei saatu maksusitoumusta. Tästä syystä A oli asunut miesystävänsä luona osakehuoneistossa, joka sijaitsi kaukana hänen tyttärensä D:n harrastuspaikoista ja koulusta. A on ilmoittanut joutuneensa asumaan viimeisten kolmen vuoden aikana eri osoitteissa työn, opiskelun ja henkilökohtaisten syiden vuoksi. Hänen mukanaan ovat kulkeneet nyt 12-vuotias D ja 20-vuotias C.
A kiistää vaikeuttaneensa vakuutusyhtiö selvitystyötä. A on ilmoittanut vakuutusyhtiölle haluavansa olla paikalla, kun hänen omistamassaan talossa tehdään tutkimuksia.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on katsonut 15.9.2017 päivätyssä vastineessaan, että jos vesivahinko vuonna 2015 olisi korjattu asianmukaisesti, talossa ei olisi ollut mitään ongelmaa. Ei ole ennalta-arvaamatonta, että V Oy:n tutkimusselosteessa todetut virheet korjaustyössä aiheuttavat mikrobivaurioita. Kyseessä on virheellisen korjausrakentamisen väistämätön seuraus. Mikrobiongelmat ovat seurausta omatoimisista korjaustoimenpiteistä ja vaurioalueen ulkopuolisista valesokkelirakenteen alkuperäisistä rakenteellisista ominaisuuksista, joiden osalta kyseessä ei ole korvattava vakuutustapahtuma.
Sijaisasumisesta aiheutuneet matkakulut eivät ole korvattavia sijaisasumista koskevan ehtokohdan perusteella. A:n tyttären C:n opiskelija-asunnon kustannukset eivät myöskään ole korvattavia, koska C oli muuttanut omakotitalosta jo 31.12.2014 ennen kuin viemärivuoto oli havaittu.
A on hakenut korvausta asumisen keskeytymisestä 1.10.2015-30.11.2016 sekä 1.8.2017 alkaen. Vakuutusyhtiö toteaa, että A on asunut talon toisen omistajan kanssa vuokralla 1.3.-31.7.2015. Tältä ajalta korvausta olisi voitu suorittaa. Vahingon korjaustöitä ei kuitenkaan ollut tehty asianmukaisesti ja korjaustyöt joudutaan suorittamaan uudestaan. Tältä osin asumisen keskeytymiskustannuksia voidaan suorittaa, kun korjaustoimenpiteet aloitetaan. Vaikka vakuutusyhtiö ei vastaa osaomistajan suorittamista virheellisistä korjaustoimenpiteistä, vakuutusyhtiö on kuitenkin tässä tilanteessa katsonut kohtuulliseksi korvata myös virheellisesti tehdyn remontin korjauskustannukset ja sen aiheuttaman asumisen keskeytymisen.
Asian selvittäminen on viivästynyt, koska A on yrittänyt vaikeuttaa tai jopa estää asian hoitamista. A oli antanut hyväksyntänsä V Oy:n suorittamille tutkimuksille mutta ilmoittikin yllättäen soittavansa poliisit, jos V Oy:n asiantuntija saapuu vahinkopaikalle. Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle, että jos tämän suostumusta tutkimukselle ei saada, vakuutusyhtiö tulee hakemaan käräjäoikeudelta oikeuden tutkimusten suorittamiseen 50 000 euron uhkasakolla. A on lisäksi pyytänyt käsittelyn aikana aikalisää mm. omaisuuden jaon vuoksi.
A:n ilmeisenä tarkoituksena on ollut mm. tutkimuskustannuksia lisäämällä ja jatkuvasti uusia väitteitä esittämällä saada lupa rakentaa vahingoittuneen talo tilalle uusi vakuutusyhtiön kustannuksella. Vakuutusyhtiö toteaa, että A on lisäksi siirtänyt vakinaisen asuinpaikkansa takaisin omakotitaloon 11.11.2016.
Vakuutusyhtiö on lausunut 1.11.2017 päivätyssä lisävastineessaan, että mikrobiongelmat ovat seurausta vuonna 2012 tapahtuneesta keittiön käyttövesiputken vuodosta. Vesi on tuolloin päässyt mm. eristetilaan viemärin läpiviennin kautta eikä eristetilaa ollut vuoteen 2015 mennessä avattu. Tämä käy ilmi vuonna 2015 tehdystä tarkastusraportista ja lisätarkastuksesta. Mikrobiongelmat ovat myös seurausta omatoimisista, puutteellisista korjaustoimenpiteistä ja vesivaurioalueen ulkopuolella olevista valesokkelirakenteen alkuperäisistä rakenteellisista ominaisuuksista.
Asumisen keskeytymisestä ei makseta ennen kuin on saatu selvitys vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvista korjauksista ja niiden aiheuttamasta asumisen keskeytyksen tarpeesta ja korjaustoimenpiteet ylipäätään saadaan käynnistettyä. Vakuutusyhtiö on yrittänyt edistää asian etenemistä yhteistyössä A:n ja B:n kanssa ja tässä tarkoituksessa yhtiö on pyytänyt 22.8.2017 A:n ja B:n näkemyksiä saapuneeseen korjaustyöselostukseen. A on vastannut 24.8, että "meistä olisi viisaampaa purkaa talo ja selvittää kaikki vahingot, jotta tiedetään vahingon määrä. Mielestämme korjaustyöselostus on puutteellinen, emmekä kommentoi sitä tässä vaiheessa sen enempää. Asiakkaalla on oikeus myös kertakorvaukseen". Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että asian hoitaminen on ollut haasteellista. Asiassa on kuitenkin edistytty siinä määrin, että hankkeen rakennustöiden kilpailuttaminen on tilattu.
Asumisen keskeytymistä käsiteltäessä tullaan ottamaan huomioon ainoastaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat korjaukset. Näiden korjausten osalta tullaan huomioimaan ainoastaan se aika, joka kuluisi näiden rakenteiden korjaamiseen ilman ko. kohteessa olevia mikrobiongelmia.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse asumisen keskeytymisen korvausajasta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
Vakuutussopimuslain 70 §:n 3 momentin mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.
Vakuutussopimuslain 70 §:n 4 momentin mukaan jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutuksenantaja on kuitenkin velvollinen suorittamaan 1 momentissa mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.
11.1 Korvauksen hakijan velvollisuudet (99 § ja 72 § ja 70 §)
Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava, Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös Vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Vahinkovakuutuksessa korvauksen hakijan on myös varattava vakuutusyhtiölle viipymättä vahingon havaitsemisesta vahingon tarkastusmahdollisuus ennen kuin ryhdytään raivaus-, purku-, korjaus- tai muihin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat estää vakuutusyhtiön tarkastukseen perustuvan selvityksen vahingon syystä ja sen määrästä. Vakuutettu on kuitenkin velvollinen ryhtymään niihin toimenpiteisiin, joita tarkoitetaan yleisten sopimusehtojen kohdassa 6.2 (Pelastamisvelvollisuus).
Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.
20.1 Vakuutuksen tarkoitus
Vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutuksen laajuudesta riippuen näiden ehtojen mukaisesti kohdissa 21.1, 22.1 tai 23.1 mainituista vakuutustapahtumista vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä kohdassa 20.6.2 ja 20.6.3 mainitut muut kustannukset.
20.6.2 Asumisen keskeytyminen
Suoranaisen korvattavan esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset ja välttämättömät lisäkustannukset, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen johdosta, että vakinaista asuntoa ei voida kokonaan tai osaksi käyttää rakennukseen tai vakuutettuun irtaimistoon kohdistuneen esinevakuutuksesta korvattavissa olevan vahingon vuoksi.
Asumisen keskeytymiskuluja ei kuitenkaan korvata, jos kyseessä on valmistus-, aine-, suunnittelu-, rakennus- tai perustusvirheitä korvaava esinevakuutus.
Asumisen keskeytymiskulut korvataan vain, jos vakinaisen asunnon käyttäminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta haittaa asumiselle. Korvattavia lisäkustannuksia ovat ylimääräiset asunnon ja varastoinnin vuokrauskustannukset sekä irtaimiston siirtoon liittyvät kuljetuskustannukset.
Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon todelliset kustannukset, joista vähennetään säästyneet asumiskustannukset,
Asumisen keskeytymisestä aiheutuvia lisäkustannuksia korvataan enintään 3 500 euroon asti kuukausittain. Korvaus maksetaan enintään 12 kuukauden ajalla. Asumisen keskeytymisestä aiheutuvien lisäkustannusten omavastuu 6 kuukauden jälkeen on 20 prosenttia. Lisäkustannukset korvataan, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiön korvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti vakuutussopimuksen määräyksiin korvattavista kulueristä. Vakuutusyhtiön vastuu muista kuin ehdoissa mainituista kustannuksista edellyttää muuta vastuuperustetta, joka voi olla esimerkiksi vahingonkorvausvastuu tuottamuksellisesti vakuutuksenottajalle aiheutetuista vahingoista. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä, esimerkiksi virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.
Asumisen keskeytymiskulujen korvaaminen vakuutusehtojen perusteella
Asumisen keskeytymisestä aiheutuvia lisäkustannuksia korvataan vakuutusehtojen mukaan enintään 12 kuukauden ajalta. Asumisen keskeytymisestä aiheutuvien lisäkustannusten omavastuu kuuden kuukauden jälkeen on 20 prosenttia.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan asunnon toinen omistaja B oli ryhtynyt korjaamaan viemärivahinkoa, mutta korjaustyöt eivät olleet onnistuneet kaikilta osin. Vakuutusyhtiön on vastineessaan katsonut kohtuulliseksi korvata vahingon korjauskulujen lisäksi myös virheellisesti tehdyn remontin korjauskustannukset ja sen aiheuttaman asumisen keskeytymisen.
Ottaen huomioon vuonna 2015 havaitun viemärivuodon laajuuden, Vakuutuslautakunta katsoo, että viemärivahingon asianmukainen korjaus olisi kestänyt noin kuusi kuukautta. Näin ollen Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa jo aiheutuneista asumisen keskeytymiskustannuksista korvauksen kuuden kuukauden ajanjaksolta vahingon tapahtumisesta lukien.
Koska vakuutusyhtiö oli ilmoittanut korvaavansa myös virheellisesti tehdyn remontin korjauskustannukset ja sen aiheuttaman asumisen keskeytymisen, lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen asumisen keskeytymisestä myös tältä korjausajalta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa kun korjaustyöt suoritetaan.
A on kertonut asuneensa osan ajasta miesystävänsä luona. Vakuutuslautakunta suosittaa, että A toimittaa selvityksen tästä asumisesta aiheutuneista asunnon ja varastoinnin vuokrauskustannuksista sekä irtaimiston siirtoon liittyvistä kuljetuskustannuksista. Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät matkakulut ja A:n tyttären jo ennen vahinkoa vuokraaman opiskelija-asunnon vuokrauskustannukset ole vakuutusehtojen mukaisia korvattavia kulueriä, eikä lautakunta suosita korvausta niiden osalta.
Vakuutusyhtiön tuottamus
Vakuutuslautakunta katsoo, että korvauskäsittelyn viivästyminen oli johtunut sekä asian käsittelystä lautakunnassa että osapuolten erimielisyyksistä korvausasian hoidossa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole esitetyn selvityksen perusteella tuottamuksellisesti viivästyttänyt korvauskäsittelyä. Vakuutusyhtiö ei ole näin ollen vahingonkorvausvastuussa A:lle aiheutuneista vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittävistä sijaisasumisen kustannuksista.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen jo aiheutuneesta asumisen keskeytymisestä kuuden kuukauden ajalta vahingon tapahtumisesta lukien. Vakuutuslautakunta suosittaa lisäksi, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen asumisen keskeytymiskustannuksista virheellisesti tehdyn remontin korjaustöiden kestoajalta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa kun korjaus suoritetaan.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Varapuheenjohtaja Sario
Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Yrttiaho
Vuori