Haku

FINE-004540

Tulosta

Asianumero: FINE-004540 (2018)

Kategoria: Sijoitusvakuutusasia

Ratkaisu annettu: 19.04.2018

Sijoitussidonnainen henkivakuutus. Riskeistä ja kuluista annetut tiedot. Oliko palveluntarjoaja täyttänyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa? Vastasiko sijoittajalle suositeltu tuote hänen tavoitteitaan?

Tapahtumatiedot

Asiakas oli 27.8.2013 sijoittanut 25.000 euroa sijoitussidonnaiseen henkivakuutukseen, jonka myönsi henkivakuutusyhtiö A. Vakuutusyhtiötä edusti asiamiesyritys B Oy. Asiakas teki vakuutukseen 16.1.2014 4.200 euron lisäsijoituksen ja 8.5.2014 vielä 5.000 euron sijoituksen. Vakuutukseen liitettyihin sijoituskohteisiin tehtiin muutoksia B Oy:n edustajien kanssa olleissa tapaamisissa 1-2 kertaa vuodessa.

Vakuutusehtojen mukaan kyseessä on kertamaksullinen, elinikäinen, sijoitussidonnainen henkivakuutus, joka sisältää henkivakuutusturvan vakuutuksenottajan kuoleman varalta. Vakuutus toimii siten, että asiakas sijoittaa vakuutukseen haluamansa summan, vähintään 25.000 euroa, ja määrittelee mihin sijoituskohteisiin varat sijoitetaan. Vakuutusyhtiö hankkii näillä varoilla asiakkaan määrittelemät kohteet omistukseensa, jos kohteet ovat olleet vakuutusyhtiölle hyväksyttäviä. Asiakas siis omistaa vakuutuksen, jonka arvo on kytketty hänen valitsemiinsa sijoituskohteisiin, jotka vakuutusyhtiö hankkii ja omistaa.

Asiakas reklamoi palveluntarjoajalle keväällä 2017, kun hänen vakuutukseen sijoittamansa pääoma oli alentunut noin 15.500 euroa eli noin 45 %. Asiakas katsoi, että vakuutukseen oli vastoin alkuperäistä sopimusta liitetty hyvin korkeariskisiä sijoituksia, jotka olivat epäonnistuneet, eikä vakuutus alun perinkään ollut hänen tilanteeseensa ja sijoitushorisonttiinsa soveltuva sijoitustuote. Asiakas vaati arvonsa menettäneiden tuotteiden korvaamista ja vakuutuksen takaisinostokulujen sekä juoksevien kulujen hyvittämistä.

B Oy katsoi vakuutuksen siihen liitettyine sijoituskohteineen vastanneen asiakkaan matalaa riskinottohalukkuutta ja viiden vuoden sijoitushorisonttia sekä tarjonneen asiakkaan toivomia verotuksellisia etuja. Uudessa tarvekartoituksessa 16.1.2014 riskitasoa oli nostettu ja sijoitushorisonttia pidennetty. Kyse ei ollut varainhoitosalkusta, vaan kaikki sijoitusmuutokset oli tehty asiakkaan allekirjoittamalla lomakkeella. Palveluntarjoaja ei maksanut hyvitystä.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii edelleen tappioidensa korvaamista ja asiakassuhteen päättämistä. Hän kertoo B Oy:n etsineen uusia asiakkaita kesällä 2013. Asiakas oli etsimässä säästökohdetta varoilleen viideksi vuodeksi siten, että varat olisivat pääomaturvattuja ja tuotto olisi maltillinen, yleistä korkotasoa parempi. Asiakkaalle suositeltiin A:n ”vakuutuskuorta”, jossa varat kasvaisivat verottomasti lunastukseen asti korkoa, joka voitaisiin lisätä pääomaan ja kartuttaa sijoitusta vuosien mittaan. Pieni riski otettiin sillä ajatuksella, että mahdollinen tappio katetaan muiden sijoitusten tuotoilla.

Sopimuksen tehnyt B Oy:n edustaja X vaihtui pian Y:hyn, joka ehdotti lisäsijoituksia alkuvuonna ja kesällä 2014. Asiakas ihmetteli jo tuolloin sijoituksensa heikkoa kehitystä ja suuria kuluja. Y halusi nostaa asiakkaan riskitasoa tuottotavoitteen saavuttamiseksi; asiakas puolestaan korosti, että kokonaisuus täytyy säilyttää siten, että se on pääomaturvattu viiden vuoden kuluttua, ja tuotosta voisi joustaa.

Asiakas ei tuolloin voinut aavistaa B Oy:n toimintatapaa ja sitä, mihin lopputulokseen nämä tarvekartoitukseen tehdyt muutokset johtaisivat. Vuonna 2015 ”vakuutuskuoren” ideasta ei enää ollut mitään jäljellä, vuosittaista tuottoa ei tullut, ja sijoituskohteiden arvot olivat alhaalla. Y totesi asiakkaalle, että vakuutusyhtiö A:n vuositiedotteiden alhaisista luvuista ei kannattanut välittää, vaan todelliset arvot näkyisivät vasta lunastettaessa. Asiakkaan pyynnöstä Y laski hänelle 19.3.2015 arvion sijoituksen arvosta vuonna 2018 ja päätyi jopa yli 46.000 euron arvoon. Asiakas on oheistanut arviolaskelman havainnollistamaan annetun tiedon sisältöä ja laskelman sekä sijoituskohteiden esittelytavan sekavuutta. Tuotteet olivat asiakkaalle aivan liian vaikeita ymmärtää.

Keväällä 2016 B Oy:n edustaja vaihtui jälleen. Hyvin pian Z ilmoitti, että Y:n toimesta tehty sijoitus oli erittäin riskialtis ja se pitäisi lunastaa. Näin tehtiin. Asiakas ei saanut mitään ymmärrettävää kuvaa asiasta tai tappion suuruudesta. Asiakkaalle suositellut sertifikaatit erääntyivät keväällä 2017 arvottomina, eli tappio niistä oli 100 %. Sijoitusvakuutuksessa jäljellä olleet varat olivat valtaosin osakkeissa, eli nekin olivat riskipääomaa.

Asiakas toteaa, että koko aikana kukaan ei ollut huolissaan tai vastannut siitä, että asiakkaan kokonaistavoite saavutetaan. Suunnitelmaa ei edes lähdetty toteuttamaan asiakkaan toivomalla tavalla. Sijoitusta ei koskaan käyty läpi hänen näkökulmastaan, vaikka osa sijoituksista menetti arvonsa täysin. Asiakas ei missään vaiheessa ollut antanut lupaa sellaiseen riskinottoon, koska viiden vuoden aikana ei pystytä korjaamaan kovin suuria tappioita muiden sijoitusten tuotoilla. Asiakas ei myöskään ollut antanut lupaa sijoittaa varoja vuosikausien mittaisella horisontilla.

Asiakas katsoo, että ”vakuutuskuoren” kuluja ei selostettu asianmukaisesti. Hänelle ei selvitetty, että sijoitusten tuottojen olisi täytynyt olla korkeita, jotta kulut olisi saatu katettua ja sijoitus olisi voinut olla asiakkaalle tuottava. Vuositiedotteista asiakas on myöhemmin laskenut, että esimerkiksi 5 %:n tuoton saaminen vakuutukseen sijoitetuille varoille olisi edellyttänyt sitä, että vakuutukseen liitetyt sijoituskohteet olisivat tuottaneet jopa 10–12 % vuodessa. Asiakkaan kohdalla tämän olisi siis lisäksi pitänyt tapahtua kokonaisuutena pääomaturvatusti. B Oy:n olisi pitänyt suoraan kertoa, ettei asiakkaan tavoite ollut saavutettavissa heidän tuotevalikoimallaan. Sen sijaan B Oy oli innokas tekemään vakuutussopimuksen, minkä jälkeen alettiin pyytää lisäsijoituksia ja korottaa tuotteiden riskitasoa. Asiakas katsoo tulleensa miltei huijatuksi.

B Oy:n mukaan sen edustajat olivat esitelleet sijoituskohteet huolellisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Tapaamisissa aika meni enimmäkseen ”small talkiin” sijoitusneuvojan lomista ja suunnitelmista. Samalla heitettiin ilmaan ehdotuksia sijoituksiin tehtävistä muutoksista, joita esiteltiin asiakkaan valitukseensa oheistamilla sekavilla piirroksilla. Joka kerran asiakas totesi tuotteiden vaikuttavan monimutkaisilta, mutta hän luotti B Oy:n edustajien arvioon tähdentäen, että alkuperäisestä tavoitteesta pidetään kiinni. Tähän vastattiin vain ystävällisellä hymyllä. Jälkeenpäin asiakas on ihmetellyt, ovatko B Oy:n edustajat lainkaan olleet perillä hänelle tarjoamistaan tuotteista, ja oliko 19.3.2015 laskettu arvio sijoituksen kehityksestä vain yritys pitää asiakas tyytyväisenä.

Palveluntarjoajan vastine

Vakuutusyhtiö A toteaa, että B Oy:n kanssa tehdyn asiamiessopimuksen mukaan asiamies hankkii tarvittavat tiedot asiakkaan sijoituskokemuksesta, taloudellisesta tilanteesta, riskiprofiilista ja sijoitustavoitteista, joihin vakuutustuotteen sopivuus asiakkaalle pohjautuu. B Oy:n asiakassuhteen alussa tekemän tarvekartoituksen mukaan asiakkaan riskiprofiili oli matala. B Oy oli käynyt läpi tuotteeseen liittyvät kulut, ja asiakas oli hakemuslomakkeen ja soveltuvuuslausunnon allekirjoittamalla vahvistanut ymmärtävänsä tuotteen, siihen liittyvät kulut ja suositukset, lukevansa tuotekirjallisuuden ja haluavansa tehdä vakuutussopimuksen. Vuonna 2014 asiakas teki kaksi lisäsijoitusta. Jokaisessa asiakastapaamisessa oli päivitetty tiedot asiakkaasta ja sijoituksen soveltuvuudesta erillisellä päivityslomakkeella. Tammikuun 2014 asiakastapaamisessa B Oy oli päivittänyt asiakkaan riskiprofiilin matalasta keskitason riskiin, minkä jälkeen riskitasoa ei ole päivitetty.

B Oy on ilmoittanut A:lle, että asiakas oli tehnyt sijoitukset sen hetkisen markkinatilanteen ja riskiprofiilin mukaisesti, ja sijoituskohteet sekä niiden riskit on käyty läpi asiakkaan kanssa jokaisen asiakastapaamisen yhteydessä. Asiakas oli allekirjoittanut sijoituskohteiden merkintälomakkeet ja ostositoumukset tarvekartoituksen mukaisesti. Lomakkeilla asiakas oli vahvistanut perehtyneensä sijoituksiin liittyviin riskeihin, tuotto-odotuksiin ja tuotteen soveltuvuuteen sijoitustarpeisiinsa.

Tiettyjen tuotteiden riskitason vuoksi asiakas oli täyttänyt erillisen vakuutuslomakkeen, josta näkyy selvästi, että kyseinen tuote ei ollut pääomaturvattu. Allekirjoituksellaan asiakas oli vahvistanut saaneensa tuotteeseen ja sen riskitasoon liittyvät tiedot. Hän oli allekirjoittanut kaikki muutkin kaupankäyntiohjeet ja hyväksymislausunnot, jotka A oli tarvinnut kauppojen suorittamiseksi.

A viittaa B Oy:n antamaan selvitykseen ja toteaa vielä, että asiakkaan mainitsema sertifikaatti erääntyy vuonna 2018, eikä sille voi vahvistaa arvoa ennen erääntymistä. Asiakkaille lähetetään vuositiedotteet, ja he voivat tarkastella vakuutustensa tilannetta A:n verkkopalvelussa.

B Oy:n selostus

B Oy on osaltaan kiistänyt korvausvelvollisuuden asiakkaan sijoituksen tappioista. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman arvon alenemisesta tai jopa sen menettämisestä. Asiakirjoista ilmenee, että asiakas oli tavoitellut sijoituksillaan tuottoa ja muuttanut riskiprofiiliaan sekä suunniteltua sijoitusaikaa.

B:n mukaan on tavallista, että asiakas tekee allokaatiomuutoksia vakuutuksen sisällä. Syinä ovat muun ohella voitollisen arvopaperin myynti tai stop-loss
-myynti ja tarvittavat muutokset asiakkaan riskitason muuttuessa. Kaikki muutokset asiakkaan vakuutuksessa on tehty hänen halustaan ja suostumuksellaan. Asiakas on allekirjoittanut kaikki tarvittavat merkintälomakkeet ja antanut vakuutuksen siitä, että tuotteen riskit oli kerrottu ja asiakas oli ymmärtänyt ne. Asiakkaan valitsemat sijoituskohteet ovat olleet rahastoja, pääomaturvattuja obligaatioita tai matalan ja keskiriskin sertifikaatteja.

Asiakassuhteen kulku on ollut seuraava:

  • vakuutus avattiin 27.8.2013, jolloin tarvekartoituksen mukaan asiakas ”tavoittelee tuottoa matalalla riskillä ja verosuunnittelua”. Sijoituskohteiksi valittiin pääomaturvattu osakeobligaatio 10.000 eurolla ja Total Return -sijoitusrahasto 10.000 eurolla.
  • tapaamisella 16.1.2014 päivitettiin sijoitustoiminnan tavoitteet ”tuotto tulevaisuudessa” ja riskitaso matalasta keskitasolle. Suunniteltu sijoitusaika oli ”vuosia”, ja asiakas halusi ”sijoittaa osakkeisiin ja kehittyville markkinoille”. Vakuutuksen käteisosuudesta merkittiin kehittyvien markkinoiden sertifikaattiin 6.000 euroa.
  • tapaamisella 8.5.2014 vakuutukseen tehtiin 5.000 euron lisämaksu. Total Return –rahasto myytiin pois ja merkittiin 4.600 eurolla yhdistelmärahaston osuuksia, lisäksi merkittiin kehittyville markkinoille 1.500 euroa sertifikaattiin ja 10.000 euroa autocall combo -kuponkiin.
  • seuraavalla tapaamisella 23.6.2015 päivitetty ”varovainen linja + haetaan tuottoa”. Pääomaturvattu osakeobligaatiosijoitus myytiin. Sijoituswarranttiin sijoitettiin 1.300 euroa ja yhdistelmärahastoon tehtiin 8.700 euron lisäsijoitus.
  • tapaamisessa 12.5.2016 sijoitustavoitteiksi oli päivitetty ”myydään riskit pois ja haetaan tuottopotentiaalia”. Tuolloin myytiin autocall combo-kuponki ja yhdistelmärahasto-osuudet sekä merkittiin hedge-rahaston osuuksia 16.800 eurolla.
  • seuraavalla tapaamisella 20.10.2016 sijoitustavoitteiksi oli muutettu ”riskit pienemmäksi”. Tuolloin myytiin hedge-rahaston osuudet ja merkittiin osakepainotteisen yhdistelmärahaston osuuksia 17.000 eurolla.
  • tapaamisella 2.3.2017 myytiin osakepainotteisen yhdistelmärahaston osuudet ja merkittiin uudestaan hedge-rahaston osuuksia 17.200 eurolla.

Selvitykset

Vakuutusta koskevat asiakirjat

Sijoituslautakunnan käyttöön on toimitettu asiakkaan allekirjoittamat hakemuslomakkeet ja soveltuvuuslausunnot (vaatimukset ja tarpeet -kirjeet) vakuutuksen ottamisvaiheesta 27.8.2013 ja lisäsijoitusten tekoajankohdilta 16.1.2014 ja 8.5.2014. Allekirjoituksillaan hakija on vakuuttanut vastaanottaneensa ja lukeneensa vakuutuksen tuote-esitteen ja tuotetiedotteen sekä valittujen sijoituskohteiden kirjallisen materiaalin, jonka osalta hakija vakuuttaa ymmärtävänsä materiaalin täysin ja hyväksyvänsä riskit. Lisäksi hakija on vakuuttanut ymmärtävänsä sen, ettei henkivakuutusyhtiö ole tarjonnut hänelle sijoitusneuvontaa eikä ole vastuussa vakuutukseen liitetyn omaisuuden tuotosta ja vakuutuksen menestyksestä.

Soveltuvuuslausunnon mukaan asiakkaalle oli henkilökohtaisesti suositeltu sijoitussidonnaista henkivakuutusta, koska se mahdollisti asiakkaan toivoman verotehokkaan sijoitusympäristön ja verosuunnittelun. Lausunnon mukaan asiakas oli myös saanut kaiken vakuutussopimukseen liittyvän kirjallisuuden, ja hän oli tietoinen kaikista sovellettavista maksuista ja kuluista ja erityisesti ennenaikaisesta takaisinostosta perittävästä maksusta. Lisäksi asiakas oli tietoinen siitä, että vakuutuksen arvo voi nousta tai laskea ja hän ei välttämättä saa takaisin alkuperäistä sijoittamaansa summaa. Osakeobligaation osalta asiakas oli vielä allekirjoittanut erillisen monikohtaisen hyväksymislausunnon, jossa hän oli vakuuttanut ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä kaikki tähän sijoitukseen liittyvät riskit ja ettei vakuutusyhtiö ole vastuussa niistä.

Lisäsijoitusten aikaan tehdyissä soveltuvuuslausunnoissa on todettu, että asiakkaan tavoitteena oli keskiriski, verotehokas sijoitusympäristö ja perintöverosuunnittelu. Hänelle oli henkilökohtaisesti suositeltu lisäsijoitusten tekemistä henkivakuutukseen. Sertifikaattisijoituksen osalta asiakas oli jälleen allekirjoittanut erillisen hyväksymislausunnon.

Asiakkaan vakuutusyhtiö A:lta vuosina 2013–2017 saamista vakuutuksen vuositiedotteista ilmenee, että vakuutuksen vuotuinen nettotuotto oli vakuutuskulujen, sijoituskohteiden merkinnästä ja vaihdoista perittävien kulujen sekä sijoituskohteiden arvonvaihtelun vuoksi alusta pitäen negatiivinen. Vuoden 2013 lopussa vakuutuksen vuotuinen nettotuotto aloituspäivästä lähtien laskettuna oli -12,26 %, vuonna 2014 -29,14 %, vuonna 2015 -24,55 %, vuonna 2016 -18,34 % ja vuonna 2017 -14,53 %. Vakuutuskulujen osuudeksi on eri vuosina merkitty 4-7 % vakuutuksen arvosta; vakuutuskulut eivät sisällä vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden välitys- ja merkintäpalkkioita. Tiedotteista ilmenee lisäksi, että vakuutusmaksuja oli vuosina 2013 ja 2014 maksettu kaikkiaan 34.200 euroa, ja vakuutuksen arvo vuoden 2014 lopussa oli 23.135,10 euroa. Vuoden 2015 lopussa arvo oli 18.728,76 euroa, vuonna 2016 18.096,71 euroa ja vuonna 2017 17.852,64 euroa.

Sijoittajaprofiili ja sijoituskohteet

Lautakunnalle on toimitettu B Oy:n laatimat sijoittajan tarvekartoituslomakkeet, jotka asiakas oli allekirjoittanut. Lomakkeiden sijoitusvarallisuutta koskevista merkinnöistä ei ilmene, mikä asiakkaan sijoitusvarallisuuden kokonaisuus on ollut. Aiempaa sijoituskokemusta asiakkaalla oli osakkeista ja korkotuotteista, ja hänellä oli vapaaehtoinen eläkevakuutus. Hän tavoitteli sijoittamisella tuottoa käyttötarkoituksenaan oman elämän turvaaminen ja verosuunnittelu. Riskiprofiili oli matala ja suunniteltu sijoitusaika 5 vuotta; mitään tuottotavoitetta ei ole merkitty. Asiakkaalle ehdotettiin 27.8.2013 pidetyssä tapaamisessa henkivakuutuksen sisällä tehtävää sijoitusta pääomaturvattuun osakeobligaatioon ja Total Return -sijoitusrahastoon, koska tämä mahdollisti tehokkaan verosuunnittelun ja sopi asiakkaan maltilliseen riskiprofiiliin.

Tammikuussa 2014 sijoitustoiminnan tavoitteeksi oli päivitetty ”tuottoa tulevaisuudessa” ja riskiprofiiliksi keskitaso 5 %:n tuottotavoitteella. Suunnitelluksi sijoitusajaksi on merkitty ”vuosia”. Asiakas oli halunnut sijoittaa kehittyville markkinoille. Hänelle oli suositeltu 6.000 euron sijoittamista sertifikaattiin.

Asiakas on 16.1.2014 allekirjoittanut lomakkeen, jolla hän vakuuttaa vastaanottaneensa tietoa vipusertifikaatista tai muusta sijoitusmahdollisuudesta ilman pääomaturvaa ja olevansa tietoinen siitä, että sijoittaja voi menettää koko vipusertifikaattiin sijoittamansa pääoman. Lomakkeen mukaan sijoittajan ei tulisi sijoittaa vipusertifikaatteihin enempää kuin 10, korkeintaan 15 % sijoitusvarallisuudestaan. Hän oli allekirjoittanut vastaavia lomakkeita myöhempienkin sertifikaattisijoitustensa yhteydessä.

Lautakunnalle on toimitettu ostositoumus- ja merkintälomakkeita, joista ilmenee B Oy:n selostuksen mukainen asiakassuhteen kulku. Sijoituskohteisiin on yleisesti liittynyt 2-3 %:n suuruinen merkintä- tai välityspalkkio, joka ei ole sisältynyt A:n vuositiedotteista ilmeneviin vakuutuskuluihin.

Asiakkaan vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden avaintieto- ja esitemateriaaleista on todettavissa, että hänelle elokuussa 2013 suositeltu pääomaturvattu osakeobligaatio on ollut matalariskinen tuote, jonka efektiivinen vuosituotto-odotus kaikkein optimistisimman laskentaesimerkin mukaan oli 4,5-5 % vuodessa. Samalla kertaa suositellun Total Return -sijoitusrahaston esitemateriaalia ei ole toimitettu lautakunnalle. B Oy:n ilmoituksen mukaan sitä ei ole arkistoitu.

Alkuvuonna ja keväällä 2014 suositellun sertifikaatin esitteen mukaan kyse oli korkeariskisestä tuotteesta, jossa oli korkea tuottopotentiaali. Keväällä 2014 asiakkaalle suositeltiin myös keskiriskitasoista yhdistelmärahastoa sekä autocall combo –kuponkia. Siinä voittomahdollisuus viiden vuoden ajanjaksolla oli enintään 60 %, mutta kohde-etuutena olevien indeksien heikko kehitys saattoi johtaa myös siihen, että sijoittaja menettää suuren osan sijoituksestaan. Asiakkaalle kesällä 2015 suositeltu sijoituswarrantti oli esitteensä mukaan korkeariskinen, korkean tuottopotentiaalin tuote.

Keväällä 2016 suositellun hedge-rahaston esitemateriaalia ei ole toimitettu lautakunnalle. B Oy:n ilmoituksen mukaan sitä ei ole arkistoitu.

Lokakuussa 2016 asiakkaalle oli suositeltu hedge-rahaston tilalle osakepainotteista yhdistelmärahastoa, jonka riskiluokka avaintietoesitteen mukaan oli 4 (keskiriski) ja suositeltu vähimmäissijoitusaika 5 vuotta. Keväällä 2017 asiakkaalle oli suositeltu yhdistelmärahaston tilalle samaa hedge-rahastoa kuin aiemmin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Vastuu asiamiehen toiminnasta

FINEn ohjesäännön 6 §:n mukaan Sijoituslautakunnan tehtävänä on antaa sijoitusvakuutuksia koskevissa asioissa ratkaisusuosituksia asiakkaan ja vakuutuksen­antajan välisiin riitoihin.

Sijoituslautakunta toteaa, että B Oy on tapauksessa toiminut henkivakuutusyhtiö A:n asiamiehenä. Vakuutusedustuksesta annetun lain (15.7.2005/570) 1 luvun 3 ja 4 §:n mukaan B Oy on tässä roolissaan toiminut vakuutuksenantajan lukuun ja vastuulla, ja vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n määräykset selonotosta ja tiedonantovelvollisuudesta koskevat myös B Oy:n asiakkaalle antamia suosituksia ja tietoja.

Näiden syiden vuoksi Sijoituslautakunta käsittelee tätä asiaa asiakkaan ja vakuutusyhtiö A:n välisenä, asiakkaan ottamaa sijoitussidonnaista henkivakuutusta koskevana riita-asiana, jossa vastuu B Oy:n toiminnasta on A:lla.

Ratkaistava kysymys

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö vastuussa asiakkaan vakuutussijoituksen arvon alentumisesta. Negatiivinen kehitys johtuu sijoituskohteiden arvon alentumisesta ja osittain pääoman menettämisestä sekä toisaalta vakuutuksesta ja sijoituskohteista perityistä kuluista.

Lautakunnan arvioitavaksi tulee se, oliko vakuutus sijoituskohteineen asiakkaan sijoitustavoitteita vastaava ja muuten hänelle soveltuva sijoitusvaihtoehto, sekä se, oliko vakuutuksesta ja siihen liitetyistä sijoituskohteista annettu asiakkaalle asianmukaiset tiedot.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta. […]

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain selonotto- ja tiedonantovelvollisuussääntely

Vakuutussopimuksen tekemistä edeltävää vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevan vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutuksenantajan on tullut antaa vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Lain 5 §:ään vuonna 2010 lisätyn säännöksen mukaan huomiota on lisäksi kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Vakuutussopimuslain alkuperäisessä hallituksen esityksessä (HE 114/1993 vp) mainitaan lain 5 §:n perustelujen kohdalla, että tarpeellisia vakuutuksen hakijalle annettavia tietoja ovat esimerkiksi tiedot vakuutuksenantajalla tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Vakuutuksen ottamista harkitsevalle henkilölle on annettava riittävästi tietoja, jotta hän voi arvioida vakuutuksen tarkoituksenmukaisuutta, verrata tarjolla olevia vaihtoehtoja ja saada oikean käsityksen vakuutusturvan kattavuudesta. Vakuutuksen valitsemiseksi hakijalle on mm. selvitettävä vakuutuksenantajalla tarjolla olevia vakuutusmuotoja ja vakuutuksesta perittävät maksut. Henkilövakuutuksista mainitaan erikseen, että vakuutusta hakevalle tulee selvittää mm. mahdollisen säästöosuuden kertyminen, vakuutuksen mahdollinen tuotto, mahdollisuudet muuttaa sopimusta ja maksujen lopettamisen seuraamukset.

FINEn lautakuntakäytännössä on jo ennen vuoden 2010 lainmuutosta katsottu, että sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa vakuutuksenantajan tulee nimenomaisesti ja selkeästi kiinnittää vakuutuksen hakijan huomiota siihen, että tuoton asemesta säästettäviä varoja voi myös menettää vakuutukseen valittaviin sijoituskohteisiin kuuluvan sijoitusriskin vuoksi.

Vakuutussopimuslain 5 §:ään vuonna 2010 otetun sijoituskohteiden valintaa koskevan lisäyksen esitöiden (HE 63/2009 vp, s. 16–17) mukaan vakuutuksenantajan on ennen sopimuksen päättämistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoa valittavissa olevien sijoitusrahastojen tai muiden sijoituskohteiden ominaisuuksista ja keskeisistä eroista ottaen erityisesti huomioon näiden seikkojen vaikutus vakuutuksen mahdolliseen tuottoon ja sitä koskeviin riskeihin. Valittavissa olevista sijoituskohteista annettavien tietojen on oltava sellaiset, että vakuutuksen hakijalla on niiden perusteella mahdollisuus valita sijoituskohteista omiin sijoitustavoitteisiinsa sopivat kohteet. Lisäksi tietoa on annettava myös sijoitusrahastoihin liittyvistä maksuista ja kuluista sekä vakuutuksenottajan mahdollisuudesta vakuutuksen voimassa ollessa vaihtaa sijoituskohteita ja vaihtamisesta mahdollisesti aiheutuneista kuluista.

Finanssivalvonta on vakuutussopimuslain 9 a §:n 2 momentin nojalla antanut 1.4.2013 voimaan tulleita määräyksiä säästöhenkivakuutuksen ja eläkevakuutuksen kulujen ja tuottojen laskemis- ja ilmoittamistavasta (Määräykset ja ohjeet 10/2012). Sen kohtien 4.1 ja 4.4 mukaan ennen säästöhenkivakuutuksen solmimista säästäjälle on annettava tarjouslaskelman avaintiedot, joihin sisältyy nollatuotto-olettamalla lasketut tiedot muun muassa säästöaikana maksettavista kuluista euroina ja prosentuaalisena vähennyksenä.

Mainitun hallituksen esityksen (HE 63/2009 vp) mukaan vakuutuksen hakijalle on ilmoitettava myös sijoituskohteisiin liittyvistä riskeistä. On mainittava selkeästi, että sijoitusrahastoihin tai muihin sijoituskohteisiin ohjatuille varoille ei ehkä kerrykään tuottoa ja että sijoitetut varat voivat vähentyä tai ne voi jopa kokonaan menettää. Sijoituskohteista tietoa annettaessa on otettava huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus. Tiedonantovelvollisuus korostuu, jos vakuutuksen hakijalla ei ole aikaisempaa kokemusta sijoitussidonnaisista vakuutuksista tai sen tyyppisistä sijoitusrahastoista, joita tarjottavaan vakuutukseen voidaan liittää, taikka jos vakuutuksen hakijan kyky ymmärtää sijoitussidonnaisen vakuutussäästämisen olennaisia piirteitä jonkun muun syyn, kuten iän tai sairauden, vuoksi on selvästi heikentynyt. Vakuutuksenantajan on annettava tällaisille vakuutuksen hakijoille lisäinformaatiota.

Hallituksen esityksen mukaan tietoja annettaessa on myös otettava huomioon vakuutuksen hakijan sijoittamisen tavoitteet. Sijoituskohteiden valinnan kannalta merkitystä on esimerkiksi sillä, millaista riskiä hakija on valmis sietämään ja onko hänen tavoitteenaan pitkäaikainen vai lyhyemmän aikavälin sijoittaminen. Sekä vakuutuksenhakijan sijoituskokemuksella että sijoittamisen tavoitteilla on siis merkitystä sen arvioimisessa, minkälaista tietoa vakuutuksen hakijalle annetaan hänen päätöksentekonsa ja sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liitettävän sijoituskohteen valitsemiseksi.

FINEn lautakuntakäytännön mukaan vakuutussopimuslain 5 § edellyttää lähtökohtaisesti, että palveluntarjoaja ottaa sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen myyntitilanteessa selkoa vakuutuksen hakijan taloudellisesta tilanteesta, sijoituskokemuksesta ja sijoittamisen tavoitteista.

Tiedonantovelvollisuuden täyttämistapaa ei ole vakuutussopimuslain 5 §:ssä määritelty. Esitöiden (HE 114/1993 vp) mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.

Mikäli vakuutusyhtiö on antanut vakuutuksen hakijalle tarpeelliset tiedot, se ei ole ollut vastuussa siitä vakuutuksenottajalle sijoittajana normaalisti kuuluvasta riskistä, että sijoitussidonnaiseen vakuutukseen liitettäväksi tarjotut sijoituskohteet eivät jälkeenpäin tarkasteltuna olekaan tuottaneet arvioidulla tavalla tai että riski sijoitetun pääoman alentumisesta on toteutunut. Vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Sopimusoikeudellinen neuvontavelvollisuus

Lautakunta toteaa, että yllä selostettu vakuutussopimuslain mukainen sääntely ei poissulje oikeustoimilain, yleisten sopimusoikeudellisten sääntöjen ja esimerkiksi sopimusoikeudellisen lojaliteettiperiaatteen noudattamista vakuutusasioissa. Myös nämä yleiset säännöt ovat täydentävinä normeina merkityksellisiä arvioitaessa osapuolten menettelyä ja tulkittaessa vakuutussopimuksen sisältöä.

Lautakunta katsoo, että vakuutussopimuslain mukaisten selonotto- ja tiedonantovelvoitteiden lisäksi asiassa on tarkasteltava asiantuntevan finanssipalveluntarjoajan sopimusoikeudellista neuvontavelvoitetta. Sen mukaan vakuutuksen­antajan ja sen puolesta toimivan asiamiehen on tullut sijoitussidonnaista vakuutusta tarjotessaan ja sopimuksen voimassa ollessa sijoituskohteiden vaihtoa esitellessään varmistua siitä, että vakuutussopimus ja siihen suositellut muutokset ovat olleet asiakkaan edun mukaisia. Samalla palveluntarjoajan on muutenkin tullut toimia sopimusoikeudellisen lojaliteettiperiaatteen ja hyvän vakuutustavan mukaisesti etenkin, kun asiamiehen ja vakuutusyhtiön asiakkaalta perimät erilaiset kulut ja palkkiot voivat johtaa eturistiriitojen muodostumiseen, ja asiakkaalle oli suositeltu asiamiesyrityksen itsensä tarjoamia sijoituskohteita. Palveluntarjoajalla on näyttövelvollisuus siitä, että se oli menetellyt huolellisesti.

Asiakkaan sijoittajaprofiili ja vakuutustuotteen soveltuvuus

Tapauksessa on selvitetty, että asiakas on vakuutussopimuksesta neuvoteltaessa ollut matalariskinen sijoittaja, jonka sijoitushorisontti on ollut viisi vuotta. Hänelle on tuolloin suositeltu sijoitussidonnaista vakuutusta ja sen sisälle tehtäviä, matalariskisiksi kuvattuja sijoituksia.

Vakuutusehdoista, vakuutuskirjasta ja vakuutuksen tuotetiedotteesta ilmenee, että tähän henkivakuutukseen liittyy ensimmäisen viiden vuoden ajalta vuotuinen 1,75 %:n hoitopalkkio, joka kuudennesta vuodesta alkaen alenee 0,5 %:iin. Lisäksi peritään vaihtelevansuuruinen neljännesvuosittainen hallinnointipalkkio ja 1 %:n suuruinen palvelupalkkio sekä välitysmaksuja ja kaupankäynnistä johtuvia ulkoisia kustannuksia. Ensimmäisen viiden vuoden ajalta hoitopalkkion prosentuaalinen osuus on laskettu aina vähintään vakuutusmaksujen määrästä, vaikka sijoituskohteiden arvo olisi alentunut. Näiden tietojen ja asiakkaan saamien vuositiedotteiden perusteella vakuutuskulujen osuus tässä sopimuksessa voi etenkin ensimmäisinä vuosina kasvaa melko suureksi, asiakkaan kohdalla 4-7 %:n tasolle vuodessa.

Sijoituslautakunta toteaa, että matalariskisiin sijoituskohteisiin liittyy lähtökohtaisesti riskiä vastaava eli matalahko tuotto-odotus. Tämän vakuutuksen kulurakenne ja hoitopalkkion prosentuaalisen osuuden laskeminen vähintään vakuutusmaksun määrästä yhdistettynä matalariskisten sijoituskohteiden tuotto-odotukseen johtaa siihen, ettei vakuutuksesta todennäköisesti kerry matalariskiselle sijoittajalle vakuutuskulujen ja muiden kulujen vähentämisen jälkeen ensimmäisten viiden vuoden aikana tuottoa lainkaan tai juuri lainkaan.

Lautakunnan näkemyksen mukaan se, että hoitopalkkio edellä todetun tavoin lasketaan vähintään vakuutusmaksun määrästä sijoituskohteen arvonalentumasta riippumatta, on erityisesti matalariskisen sijoittajan kohdalla hyvän tavan vastainen sopimusehto. Tämä johtuu siitä, että kyseinen laskentatapa on omiaan jouduttamaan sijoitusten matalasta tuottotasosta johtuvaa sijoitetun pääoman vähenemistä ensimmäisten vuosien aikana jopa siten, että se voi synnyttää vakuutuksessa pääomaa alentavan negatiivisen kierteen, josta matalariskisten sijoituskohteiden odotettavissa olevilla tuotoilla ei voi toipua moneen vuoteen. 

Näiden syiden vuoksi lautakunta katsoo, että tämä henkivakuutus ei ole ollut matalariskiselle sijoittajalle ja viiden vuoden ajanjaksolle soveltuva tuote. Sen suosittaminen ei ole ollut asiakkaan edun mukaista.

Vakuutuksesta annetut tiedot

Vakuutussopimuslain 5 §:n perusteella palveluntarjoajan on tullut ottaa selkoa asiakkaan sijoittamisen tavoitteista ja antaa tietoja muun ohella vakuutukseen ja sijoituskohteisiin liittyvistä riskeistä ja kuluista siten, että asiakas on voinut ymmärtää, miten vakuutuksen tuotto kertyy ja miten sijoituskohteiden valinta vaikuttaa vakuutuksen tuottoon ja riskiin. Vakuutuksen kulutason ja laskentatavan vuoksi kuluja koskevat tiedot ovat olleet olennaisen tärkeitä erityisesti matalariskiselle sijoittajalle.

Tapauksessa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että asiakkaalle olisi annettu Finanssivalvonnan 1.4.2013 voimaan tulleiden määräysten mukaista nollatuottolaskelmaa tai muutakaan vastaavaa koottua, havainnollista euro- ja prosenttimääräistä selvitystä vakuutuskulujen kertymisestä ja samalla siitä, kuinka suurta tuottoa sijoituskohteista tulisi vuosittain saada, jotta vakuutus kokonaisuutena olisi sijoittajalle taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Tuotetiedotteessa kulut on mainittu osin prosentteina, osin euroina, eikä asiaa lähemmin tuntematon sijoittaja lautakunnan arvion mukaan pysty pelkästään niistä muodostamaan selkeää käsitystä vakuutuksen kokonaiskulutasosta.

Asiakas oli siten perustellusti voinut ymmärtää vakuutuksesta saamansa tuotetiedotteen sisällön siten, että vakuutus oli myös kulujensa osalta matalariskiselle sijoittajalle sopiva tuote, jollaisena sitä oli hänelle suositeltu. Tämän vuoksi asiakkaan hakemuslomakkeella antamalla vakuutuksella vakuutuksen kulujen ja muun sisällön ymmärtämisestä ei ole asiassa merkitystä.

Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutuksenantaja oli laiminlyönyt vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa vakuutuksen sisällöstä erityisesti kuluista kertomisen osalta.

Sopimusaikana tehdyt sijoitusmuutokset

Esitetyn selvityksen mukaan vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihdot oli tehty asiakastapaamisten yhteydessä B Oy:n edustajien suositusten perusteella. Oikeudellisesti kyse on ollut voimassa olevaan henkivakuutussopimukseen tehdyistä muutoksista, jolloin palveluntarjoajan tulee edellä selostetun mukaisesti osoittaa toimineensa huolellisesti. Palveluntarjoajan on voitava esittää perusteet suosituksilleen ja osoittaa niiden olleen asiakkaan edun mukaisia. Palveluntarjoajan on myös tullut antaa asiakkaalle ehdottamistaan sijoituskohteista asianmukaiset tiedot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa erityisesti kohteisiin liittyvien riskien ja kulujen osalta. Tätä korostaa se, että kohdevaihdot ovat hyödyttäneet asiamiesyritystä merkintä- ja välityspalkkiotuottojen muodossa. Erityisesti sertifikaattisijoitusten kohdalla asiamiehen asiakkaalta perimä välityspalkkio on tosiasiallisesti ollut jopa yli 10 % sijoitettavasta summasta, kun 2 %:n suuruiseksi ilmoitettu palkkio oli laskettu sertifikaatin nimellisarvosta eikä sijoitettavasta summasta.

Asiakkaan riskiprofiilia oli korotettu keskitasolle tammikuussa 2014, noin neljä kuukautta vakuutuksen ottamisen jälkeen, ja hänelle oli alettu suositella selvästi aiempaa riskipitoisempia ja korkeamman tuotto-odotuksen tarjoavia sijoituskohteita. Tämä on ollut tarpeen, jotta vakuutus kokonaisuutena olisi voinut muuttua asiakkaalle kannattavaksi sijoitusmuodoksi. Lautakunta tulkitsee alkuvuonna 2014 tehtyjä muutoksia sitä taustaa vasten, että vakuutussijoitus oli nopeasti osoittautunut kannattamattomaksi, mutta samalla vakuutuksen korkea takaisinostokulu ehkäisi sijoituksesta luopumista useiden vuosien ajan. Ennenaikaisesta takaisinostosta perittävä maksu oli vakuutuskirjan mukaan ensimmäisten kuuden kuukauden ajan 8,50 % maksetusta vakuutusmaksusta, josta se aleni 0,85 %-yksikköä puolivuosittain nollaan asti. Asiakkaalle kirjattu muutos riskinottohalukkuudessa ja sijoitushorisontissa ei siten lautakunnan näkemyksen mukaan osoita sitä, että hän olisi tuolloin halunnut olennaisesti muuttaa alkuperäisiä sijoitustavoitteitaan tai riskinottohalukkuuttaan.

Tammikuusta 2014 alkaen asiakkaalle oli alettu suositella korkeariskisiä sertifikaatteja ja muita strukturoituja tuotteita siten, että niihin oli sijoitettu eri vaiheissa kaikkiaan noin 20.000 euroa. Esitemateriaalin mukaan näihin tuotteisiin sijoitetun pääoman saattoi menettää täysin, kuten sittemmin asiakkaan kohdalla osittain tapahtuikin. Korkean riskipitoisuutensa ja suhteellisesti suuren määränsä vuoksi nämä suositellut tuotteet eivät lautakunnan arvion mukaan ole olleet soveltuvia matala- eikä keskiriskisellekään sijoittajalle.

Asiassa jää myös selvittämättä, miksi jäljellä olleiden vakuutussäästöjen koko määrää on keväästä 2016 alkaen suositeltu vaihdettavaksi hedge- ja yhdistelmärahaston välillä varsin tiheästi, noin puolen vuoden välein, kun yhdistelmärahastossa suositeltu vähimmäissijoitusaika on ollut viisi vuotta. Jokaisen vaihdon yhteydessä veloitetut merkintä- ja muut palkkiot ovat vähentäneet asiakkaalle jäävää tuottoa. Hedge-rahastosta ei ole toimitettu mitään esitemateriaalia, eikä tuotteen soveltuvuutta asiakkaalle ole osoitettu. Palveluntarjoaja ei siten ole osoittanut tältä osin menetelleensä huolellisesti ja asiakkaan edun mukaisesti.

Asiakkaan kertomuksen ja hänen oheistamiensa B Oy:n edustajan eri vaiheissa laatimien laskelmien perusteella asiakkaalle ei tapaamisten yhteydessä ollut annettu asianmukaista tietoa vakuutussijoituksen tilanteesta eikä ymmärrettävästi selvitetty sitä, millaisia uusia sijoituskohteita hänelle kulloinkin ehdotetaan. Asiakkaan kertomusta arvioidessaan lautakunta ottaa huomioon tapauksessa toimitetun aineiston lisäksi sen, että FINEn neuvontaan ja lautakunnalle on keväästä 2017 alkaen saapunut lukuisia yhteydenottoja, joissa nimeltä mainiten kuvataan B Oy:n edustajien toimintaa asiakkaan kertomusta vastaavalla tavalla. Näiden syiden vuoksi lautakunta pitää asiakkaan kuvausta tapahtumien kulusta uskottavana.

Lautakunta katsoo näin ollen, että asiakkaalle oli sopimuksen voimassaoloaikana suositeltu hänelle soveltumattomia sijoituskohteita, eikä palveluntarjoaja ole osoittanut antaneensa niistä asianmukaisia tietoja asiakkaalle selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Kun asianmukaista tietoa ei ollut annettu, kohdevaihtojen yhteydessä annetut asiakkaan ilmoitukset tuotteisiin liittyvien riskien ja muiden ominaisuuksien ymmärtämisestä ja hyväksymisestä jäävät vaille merkitystä.

Ratkaisu asiassa

Yhteenvetona Sijoituslautakunta katsoo, että kyseinen sijoitussidonnainen henkivakuutus ei kulutasonsa vuoksi ollut asiakkaan kaltaiselle matalariskiselle sijoittajalle perusteltu vaihtoehto etenkin, kun asiakkaan alkuperäinen sijoitusaika oli viisi vuotta, jona aikana vakuutuskulujen taso on korkeampi.

Korkeariskisten sertifikaattien ja muiden strukturoitujen tuotteiden osalta lautakunta katsoo, että ne eivät olleet asiakkaalle soveltuvia. Muidenkaan sijoitusaikana ehdotettujen kohdevaihtojen osalta ei ole selvitetty, että ne olisivat olleet asiakkaan edun mukaisia.

Lisäksi palveluntarjoaja ei ole osoittanut antaneensa asiakkaalle asianmukaisia tietoja vakuutuksen ja siihen liitettävien sijoituskohteiden kuluista ja riskeistä ennen sopimuksen tekemistä eikä sopimusaikana ennen asiakkaalle suositeltujen sijoitusmuutosten tekemistä.

Näiden syiden vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö A on vastuussa asiakkaan sijoittaman pääoman alentumisesta toisaalta puutteellisen tiedonannon vuoksi vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n mukaisella sopimusvastuuperusteella, toisaalta vahingonkorvauksena finanssipalveluntarjoajan sopimusoikeudellisen neuvontavelvoitteen laiminlyönnin perusteella.

Lautakunta toteaa, että asiakas ei ilmeisesti ollut tutustunut huolellisesti sijoitustuotteista saamiinsa esitemateriaaleihin ja erilaisten ilmoituslomakkeiden sisältöön. Hän oli siten osaltaan laiminlyönyt huolellisuusvelvoitettaan. Korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO:2015:93 viitaten lautakunta katsoo kuitenkin, että asiakkaan on tullut voida luottaa siihen, että hän saa palveluntarjoajalta olennaiset, asianmukaiset tiedot sijoitusvakuutuksesta ja siihen liitettävistä sijoituskohteista. Tämän vuoksi ja edellä B Oy:n toiminnasta esitetyt seikat huomioon ottaen asiassa ei ole perusteita jättää sijoituksen tappiota osaksikaan asiakkaan vastuulle.

Lopputulos

Asiakas on ilmaissut toiveensa lopettaa asiakassuhde. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö hyvittää asiakkaalle hänen vakuutukseen sijoittamansa alkuperäisen pääoman täysimääräisenä, kun asiakas esittää vakuutusyhtiölle vakuutuksen takaisinostopyynnön.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA
 

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Kajala
Neuvonen
Sario
Turtiainen

Tulosta