Haku

FINE-004515

Tulosta

Asianumero: FINE-004515 (2018)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 30.01.2018

Vuotovahinko. Korvaus märkätilojen korjauskustannuksista. Tekninen käyttöikä. Kiinteistövakuutus.

Tapahtumatiedot

Taloyhtiön yhden huoneiston kylpyhuoneessa rikkoutui lämmityspatterille menevä vesiputki huhtikuussa 2017. Vahinkokartoitusraportin mukaan vuonna 1994 asennettuun kupariputkeen oli tullut pistemäinen syöpymä. Putkesta suihkusi kuumaa vettä ympäri kylpyhuonetta. Vuodosta aiheutui kosteusvaurioita huoneiston pesuhuoneeseen, saunaan, makuuhuoneeseen ja eteiseen lattia- ja seinärakenteisiin sekä huoneistojen väliseen seinään.

Vakuutusyhtiö katsoi vahingon kiinteistövakuutuksesta muutoin korvattavaksi paitsi märkätilojen osalta. Vakuutusyhtiö katsoi, että märkätiloissa oli ollut muutakin ongelmaa, mm. epätiivis lattiakaivo. Vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Vakuutusyhtiö katsoi lisäksi, että märkätilat ovat muutenkin olleet teknisen käyttöikänsä päässä. Märkätilojen tekniset käyttöiät ovat normaalilla käytöllä enintään 30 vuotta ja 15 vuotta silloin, kun rakenteena on laatta ja kosteussively. Oli kyseisessä kylpyhuoneessa sitten bitumi tai kosteussively, kylpyhuone on 80-luvulla tehtynä jo teknisen käyttöikänsä päässä ja kylpyhuoneessa olisi tullut suorittaa saneeraus ilman vahinkoakin.

Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta

Taloyhtiö vaatii korvausta myös märkätilojen korjauskustannuksista. Taloyhtiö tuo esiin, että lattiakaivoon tuleva käsienpesualtaan viemärin epätiivis liitos vaatisi vuotaakseen kunnollisen viemärin padotuksen. Tässä tapauksessa kosteusvahinko on aiheutunut, kun vuotaneesta putkesta voimakkaana suihkuna tullut kuuma vesi on pitkäaikaisen vuodon seurauksena päässyt sauman kautta rakennuksen rakenteisiin.

Taloyhtiö vetoaa Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan silloin kun rakennusaikainen vedeneriste on tehty oikein aikakautensa rakennustavan mukaisesti, vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan nykymääräyksillä tehdyn vedeneristeen tilalle. Taloyhtiön mukaan vakuutusyhtiö ei ole osoittanut nyt tehtävän remontin yhteydessä tehtävän sellaista parannustyötä, joka oikeuttaisi rajaamaan märkätilat korvauksen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään vakuutussopimuksessa rajannut korvauksen ulkopuolelle näitä tiloja.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vesi on tässä tapauksessa päässyt nimenomaan pesuhuoneen pinnoitteen ja vedeneristyksen läpi rakenteisiin ja muihin tiloihin. Vakuutusyhtiön mukaan on täysin normaali vakuutuskäytäntö, että huonossa kunnossa olevat tai teknisen käyttöiän päässä olevat tilat eivät kuulu vakuutuksesta korvattaviksi jälleenrakennuksen osalta, koska näissä on kyse peruskorjauksesta. Vanhoja pesuhuoneita, joita ei ole korjattu useaan kymmeneen vuoteen, ei voida pitää hyvin huollettuina tai kunnossapidettyinä. Jos tätä kyseistä pesuhuonetta olisi huollettu, ei lattiakaivo olisi epätiivis, vaan se olisi korjattu asianmukaiseksi ja vedeneristykset olisivat olleet nykyaikaiset.

Vakuutusyhtiö ilmoittaa tehneenä asiassa asiakasmyönteisen ratkaisun. Vesi on suihkunnut suoraan saunan vastaisen seinän laattasaumaan ja tällöin on katsottu veden tekevän reiän kosteussulkuun. Nykyinen vedeneristys olisi voinut tämän kestää. Pesuhuoneen lattiakaivo on ollut epätiivis ja tällaisesta syystä aiheutuvat vahingot on rajattu vakuutusehdoissa korvauksen ulkopuolelle. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että pesuhuone on ollut teknisen käyttöikänsä päässä, jolloin pesuhuoneessa tehtävät työt ovat automaattisesti peruskorjausta. Pesuhuoneen jälleenrakennus on siis peruskorjausta. Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että rakennusajankohtana voimassa ollut Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2 sanoo selkeästi kohdassa 2.2.3, että kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisissa määrin. Tässä tapauksessa vesi on nimenomaan päässyt kylpyhuoneesta kylpyhuoneen ja ympäröivien huonetilojen rakenteisiin.

Taloyhtiö on lisäkirjelmässään todennut, että vesi ei ole tunkeutunut rakenteeseen normaalikäytön yhteydessä, vaan kosteusvauriot ovat seurausta putkivuodosta. Taloyhtiö toteaa edelleen, että kosteusvauriot eivät ole aiheutuneet lattiakaivon vuodosta. Taloyhtiö katsoo, että vakuutusyhtiön linjaus, jonka mukaan teknisen käyttöikänsä päässä olevia kylpyhuoneita ei korvata, on poikkeuksellinen ja vakuutusalan normaalia käytäntöä tiukempi. Korvattavuutta arvioitaessa tulisi rakenteen todellisen kunnon olla määräävä tekijä. Taloyhtiö kyseenalaistaa myös sen, voiko pinnoitemateriaalina toimiva laatta menettää arvonsa saavutettuaan tietyn iän. Kyseisen kylpyhuoneen laatoitus on siistin oloinen ja märkätila on tyypillinen ikäisekseen.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutusehtojen kohdan 5.3 Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto (Vuoto ja LVI -turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:

  • vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
  • vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.

[…]

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

[…]

  • märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä

[…]

Vakuutusehtojen kohdan 7.1 Ikävähennykset mukaan seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.

[…]

Vuodon ja vesikaton rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset

Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 4 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta

seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä.

Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia.

[…]

Vakuutusehtojen kohdan 10 Vahingon arviointia ja korvaamista koskevat säännöt mukaan vahingon sattuessa vahingon määrä lasketaan ja omaisuuden arvo määritetään vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaan.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset.

Jos omaisuuden korjaaminen ei ole mahdollista, ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista tai omaisuutta ei muusta syystä korjata, vahingon määrä on laskennallisia korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, kuitenkin enintään omaisuuden nykyarvo vähennettynä jäännösarvolla.

Vahingon määrään eivät sisälly vahingon selvittämisestä ja hoitamisesta aiheutuvat kustannukset, kuten puhelin- ja matkakustannukset, ansiomenetykset kuten menetetty työaika ja muut vastaavat kustannukset, ellei niitä ole erikseen vakuutettu. Rakennuttamis- ja valvontakustannukset korvataan vain jos niistä on etukäteen sovittu. Vahingon määrään eivät sisälly myöskään huolto- ja kunnossapitotöistä, tilapäiskorjauksista sekä muutos- tai perusparannustöistä aiheutuneet kulut.

Korjauskustannusten laskemisen perusteena ovat normaalit työ- ja hankintakustannukset, joihin eivät sisälly yli- ja pyhätyökustannukset eivätkä muut vastaavat kiirehtimiskulut.

Rakennuksen vahingon määrää laskettaessa korjaustyö arvioidaan toteutettavaksi nykyaikaisilla rakennusosilla, Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennusmateriaaleilla ja teollisilla työmenetelmillä.

Rakennusten, esineiden tai kokoelmien vahingon määrää laskettaessa ei oteta huomioon entisöinnin aiheuttamia lisäkustannuksia, ellei siitä ole mainintaa vakuutuskirjassa.

Korvattavuuden edellytyksenä on entisöinnin toteuttaminen.

Piirustuksia, malleja, muotteja, tietoa ja tiedostoja kohdanneessa vahingossa korvattavuuden edellytyksenä on niiden uudelleen hankkiminen tai palauttaminen.

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verotuksesta annetut säännökset.

Korvauksen maksaminen kahdessa vaiheessa

Nykyarvon mukainen korvaus

Kun vakuutusmäärä on vähintään nykyarvon suuruinen, korvaus on vahingon määrä nykyarvon mukaan vähennettynä omavastuulla.

Korvaus uudelleen hankkimisen tai korjaamisen jälkeen

Kun omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet uuden vastaavan arvosta ja

  • vahingoittunut irtain omaisuus korjataan tai tilalle hankitaan uutta samanlaatuista omaisuutta kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta tai
  • vahingoittunut rakennus korjataan tai rakennetaan uudelleen samalle paikalle kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta lisäkorvauksena maksetaan vahingon määrä nykyarvon mukaisella korvauksella vähennettynä.

[…]

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2, Veden- ja kosteudeneristys (1976) määräysten kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Ratkaisusuositus

Tässä tapauksessa on kysymys vuotovahingosta, joka on aiheutunut lämmitysputken rikkouduttua. Vakuutusyhtiö on pitänyt vuotovahinkoa muutoin korvattavana, mutta evännyt korvauksen märkätilojen jälleenrakennuksesta vedoten kylpyhuoneen lattiakaivon epätiiviiseen liitokseen sekä märkätilojen tekniseen käyttöikään.

Mikäli vakuutusyhtiö haluaa korvausvelvollisuudesta vapautuakseen vedota vakuutusehtojen rajoitusehtoihin, on vakuutusyhtiöllä näyttövelvollisuus siitä, että tapauksessa on kysymys rajoitusehdoissa mainitusta seikasta. Voidakseen vedota mainitsemaansa rajoitusehtoon, vakuutusyhtiön tulisi siis tässä tapauksessa pystyä osoittamaan, että rakenteille on aiheutunut vahinkoa kylpyhuoneen lattiakaivon putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, miltä osin lattiassa tai seinärakenteissa ollut kosteus olisi ollut peräisin yhtiön väittämällä tavalla lattiakaivon epätiiviistä putkiläpiviennistä vuotaneesta nesteestä. Lattiakaivon ei ole väitettykään olleen tukossa siten, että kaivossa ollut vesi olisi noussut epätiiviin putkiläpiviennin tasolle. FINE katsoo, että rajoitusehdon soveltuvuutta tähän tapaukseen ei ole osoitettu, eikä vakuutusyhtiö näin ollen voi rajoittaa korvausvastuutaan vedoten tähän rajoitusehtoon. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut pitävänsä laatoituksen sauman läpi päässeestä vedestä aiheutunutta vahinkoa korvattavana. FINE katsoo, että rakenteiden ei ole tässä tapauksessa osoitettu kastuneen muista syistä kuin sauman läpi päässeen veden johdosta.

Näin ollen kysymykseksi jää, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen märkätilojen korjauskustannuksista vedoten siihen, että märkätilat ovat olleet teknisen käyttöikänsä päässä ja muutoinkin saneerauksen tarpeessa. Vakuutusyhtiö on katsonut, että märkätiloissa tehtävät korjaustyöt on näistä syistä katsottava vakuutusehtojen mukaisen korvausvastuun ulkopuolella olevaksi peruskorjaukseksi.

FINEn Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa samantyyppiseen kysymykseen märkätilojen vahingon korvattavuuden osalta ratkaisusuosituksessaan FINE-002365.

Vakuutuslautakunta on tässä ratkaisusuosituksessaan todennut, että lautakunnan ratkaisukäytännössä on pidetty asuinkäytössä olleen ja kunnossa pidetyn asuinrakennuksen nykyhintana vähintään 50 % uudishinnasta, jollei rakennuksessa ennen vahinkoa ole ollut merkittäviä nykyhintaa laskevia puutteita tai vaurioita. Lautakunta on suosittanut, että kylpyhuoneille aiheutunut vahinko korvataan uudishinnan mukaan, vakuutusehtojen mukaiset ikävähennykset huomioiden.

FINE toteaa em. Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen viitaten, että normaalissa käyttökunnossa olleiden märkätilojen, joissa ei ole osoitettu olleen vakavaa puutteellisuutta, nykyhinnan ei voida katsoa olevan alle 50 % uudishinnasta, saati täysin arvonsa menettänyt. Tällöin sinänsä korvattavasta vuotovahingosta aiheutuvia korjauskuluja ei voida FINEn näkemyksen mukaan pitää peruskorjauksena vain märkätilojen laskennallisesti määräytyvän teknisen käyttöiän täyttymisen perusteella.

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan kylpyhuoneelle aiheutuneen vahingon korjauskulut.

 

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Siirala

Esittelijä Salo

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia