Haku

FINE-004485

Tulosta

Asianumero: FINE-004485 (2018)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 17.04.2018

Julkisyhteisön vastuu. Rakennuksen alapohjan painuminen. Sadevesiviemärin tukkeutuminen. Vahingon selvittäminen.

Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiö M:n rivitalorakennuksessa oli havaittu syksyllä 2013 kolmen asuinhuoneiston lattioiden painuneen rakennuksen keskiosassa. Tutkimusten ja 16.4.2014 tehdyn katselmuksen perusteella painumisen katsottiin johtuneen veden kulkeutumisesta betonisen lattialaatan alapuoliseen täyttöhiekkaan mahdollisesti sadevesiviemärin toimimattomuuden vuoksi. Vauriot korjattiin vuonna 2015. Asunto-osakeyhtiö M vaati kirjelmällään 5.11.2015 kaupunkia korvaamaan aiheutuneen 12 860,59 euron vahingon katsoen sen johtuneen siitä, ettei kaupunki ollut huolehtinut sadevesien asianmukaisesta johtamisesta tontilta ja sadevesiviemärien kunnossapidosta. Asunto-osakeyhtiö M:n mukaan kaupungin rakennusvalvonta oli myös joko sallinut rakennuksen rakentamisen ilman salaojia tai jättänyt valvomatta niiden rakentamisen, koska salaojia ei ollut 8.1.2014 tehdyssä tutkimuksessa löydetty.

Kaupunki on ilmoittanut asunto-osakeyhtiö M:n korvausvaatimuksesta vakuutusyhtiölleen. Vastuuvakuutuksen perusteella 27.1.2016 antamassaan korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa. Perusteluinaan vakuutusyhtiö on lausunut, että vastuuvakuutus kattoi sitä korvausvelvollisuutta, joka syntyi vakuutuksenottajalle tämän toiselle tuottamuksellisesti aiheuttamastaan vahingosta. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei asiassa voitu pitää selvitettynä, että vahinko olisi aiheutunut kaupungin tuottamuksesta, joten kaupungille ei ollut syntynyt lakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta. Puutteellisesta salaojituksesta vastasi rakennusaikainen urakoitsija.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö M on pyytänyt ratkaisusuositusta vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä. Asunto-osakeyhtiön mielestä vakuutusyhtiön päätöksessä ei ollut otettu huomioon kaupungin laiminlyöntejä sadevesikaivojen tyhjentämisessä ja salaojituksen tekemättä jättämisen seurausten osalta. Rakennuksen oma sadevesijärjestelmä toimi, mutta kaupungin sadevesikaivot olivat tukossa.

Lisäselvityspyynnön johdosta toimittamassaan kirjelmässä 21.11.2017 asunto-osakeyhtiö M on lausunut, että rakennuksen salaojat oli tehty rakennusvaiheessa ja johdettu avo-ojiin. Sadevesijärjestelmä oli rakennettu myöhemmin ja vedet oli johdettu kaupungin sadevesijärjestelmään. Rakennuksen sadevesijärjestelmän toiminta oli todettu moitteettomaksi, mutta kaupunki ei ollut huuhdellut omia sadevesikaivojaan, jotka olivat olleet täysin tukossa ja aiheuttaneet ongelman. Kaivoja ei ilmeisesti ollut koskaan huuhdeltu. Tienvarren sadevesijärjestelmä oli uusittu vuonna 2000 ja liitetty kunnan sadevesikaivoihin. Kaupunginpuiston puoleinen rajaoja oli muutettu vuonna 2014 salaojaksi, johon sadevesijärjestelmä oli liitetty.

Lisäkirjelmässään 17.1.2018 asunto-osakeyhtiö M on lausunut, että salaojat oli tehty rakennusvaiheessa ja johdettu rakennuksen takana tontin rajalla olleeseen avo-ojaan silloisen käytännön mukaan. Vuonna 2000 viereisen kujan tienvarsioja oli muutettu salaojaksi ja rivitalon kohdalla on kaksi hulevesikaivoa. Tällöin myös asunto-osakeyhtiö M oli rakentanut hulevesijärjestelmän, joka oli liitetty kaupungin järjestelmään. Järjestelmä oli toiminut ongelmitta vuoden 2013 sateiseen kesään saakka. Tuolloin rakennuksen takana ollut avo-oja oli ollut täynnä vettä, rummut tukossa ja kaupungin hulevesikaivot täynnä eli jossakin oli ollut tukos. Vahinko oli havaittu saman vuoden syksyllä ja lattioiden vajoaminen oli tapahtunut vajaan vuoden kuluessa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan 4.10.2017 lausunut, ettei korvauspäätöksen muuttamiseen ollut aihetta. Vakuutusyhtiö on vedonnut asunto-osakeyhtiö M:n kaupungille esittämässä korvausvaatimuksessa antamiin tietoihin. Asunto-osakeyhtiö oli esittänyt, että kadun varren sadevesiviemäri oli ollut 16.4.2014 tehdyn tarkastuksen aikana tukossa, ja että yhtiön tontin rajalla kulkenut avo-oja oli ollut vuosittain tukossa. Vakuutusyhtiö on katsonut olevan kuitenkin todennäköistä, että rakennuksen painuminen oli johtunut asunto-osakeyhtiön vastuulle kuuluneista kiinteistön pitkäaikaisista ja olennaisista puutteista. Sadevesiä ei ollut alun perin johdettu pois rakennuksen seinustalta eikä kiinteistöllä ollut salaojia. Puutteet olivat mahdollistaneet sadeveden pääsyn alushiekkaan.

Siltä osin kuin asunto-osakeyhtiö M on väittänyt salaojien rakentamatta jäämisen johtuneen kaupungin rakennusvalvonnan laiminlyönneistä, vakuutusyhtiö on lausunut, että rakennusvalvonnan rooli salaojien rakentamisen valvojana rajoittui lupahakemuksen läpikäymiseen ja normaaleihin rakennusvalvonnan käynteihin tontilla. Piilossa olevat rakentamispuutteet tulisivat esiin vasta rakenteita avaamalla. Näin ollen kaupunki ei voinut olla myöskään tällä perusteella vastuussa vahingosta.

Lisävastineessaan 8.12.2017 vakuutusyhtiö on vedonnut vastuuvakuutuksen ehtojen kohtaan 203.2, jonka mukaan vakuutusturvasta ei korvattu kosteus- ja tulvavahinkoa eli vahinkoa, joka aiheutui kosteudesta tai vedestä tai sadeveden, sulamisveden tai viemärivesien aiheuttamasta tulvimisesta joko suoraan tai viemärien, kaivojen, kourujen, ojien taikka vastaavien täyttymisen seurauksena. Tässä tapauksessa vahinko oli aiheutunut siitä, että vettä tai sadevettä oli päässyt rakennuksen alushiekkaan pitkän ajan kuluessa. Kyseessä oli kosteus- ja tulvavahinko, jota ei rajoitusehdon vuoksi korvattu vakuutuksesta. Kysymys oli pitkän ajan kuluessa tapahtuneesta hiekan tiivistymisestä talon alla. Näin ollen vahinko ei ollut vakuutuksesta korvattava.

Kaupungin sadevesikaivojen tyhjentämättömyyden osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että alueelle oli rakennettu hulevesiviemärit vuonna 2011, mutta kiinteistöä ei ollut liitetty järjestelmään. Rakennus oli otettu käyttöön 1.11.1986. Lupahakemukseen liitetyn leikkauspiirustuksen mukaan salaojat oli suunniteltu rakennettaviksi. Tutkimuksessa 2014 niiden oli kuitenkin havaittu jääneen rakentamatta, mikä oli suurella todennäköisyydellä aiheuttanut vauriot. Lattian painuminen ei aiheutunut sadevesiviemärin tukkeutumisesta tai kaupungin laiminlyönnistä sadevesien pois johtamisessa, vaan rakennuksen pitkäaikaisista ja olennaisista puutteista.

Rakennusvalvonnan vastuun osalta vakuutusyhtiö on toistanut asiassa aiemmin lausumansa ja vedonnut vastineeseen liittämäänsä kaupungin rakennustarkastajan 17.11.2017 päivättyyn lausuntoon. Lausunnossa on muun muassa todettu, että lupa-asiakirjojen mukaan salaojat oli suunniteltu rakennettaviksi ja että niiden luonnollinen suunta olisi ollut avo-oja rakennuksen takana. Alueelle oli rakennettu hulevesiviemäri noin vuonna 2011, mutta kyseinen kiinteistö ei ollut siihen liittynyt. Tuolloinen kunta oli liitetty kaupunkiin vuoden 2009 alusta lukien. Talon rakentamisaikaisesta henkilöstöstä valtaosa ei ollut enää palveluksessa ja silloisten rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaista toteutusta oli vaikeaa, jollei mahdotonta todeta.

Vakuutuksenottajan lausuma

Vakuutuslautakunta on varannut kaupungille vakuutuksenottajana tilaisuuden lausua oma kantansa asiasta. Lautakunnalle toimittamassaan vastauksessa kaupunki on viitannut vakuutusyhtiölle asiasta antamaansa lausuntoon.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiö M:n asuinrakennuksessa vuonna 2013 todetun lattian painumisen aiheuttaman vahingon korjauskustannukset rakennuksen sijaintikaupungille myöntämänsä vastuuvakuutuksen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2012 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 203.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, toiminnassa liikkeelle lasketusta tuotteesta toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sekä julkista valtaa käytettäessä aiheutetun varallisuusvahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen kohdan 203.2 rajoitusten mukaan vakuutusturva ei korvaa muun muassa vahinkoa, joka aiheutuu
- kosteudesta tai vedestä,
- sadeveden, sulamisveden tai viemärivesien aiheuttamasta tulvimisesta joko suoraan tai viemärien, kaivojen, kourujen, ojien taikka vastaavien täyttymisen seurauksena.

Vakuutusturva korvaa kuitenkin Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta vahingon, jonka syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika tai puute edellyttäen, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti.

Tapahtuma ei ole äkillinen ja odottamaton kun se perustuu esimerkiksi
- hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen,
- toistuviin tapahtumiin,
- jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on vedonnut lautakunnalle 8.12.2017 antamassaan lisävastineessa vakuutusehtojen kohdan 203.2 rajoitukseen, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata kosteudesta, vedestä tai muun muassa sadeveden tulvimisesta aiheutuvia vahinkoja, elleivät ne ole aiheutuneet rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntyneestä viasta tai puutteesta ja myös itse vahinko ole syntynyt äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti.

Asiakirjaselvityksen mukaan vuonna 2013 ilmenneen asunto-osakeyhtiö M:n rivitalorakennuksen lattian painumisen syyksi on arvioitu veden kulkeutuminen rakennuksen lattialaatan alapuoliseen täyttöhiekkaan, joka olisi sen seurauksena tiivistynyt. Asunto-osakeyhtiö M:n mukaan vuosi 2013 oli ollut hyvin sateinen ja rakennuksen takana kulkenut avo-oja sekä kaupungin hulevesijärjestelmän kaivot olivat olleet täynnä vettä, mitä kaupunki ei ole kiistänyt. Vuonna 1986 käyttöön otetussa rakennuksessa ei ollut havaittu putkistoista peräisin ollutta vuotoa, joten 16.4.2014 tehdyssä katselmuksessa veden kulkeutumisen on arvioitu johtuneen sadevesiviemärin toimimattomuudesta tai jostakin muusta vesi-ilmiöstä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiasta saadun selvityksen perusteella asunto-osakeyhtiö M:n rakennukselle aiheutunut vahinko on todennäköisimmin aiheutunut vedestä. Tällaisen vahingon korvattavuus kaupungin ottaman vastuuvakuutuksen perusteella edellyttää vakuutusehtojen mukaan sitä, että vahingon voidaan osoittaa aiheutuneen jostakin äkillisesti syntyneestä viasta tai puutteesta kaupungin vastuulla olleessa viemäriverkostoon kuuluneessa laitteessa. Lisäksi rakennuksen vahingon on tullut aiheutua äkillisesti. 

Vakuutuslautakunta toteaa asiassa esitetyn selvityksen osalta, että asunto-osakeyhtiö M ja kaupunki ovat antaneet ristiriitaiset kertomukset siitä, oliko kiinteistöä liitetty kaupungin ylläpitämään hulevesijärjestelmään vai ei, ja siitä, milloin kyseinen järjestelmä olisi ylipäätään rakennettu. Asunto-osakeyhtiö M:n 17.1.2018 antaman selvityksen mukaan järjestelmä olisi rakennettu ja yhtiö liittynyt siihen vuonna 2000. Kaupungin rakennustarkastajan mukaan hulevesijärjestelmä olisi rakennettu alueelle vasta noin vuonna 2011 eikä asunto-osakeyhtiö M:n kiinteistöä olisi liitetty siihen. Kiinteistöllä 8.1.2014 tehdyn viemärikuvauksen yhteydessä sadevesijärjestelmän rakennetta ja kuntoa ei ollut tarkemmin selvitetty.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta vaativalla on lähtökohtaisesti näyttövelvollisuus siitä, että hänelle aiheutunut vahinko on syy-yhteydessä eli johtunut vahingonkorvausvastuun perustavasta teosta tai laiminlyönnistä. Tässä tapauksessa lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei ole edellä selostetuista syistä mahdollista todeta, oliko kaupungin sadevesikaivojen täyttymisellä ollut, ja jos niin mikä osuus asunto-osakeyhtiö M:n rakennuksessa todettuun lattian painumiseen. Näin ollen lautakunta katsoo jääneen selvittämättä, että asunto-osakeyhtiö M:n rakennuksessa havaittu vahinko olisi johtunut kaupungin vastuulla olevasta laiminlyönnistä kaupungin hulevesijärjestelmän toiminnassa.

Siltä osin kuin asunto-osakeyhtiö M on korvausvaatimuksissaan vedonnut siihen, että kunnan rakennusvalvonta olisi rivitalon rakentamisaikana laiminlyönyt valvoa salaojien rakentamisen, lautakunta toteaa asunto-osakeyhtiön antaneen vahingoittuneen rakennuksen salaojista ristiriitaista tietoa. Kiinteistöllä 8.1.2014 tehdystä tutkimuksesta 9.1.2014 annetun raportin mukaan salaojia tai salaojakaivoja ei ollut etsinnöistä huolimatta löydetty ja oli mahdollista, ettei niitä ollut alueen matalan sijainnin johdosta lainkaan asennettu. Myös asunto-osakeyhtiö M on kertonut salaojien puuttumisesta ensimmäisessä kaupungille osoittamassaan 5.11.2015 päivätyssä korvausvaatimuksessa. Asunto-osakeyhtiö M:n lautakunnalle antamien selvitysten mukaan salaojat kuitenkin olisi rakennettu, koska ne oli mainittu rakennuksen työselityksessä. Asunto-osakeyhtiön 17.1.2018 päivätyn kirjelmän mukaan salaojat oli rakentamisvaiheessa tehty ja ne oli johdettu silloisen käytännön mukaan rakennuksen takana olleeseen avo-ojaan.

Asunto-osakeyhtiö M:n asiassa viimeksi esittämien lausumien johdosta lautakunta katsoo asunto-osakeyhtiön luopuneen kaupungin rakennusvalvonnan virheellistä menettelyä koskeneesta väitteestään. Näin ollen kaupunki ei voi olla tällä perusteella korvausvastuussa asunto-osakeyhtiölle aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Paloranta
Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia