Haku

FINE-004417

Tulosta

Asianumero: FINE-004417 (2017)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 11.10.2017

Palovahinko. Kattotiilten sävyero. Tuliko koko katon uusiminen korvata vakuutuksesta?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa rivitalossa (rakennusvuosi 2002) sattui 6.5.2016 palovahinko, jossa kaksi asuntoa (asunnot 1 ja 2) vaurioitui. Rakennuksen tiilikattoa korjattiin ja tässä yhteydessä kattotiilet uusittiin näiden asuntojen kohdalta.

Vakuutusyhtiö korvasi katon uusimisen vaurioituneiden asuntojen kohdalta. Yhtiö kieltäytyi korvaamasta katon uusimista muilta osin. Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Oikaisumenettelyssä annetussa korvauspäätöksessään 23.1.2017 vakuutusyhtiö katsoi, että katto oli korjattavissa, koska vain osa siitä vaurioitui. Vahingoittumattoman katon osan korjaus olisi perusparannusta, jota vakuutusehtojen mukaan ei korvata. Urakoitsija oli tarjonnut katon uusimista myös asuntojen 3-5 osalta, mutta taloyhtiö oli päättänyt, ettei tiilikatetta tältä osin uusita. Vakuutusyhtiö katsoi, että palovahingosta aiheutunut suoranainen omaisuusvahinko on korvattu vaurioituneen katon korjauskulut maksamalla. Yhtiö kieltäytyi tiilikatteen laajemmasta uusimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Asiakas haki muutosta yhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä vielä uudelleen. Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään 1.3.2017, että valokuvien perusteella korjatun katon osan ja vanhan katon osan värieroa ei voida pitää niin merkittävänä, että vakuutuksenottajalla olisi oikeus vaatia koko katon uusimista. Ottaen huomioon, että katon osien värierot tasaantuvat lyhyen ajan kuluessa, värierolla ei ole merkitystä talon arvolle. Katon uusimisesta jo maksettua korvausta on pidettävä riittävänä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, tulisiko koko katon korjaus hyväksyä vakuutuksesta korvattavaksi. Väriero uuden ja alkuperäisen katon osalta on merkittävä. Uusitussa ja vanhassa kattorakenteessa on myös muotoeroa uusitun katon yhden lisätiilirivin seurauksena. Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 596/03. Asiakkaan mukaan vahinkoalueiden yhdenmukaisuuden säilyttämiseksi esimerkiksi mosaiikkiparketin vaurioitumisen seurauksena korvataan vaurioaluetta laajemmalta osalta parketin hiominen ja lakkaaminen. Yleisen korvauskäytännön mukaan esimerkiksi tapetoidun makuuhuoneen seinän vaurioituessa vesivahingossa kaikki saman huoneen seinät tapetoidaan yhdenmukaisuuden vuoksi, ja tästä aiheutuneet kulut korvataan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina.  Yhtiö viittaa vakuutusehtojen kohtiin, jotka koskevat suoranaisen esinevahingon korvaamista ja korjauskustannusten määrittämistä yleisesti kaupan olevin rakennustarvikkein. Ehtojen mukaan vahingon määrään eivät sisälly muutos- tai perusparannustöistä aiheutuvat kulut.

Vakuutusyhtiön mukaan välitön omaisuusvahinko muodostuu tuhoutuneista ja vahingoittuneista kiinteistön rakenteista. Välitön vahinko on korjauskustannukset maksamalla korvattu vakuutuksesta. Rakennus on saatettu vahingoittuneilta osiltaan vahinkoa edeltänyttä kuntoa vastaavaan, ellei osittain parempaankin kuntoon. Vahinkoon kuulumattomien osien uusimisia ei vakuutusyhtiön mukaan korvata, vaikka nähty uusimistarve välillisesti johtuisikin korvattavasta vahingosta.

Katon uusimiseen on käytetty saman valmistajan tiiliä, joita on myös vahingoittumattomassa osassa kattoa. Tiilet ovat laadultaan vanhoja tiiliä vastaavia. Täysin vastaavia tiiliä ei ole markkinoilla saatavilla, sillä vanhat tiilet ovat luonnollisesti kuluneet mm. auringon polttaessa maalia. On mahdotonta sanoa, mikä on ollut vanhojen tiilien alkuperäinen sävy ennen auringon ja muun luonnon kuluttamista. Uusimisessa käytetyt materiaalit ovat olleet uusia, markkinoilla yleisesti kaupan olevia tiiliä. Tiilet istuvat hyvin kattoon ja katonharja on suorassa. Vakuutusyhtiön mukaan on täysin normaalia, että kattojen ikääntyessä tiiliä joudutaan vaihtamaan erinäisistä syistä, ja näin ollen kattoon syntyy sävyeroja.

Omaisuusvakuutuksesta korvataan ensisijaisesti korjauskustannukset. Vakuutusyhtiö katsoo, että korjaaminen ei tarkoita omaisuuden saattamista sellaiseen kuntoon, etteikö jälkeenpäin voitaisi havaita että omaisuutta on korjattu. Tässä tapauksessa korjaustyö on tehty vakiintunein rakennusmenetelmin. Korjaustapa on ollut tavanomainen ja asianmukainen ja saattanut uusitun katon yhtä hyvään kuntoon kuin mitä se on ennen vahinkoa ollut. Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan vakuutuksen tarkoitus ei ole saattaa korvauksenhakijaa parempaan tilanteeseen kuin hän oli ennen vahinkoa. Mikäli koko rakennuksen katto vaihdettaisiin, olisivat kustannukset selvässä epäsuhdassa vahingon määrään nähden. Vaurion laatu huomioon ottaen korjaustapa on ollut perusteltu.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta ei korvata pelkkää ulkonäöllistä yhteensopimattomuutta välillisenä vahinkona eikä muutos- tai perusparannustyötä. Koko katon uusiminen vain ulkonäöllisistä syistä asettaisi vakuutuksenottajan parempaan asemaan kuin missä hän on ollut ennen vahinkotapahtumaa. Käsillä olevassa tilanteessa ei ole kyse rumentavasta tekijästä, vain sävyerosta, joka tulee ajan myötä tasoittumaan mm. auringon polttaessa maalia. Koko katon uusiminen olisi perusparannustyötä, jota ei vakuutuksesta korvata. Objektiivisesti tarkastellen ei voida myöskään nähdä asuntojen arvon alentuvan, sillä materiaalit ovat uusia ja kattojen materiaalit tulisi tulevaisuudessa kuitenkin vaihtaa. Suhteellisen nopeasti tasoittuvan sävyeron ei näin ollen voida katsoa todennäköisesti vaikuttavan myyntihintaan. Rivitaloa ei muutoinkaan tavanomaisesti myydä kokonaisuutena.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan käytäntöön, jossa on katsottu, että parkettilattian vioittuessa vain osittain on tapauskohtaisesti voitu pitää perusteltuna korvata kyseisen huoneen lattia kokonaisuudessaan, mikäli samaa materiaalia ei ole enää ollut saatavissa. Muun muassa ratkaisuissa VKL 184/96, VKL 169/00 ja VKL 666/04 on kuitenkin katsottu, ettei koko parkettia tule korvata. Vakuutuksenottajan mainitsemassa Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 596/03 Vakuutuslautakunta on suosittanut korvaamaan koko lattian. Vakuutusyhtiön mukaan viimeksi mainitun ratkaisun mukainen korvauskäytäntö ei kuitenkaan ole rinnastettavissa nyt käsillä olevaan tapaukseen. Lisäksi esillä olevassa tapauksessa kyse on täysin eri kustannusluokan korjauskustannuksista kuin parketin uusimisessa. Kattotiilissä näkyy luonnon aiheuttama kuluminen hyvinkin nopeasti, ja vastaavalla tavalla kulunutta materiaalia on lähes mahdotonta löytää ja säilyttää katon täydellinen yhtenäisyys. Näin ollen kattojen korjaamiseen ei voida soveltaa vastaavaa yhtenäisyyttä suojaavaa korvauskäytäntöä. Lisäksi esimerkiksi myrskyvaurion vahingoittaessa kattoa osittain koko katon uusimista ei korvata.

Tässä tapauksessa koko katon pinta-alasta on vaurioitunut alle 40 %, siis selvästi alle puolet. Vakuutusyhtiön mielestä olisi kohtuutonta korvata koko katon uusiminen, kun kyseessä on näin pieni ala katosta. Koska koko katto ei ole vaurioitunut vahingon seurauksena, sen uusimista kokonaisuudessaan ei voida korvata.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on korvannut katon uusimisen vaurioituneiden asuntojen kohdalta (yhtiön mukaan noin 40 % katon kokonaisalasta). Erimielisyyttä on siitä, tuleeko kiinteistövakuutuksesta korvata katon uusiminen muiltakin osin sillä perusteella, että osittaisen uusimisen johdosta kattoon on jäänyt sävy- ja muotoeroa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuuksen ehdot:

5 (Vakuutusturva)
Vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavasti:

5.1 Palo
Korvattavia palovahinkoja ovat
- palo tai noki, joilla tarkoitetaan irtipäässyttä tulta tai äkillisesti ja yllättävästi levinnyttä nokea tai savua
- paloräjähdys, jolla tarkoitetaan räjähdysmäisen palon seurauksena syntyvää ylipainetta
- sprinklerivuoto, jolla tarkoitetaan nesteen vuotamista vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen sprinklerilaitteistosta.

10 Vahingon arviointia ja korvaamista koskevat säännöt
Vahingon määrän laskeminen
Vahingon sattuessa vahingon määrä lasketaan ja omaisuuden arvo määritetään vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaan.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset.

Jos omaisuuden korjaaminen ei ole mahdollista, ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista tai omaisuutta ei muusta syystä korjata, on vahingon määrä laskennallisia korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, kuitenkin enintään omaisuuden nykyarvo vähennettynä jäännösarvolla.

Vahingon määrään eivät sisälly vahingonselvittämiskustannukset, kuten puhelin- ja matkakustannukset, ansiomenetykset ja muut vastaavat kustannukset kuten menetetty työaika, ellei niitä ole erikseen vakuutettu. Vahingon määrään eivät sisälly myöskään huolto- ja kunnossapitotöistä, tilapäiskorjauksista sekä muutos-tai perusparannustöistä aiheutuneet kulut.

Korjauskustannusten laskemisen perusteena ovat normaalit työ- ja hankintakustannukset, joihin eivät sisälly yli- ja pyhätyökustannukset eivätkä muut vastaavat kiirehtimiskulut.

Rakennuksen vahingon määrää laskettaessa korjaustyö arvioidaan toteutettavaksi nykyaikaisin rakennusosin, Suomessa yleisesti kaupan olevin rakennustarvikkein ja nykyaikaisin työmenetelmin.

Asian arviointi

Tässä tapauksessa kattoa on vaurioitunut osapuolten kertomusten mukaan alle 40 %:n osuudesta koko rakennuksen katon alasta. Vaurioitunut katon osa on uusittu. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu eri suunnista otettuja valokuvia katosta. Valokuvista ilmenee, että alkuperäisten ja uusittujen kattotiilten välillä on havaittavissa vaaleamman ja tummemman punaisten kattotiilten sävyero. Sävyeron havaittavuus vaihtelee eri suunnista otettujen kuvien osalta merkittävästi. Erityisen selvästi sävyero on nähtävissä rakennuksen pitkältä sivulta hyvissä valaistusolosuhteissa otetusta valokuvasta. Isännöitsijän sähköpostiviestissä 24.1.2017 mainitaan lisäksi, että uusittuun katonosaan tiiliä on jouduttu laittamaan yksi rivi enemmän kuin vaurioitumattomassa katon osassa on ollut.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan tästä vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle palosta aiheutunut suoranainen omaisuusvahinko (ehtokohta 5). Tässä tapauksessa vauriot on voitu korjata, joten vahingon määrä määräytyy lähtökohtaisesti palossa vaurioituneen katon osan korjauskustannusten mukaan.

Osapuolten viittaamassa Vakuutuslautakunnan aikaisemmassa lausuntokäytännössä on katsottu, että parketin vaurioitumistapauksissa on ollut perusteltua korvata korjauskustannukset koko sen huoneen alalta, jossa vaurioitunut parketti on sijainnut. Arvioinnissa merkityksellistä on ollut se, että korjattu alue rajautuu järkevästi esimerkiksi huoneiden väliseen oviaukkoon. Toisaalta korvausta ei ole suositettu maksettavaksi tätä laajemmalta alueelta, vaikka korjaustoimenpiteiden kohteena olleen huoneen parketin ja muiden huoneiden alkuperäisen parketin välille on näin meneteltäessä jäänyt värisävyn tai kuvioinnin erilaisuudesta johtuva ero.

Osapuolten kertomusten perusteella värisävyltään täysin rakennuksessa käytettyjä kattotiiliä vastaavia uusia tiiliä ei ole ollut korjaustyötä tehtäessä saatavissa. Tämän perusteella vakuutusyhtiön korvaama katon korjaustyö on katsottava sinänsä tehdyksi vakuutusehtojen mukaisella tavalla nykyaikaisin rakennusosin, yleisesti kaupan olevin rakennustarvikkein ja nykyaikaisin työmenetelmin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa kattotiilten välinen sävyero ei suurimmassa osassa kuvia ole huomattavan suuri. Vakuutusyhtiön toteamin tavoin on todennäköistä, että kattotiilten sävyero tasoittuu pidemmän ajan kuluessa auringonpaisteen ja sääolosuhteiden vaikutuksesta. Uuden katonosan alkuperäiseen kattoon nähden ylimääräisestä tiilirivistä aiheutuva ero katon muodossa on havaittavissa katon korkeudelta otetusta valokuvasta, mutta kauempaa otetuista kuvista tämä lautakunnan mielestä rakennuksen ulkonäön kannalta verraten vähäisenä pidettävä ero ei erotu kovinkaan selvästi.

Vahingon korvattavuus on vakuutusehdoissa rajattu vahingosta suoranaisesti aiheutuneeseen omaisuusvahinkoon, jonka on selvitetty olleen alle 40 % koko katon alasta. Perusparannustöistä aiheutuvat kustannukset, jollaisina vuodelta 2002 olevan katon uusimista myös sen vaurioitumattomalta osin olisi pidettävä, on vakuutusehdoissa rajattu korvattavuuden ulkopuolelle. Vakuutuslautakunta katsoo, että katon uusitun ja alkuperäisen osan värisävyn ja rakenteen erot eivät ole niin merkittäviä, että tapauksessa olisi perusteita korvata katon uusimista enempää kuin vaurioituneen katon osuuden korjauskulujen osalta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso
Sario
Vuori
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia