Tapahtumatiedot

Asiakkaan puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hänen henkilöautollaan oli osuttu 29.6.2016 katukivetykseen. Törmäyksen seurauksena autosta vaurioitui ainakin oikea etu- ja takavanne. Koska vauriot olivat rajoittuneet auton vanteisiin, matkaa oli jatkettu kesämökille. Ajon aikana oikeasta etulaakerista oli kuulunut pauketta. Seuraavana päivänä auto oli hinattu vauriokorjaamolle. Korjaamolla myös etujarrussa todettiin olevan vikaa.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 25.8.2016 mukaan vahinkotarkastuksessa havaittiin, että autosta oli vahinkoilmoituksessa mainittujen kolarivaurioiden lisäksi rikkoutunut ABS-hydrauliyksikkö. SVT Oy:n vahinkotarkastajan mukaan auton oikean etupyörän laakeri on rikkoutunut täysin, mikä on johtanut laakerin olkatuen sekä ABS-hydrauliyksikön rikkoutumiseen. Nämä vauriot ovat syntyneet, koska autolla on jatkettu ajamista katukiveen törmäämisen jälkeen.

Korjaamon työnjohtajan mukaan on vahva epäily, että oikean etupyörän laakerissa on ollut vikaa jo ennen katukivetykseen törmäämistä. Törmäys on kuitenkin aiheuttanut sen, että kun autolla on jatkettu ajamista useamman kymmenen kilometrin ajan, on laakeri alkanut hajottaa ABS-hydrauliyksikköä vähitellen, sillä laakeri on heilunut ja aiheuttanut jarruille "epätietoisuutta". Tällöin mäntä on liikkunut edestakaisin ja aiheuttanut paineen ABS-hydrauliyksikköön, joka on rikkoutunut. Vahinkotarkastuksen havaintojen mukaan autossa on palanut ABS-varoitusvalo tarkastushetkellä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että autolla on ajettu törmäyksen jälkeen.

Vakuutusyhtiö viittasi kolarivakuutusta koskevaan ehtokohtaan, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan yhteentörmäyksestä aiheutunut suoranainen esinevahinko. Korvauksenhakijan on esitettävä näyttö korvattavasta vakuutustapahtumasta ja vahingon määrästä. Vakuutusyhtiö katsoi jääneen näyttämättä, että asiakkaan auton laakeri, laakerin olkatuki ja ABS-hydrauliyksikkö olisivat rikkoutuneet törmäyksessä katukivetykseen. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan nämä ovat vaurioituneet, koska autolla on ajettu kymmeniä kilometrejä törmäyksen jälkeen. Kun ajoa on jatkettu, rikkoutuneet osat ovat vähitellen rikkoneet ajoneuvoa. Laakerin, laakerin olkatuen ja ABS-hydrauliyksikön rikkoutumisessa ei ole kyse äkillisestä ja törmäyksestä suoranaisesti johtuvasta vahingosta. Näiden osien osalta vahinko ei ole kolarointivakuutuksesta korvattava.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että auton etu- ja takavanne, etupuskuri sekä myöhemmissä tutkimuksissa todetulla tavalla myös lisälämmitin, ovat vaurioituneet törmäysvahingon yhteydessä. Hän vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa myös korvaamatta jääneet osat, joiden korjauskulut ovat yhteensä 4.713,88 euroa. Lisälämmittimen korjauskulut vakuutusyhtiö on jälkikäteen hyväksynyt korvattavaksi.

Asiakas vetoaa autokorjaamon kanssa käymiinsä keskusteluihin, joiden perusteella vakuutusyhtiön väite siitä, että korvaamatta jätetyt osat olisivat vaurioituneet vasta kolarointivahingon jälkeen autolla ajettaessa, on puhdasta spekulaatiota. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, ovatko nämä osat rikkoutuneet törmäyksessä vai sen jälkeen. Vahinkotapahtuman jälkeen auton kuljettaja soitti Mercedes-Benzin omaan neuvontapuhelimeen. Puhelimessa hänelle annettiin ohjeet ajaa auto korjaamolle, jos autolla pystyy ajamaan. Tämän perusteella ajoa jatkettiin auton saamiseksi korjaamolle. Vakuutusyhtiön kanta perustuu lisäksi kahden vahinkotarkastajan suorittamiin vahinkotarkastuksiin, joissa kuitenkin alkuvaiheessa on jäänyt selkeä iskun jälki lisälämmittimen kyljessä huomaamatta. Tämän perusteella asiakas ei pidä vahinkotarkastusta kovinkaan luotettavana.

Vakuutusyhtiö on vedonnut ABS-hydrauliyksikön osalta siihen, että tähän osaan ei ole kohdistunut iskua, joka olisi voinut aiheuttaa osalle vaurioita. Kuitenkin auton eturenkaaseen kohdistunut isku oli yltänyt auton sisäosiin, koska myös lisälämmitin oli vaurioitunut. Tältä osin vaurio oli helposti havaittavissa etupyörän irrottamisen jälkeen. Sisälämmittimen vauriot vakuutusyhtiö korvasi vakuutuksesta. Asiakkaan arvion mukaan vahinkotarkastajilta onkin lisälämmittimen vaurion tavoin jäänyt havaitsematta ABS-järjestelmälle törmäyksestä aiheutunut vaurio. 

Vakuutusyhtiön vetoamien vikakoodien osalta asiakas viittaa auton merkkihuollon edustajien kanssa käymiinsä keskusteluihin. Merkkihuollon mukaan ainakaan auton edellisellä huoltokerralla mitään vikakoodeja ei ollut ilmennyt. Asiakas kertoo myös soittaneensa vakuutusyhtiön omaan autovahinkojen hätäpalvelunumeroon esittäen autolleen sattunutta vahinkotapahtumaa vastaavan kertomuksen. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiöstä oli vastattu, että autolla ajoa tulee jatkaa, jos autolla pystyy ajamaan, ja viedä auto seuraavana päivänä korjaamolle. Vakuutusyhtiön mukaan hinausautoa tai korjaajaa ei lähetetä vahinkopaikalle, jos autolla kykenee ajamaan. Mistään autolla ajettavasta maksimimatkasta tai siitä, että auto tulisi ajaa lähimmälle korjaamolle, ei vakuutusyhtiön palvelunumerossa mainittu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Selvitysten perusteella ajoneuvon etupuskuri sekä oikea etu- ja takavanne ovat vaurioituneet törmäyksessä. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että ABS-hydrauliyksikkö, etupyörän laakeri ja laakerin olkatuki ovat vaurioituneet, kun ajoneuvolla on ajettu törmäyksen jälkeen kymmeniä kilometrejä, ja törmäyksessä vaurioituneet osat ovat aiheuttaneet edellä mainitut lisävauriot. Näiden vaurioiden osalta kyseessä ei ole äkillinen ja törmäyksestä suoranaisesti johtunut vahinko.

Selvitysten perusteella törmäys on kohdistunut henkilöauton oikean eturenkaan kohdalle. Korjaamon selvityksen mukaan ABS-yksikön rikkoutuminen on johtunut vaurioituneella ajoneuvolla ajamisesta. Jotta ABS-ohjausyksikkö voisi rikkoutua muun kuin teknisen vian takia, tulisi siihen kohdistua suoranainen isku. Koska ABS-ohjausyksikkö sijaitsee ajoneuvon moottoritilassa runkoaisan päällä, ei siihen ole voinut kohdistua ulkoista iskua ja näin ollen se ei ole voinut vaurioitua tilanteessa, jossa ajoneuvon oikea eturengas osuu reunakivetykseen.

Vauriotarkastuksessa ajoneuvon ajomäärä on ollut 155 599 km. Ajoneuvon vikamuistiin on kuitenkin jäänyt n. 137 000 km ja 144 000 km kohdalle jäänyt ABS-järjestelmän vikakoodit. Yhtiö katsoo, että ABS-järjestelmässä on ollut vika jo ennen 29.6.2016 sattunutta törmäysvahinkoa.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan automerkin tiepalvelusta saamalla, mahdollisesti virheellisellä ajon jatkamista koskevalla neuvolla ei ole merkitystä vakuutusyhtiön korvausvastuun arvioimisen kannalta, koska ajoneuvoon kohdistuneet vauriot korvataan vakuutusehtojen mukaisesti. Yhtiö katsoo, ettei ABS-hydrauliyksikön, laakerin ja laakerin olkatuen vaurioita tule korvata kolarivakuutuksesta. Näiden osien vauriot ovat seurannaisvahinkoja, jotka johtuvat siitä, että ajoneuvolla on ajettu törmäysvahingon jälkeen. Lisäksi ABS-järjestelmä on ilmoittanut vikakoodeista jo ennen puheena olevaa vahinkotapahtumaa. Lisävastineessaan vakuutusyhtiö on tarkentanut kertomustaan vikakoodeista todeten, että vikatietoraporttien perusteella asiakkaan auton energiaa talteenottavassa jarrujärjestelmässä (ESP) sekä sähkötoimisessa ohjaustehostimessa on esiintynyt vikakoodeja ensimmäisen kerran ajomäärällä 137 152 km. Kyseisten järjestelmien viat ovat toistuneet uudelleen ajomäärillä 145 552 km sekä 155 584 km.

Lisälämmittimen vauriot on vakuutusyhtiön mukaan korvattu siitä syystä, että siihen on kohdistunut ulkoinen osuma. Merkkikorjaamon korjaamopäällikkö S:n mukaan asiakkaan auto oli tuotu korjaamolle 7.11.2016. Tuolloin on ollut epäselvää, korvataanko lisälämmitin kolarivakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on myöhemmin ilmoittanut, että lisälämmittimen vauriot korvataan, koska auton sisälokasuoja on taipunut ulkoisesta osumasta ja tukkinut lisälämmittimen pakoputken.

Lisälämmittimen vauriot on korvattu, koska siihen on kohdistunut ulkoinen osuma. ABS-hydrauliyksikössä ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa osumajälkiä. Yksikkö sijaitsee moottoritilassa, joka ei ole ollut törmäysalueella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, ovatko oikean etupyörän laakerin ja olkatukivarren sekä ABS-hydrauliyksikön vauriot korvattavia kolarivakuutuksesta. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, ovatko mainitut osat vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla suoranaisesti vaurioituneet reunakivetykseen törmäyksen seurauksena, vai onko kyse ollut vasta myöhemmin tulleista vaurioista, jotka ovat aiheutuneet autolle sen seurauksena, että vaurioituneella autolla on jatkettu matkaa vahinkopaikalta suunniteltuun määränpäähän saakka. Osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä siitä, että etupuskurin ja lisälämmittimen vauriot ovat kolarointivahingon lukuun korvattavia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Autovakuutusehtojen (voimassa 12.9.2013 lukien) kohdan 4.1 (Kolarivakuutus,

Vakuutustapahtuma) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä

• yhteentörmäys
• tieltä suistuminen
• kaatuminen
• äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma.
• […]
   

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta hakevalla on näyttötaakka vaatimuksensa perusteista ja korvattavan vahingon määrästä

Vakuutusyhtiön mukaan auton kuljettajana vahingon sattuessa ollut auton haltija on puhelimitse tekemässään vahinkoilmoituksessa kertonut, että reunakivetykseen osumasta autoon oli tullut vaurioita oikeaan etu- ja takavanteeseen. Koska muita vaurioita kuin vannevauriot ei ollut tullut, matkaa oli päädytty jatkamaan määränpäähän saakka. Vakuutusyhtiö on arvioinut ajomatkan olleen ”useita kymmeniä kilometrejä”. Vahingosta ilmoitettaessa kuljettaja on kertonut, että vahinkotapahtuman jälkeisen ajomatkan aikana oikea etulaakeri oli ”paukkunut”.  

SVT Oy:n vahinkotarkastaja J:n laatimalla kustannusarviota koskevalla asiakirjalla on vahinkotarkastaja B:n 17.8.2016 päivätty lausunto, joka koskee vahingon selvittelyä korjaamolla. Lausunnon mukaan auton oikea etupyörän laakeri on ”täysin hajonnut” ja sen seurauksena autosta on hajonnut myös olkatuki (jossa laakeri on kiinni), koska autolla on jatkettu matkaa reunakivetykseen ajon jälkeen. Lausunnon mukaan autossa on ollut vanhoja vikakoodeja liittyen ABS järjestelmään, jotka ovat jääneet auton vikamuistiin n. 137 tkm ja 144 tkm kohdalla. B kertoo keskustelleensa vahingon syy-yhteydestä ABS-hydrauliyksikön toimintahäiriöön korjaamon asentajan ja työnjohtajan kanssa. Etupyörän laakerissa on luultavasti ollut vikaa ennen törmäystä. Törmäyksestä johtuen laakeri on saanut iskun. Koska autolla on jatkettu matkaa, laakeri on hajottanut ABS-yksikön sen seurauksena, että laakeri on heilunut ja aiheuttanut jarruille epätietoisuutta. Tällöin mäntä on liikkunut edestakaisin ja aiheuttanut paineen ABS yksikköön, joka on hajonnut. Lausunnon mukaan autossa palaa tällä hetkellä (ilmeisesti 17.8.2016) ABS-varoitusvalo, joka on varmaankin syttynyt, kun autolla on ajettu törmäyksen jälkeen.

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa siihen, että auton vikamuistista todetut vikakoodit osoittavat auton ABS-jarrujärjestelmässä ja vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan myös oikean etupyörän laakerissa olleen vikaa jo ennen vahinkotapahtuman sattumista. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty näyttöä siitä, millä tavoin laakeri on ollut sitä korjaamolla tarkasteltaessa hajonnut tai rikkoutunut. Lisäksi vakuutusyhtiön tarkennetun vastineen perusteella vikakoodit ovat koskeneet ABS-jarrujärjestelmän sijasta ESP-järjestelmää ja ohjaustehostinta.

Vahinkotarkastajan lausunnon mukaan etulaakerissa on ollut ”luultavasti” vikaa, minkä Vakuutuslautakunta arvioi tarkoittavan sitä, että kyseessä on ollut arvio, eikä vahinkotarkastajan laakerista tekemiin havaintoihin perustuva varma johtopäätös. Vahinkotarkastaja on lisäksi lausunnossaan ensin kuvannut ”laakerin saaneen iskun” ja tämän jälkeen matkaa jatkettaessa laakerin hajottaneen ABS-yksikön, mikä lautakunnan mielestä viittaa siihen, että laakeri on myös vahinkotarkastajan arvion mukaan jollakin tavalla vaurioitunut törmäyksen yhteydessä. Myös asiakkaan kertomus etulaakerin ”paukkumisesta” ajon aikana vahinkotapahtuman jälkeen viittaa siihen, että laakeri on törmäyksen yhteydessä vaurioitunut. Koska asiassa ei ole esitetty konkreettista näyttöä siitä, että etupyörän laakeri olisi jo ennen vahingon sattumista ollut vaurioitunut, Vakuutuslautakunta katsoo, että etupyörän laakerin vauriot ovat aiheutuneet reunakivetykseen törmäämisestä.  

Osapuolet eivät ole lähemmin selvittäneet, millä mekanismilla auton oikean etupyörän olkatukivarsi on vaurioitunut. Vahinkotarkastaja on kuitenkin arvioinut olkatukivarren vaurioiden syntyneen vahinkotapahtuman jälkeen matkan jatkamisen seurauksena. Asiakirjoista ei voida päätellä, että olkatukivarsi olisi vaurioitunut välittömästi törmäyksen yhteydessä.

Vahinkotarkastajan ABS-hydrauliyksikön sijaintia koskevan kuvauksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että yksikkö ei ole rikkoutunut reunakivetykseen törmäämisen yhteydessä, vaan rikkoutuminen on aiheutunut vaurioituneen laakerin myötä jarrujärjestelmälle välittyneiden virheellisten tietojen vaikutuksesta, kun autolla ajamista on jatkettu törmäysvahingon sattumisen jälkeen.

Vakuutusehtojen perusteella kolarointivakuutuksesta korvataan vain korvattavasta vahinkotapahtumasta suoranaisesti aiheutuneet esinevahingot. Vakuutuslautakunta katsoo, että ajon jatkamisen seurauksena tapahtunut ABS-jarrujärjestelmän vaurioituminen ei ole aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla suoranaisesti ajoneuvon törmäyksestä reunakivetykseen. Myöskään olkatukivarren vaurioiden ei ole osoitettu aiheutuneen suoranaisesti törmäyksen seurauksena. Vakuutusehtojen kannalta merkitystä ei ole sillä, että ajoa on päädytty jatkamaan lisävaurioiden aiheutumiseen johtavalla tavalla automerkin omasta tiepalvelusta annettujen, mahdollisesti virheellisten neuvojen perusteella. Tämän vuoksi näiden vaurioiden osalta kyse ei ole korvattavasta vahingosta.

Vakuutusyhtiön ei tässä tapauksessa ole väitettykään ennen lisävaurioiden aiheutumista antaneen asiakkaalle neuvoja vaurioituneen ajoneuvon hinaustarpeen ja autolla törmäysvahingon jälkeen matkan jatkamiseen liittyvien riskien suhteen. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen myöskään sillä perusteella, että se olisi antanut asiakkaalle virheellisenä pidettäviä neuvoja.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa oikean etupyörän laakerin vaurioitumisesta vakuutusehtojen mukaisen lisäkorvauksen. Muilta osin lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin 
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho