Haku

FINE-004152

Tulosta

Asianumero: FINE-004152 (2018)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 02.01.2018

Lakipykälät: 30, 33, 34

Liikennevakuutus. Ulosajo. Ylinopeus. Törkeä huolimattomuus. Vahingonaiheuttajaan kohdistettu takautumisvaatimus.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja menetti 6.9.2016 ajoneuvonsa hallinnan ohituksen jälkitilanteessa omalle kaistalleen palatessaan. Ajoneuvo ajautui päin valopylvästä, kierähti katon kautta ympäri ja törmäsi lopulta puuhun. Ajoneuvo vahingoittui onnettomuudessa korjauskelvottomaksi. Asia käsiteltiin rikosprosessissa liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Vakuutuksenottaja haki korvausta ajoneuvon vahingoista vapaaehtoisesta autovakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta, sillä kysymyksessä oli sen näkemyksen mukaan törkeällä huolimattomuudella aiheutettu vahinko. Liikennevakuutuksesta maksettiin vahingon kärsineelle kaupungille valotolpan korjauskuluista 3.361,73 euroa, jonka vakuutusyhtiö vaati vakuutuksenottajaa maksamaan takaisin yhtiölle 18.5.2017 päivätyllä korvausvaatimuksellaan. Kaskovakuutusta koskeva hylkäävä päätös ei vakuutuksenottajan pyynnöstä huolimatta muuttunut yhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä.

Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta

Vakuutuksenottaja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan ajoneuvon vahingot, yhteensä 4.500 euroa kaskovakuutuksesta. Hän ajoi tilanteessa ylinopeutta, mutta ajo on tapahtunut 2. vaihteella eikä nopeus ollut 100 km/h- 110 km/h luokkaa, minkä vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään esittänyt arvioksi todennäköisestä ajonopeudesta. Asiakkaan ei ole rikosprosessissa todettu syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen eikä hän ole kuljettanut ajoneuvoa humaltuneena tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena. Korvausta ei voida evätä eikä liikennevakuutuksesta maksettujen korvausten takaisinperintää tehdä vakuutusyhtiön esittämillä perusteilla.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se korvaa ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja, sillä rekonstruktiolaskelman perusteella ajoneuvoa on kuljetettu huomattavalla nopeudella sallittuun nopeuteen nähden ja vakuutuksenottajan on kyseisissä olosuhteissa täytynyt pitää vahinkoa menettelynsä mahdollisena seurauksena. Vakuutuksenottajan on myös täytynyt ymmärtää, että kyseisessä tilanteessa suuren ylinopeuden ajaminen merkitsee huomattavasti tavanomaista suurempaa riskiä joutua onnettomuuteen ajosuorituksen aikana. Kuvattu menettely kuvastaa sellaista piittaamattomuutta mahdollista vahingon syntymistä kohtaan, että vakuutusyhtiö katsoo vakuutuksenottajan myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen törkeällä huolimattomuudella. Korvauksen epääminen ja vahingonkärsijälle maksetun korvauksen takaisinperintä on asiassa oikeutettua.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kaskovakuutus

Vakuutussopimuslain (543/1994) 30 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antaman väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 10.7.2 mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Liikennevakuutus

Vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain (279/1959) 20 §:n 1 momentin mukaan jos moottoriajoneuvon omistaja, kuljettaja tai matkustaja on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta […] ja jos liikennevakuutusyhtiö tällaisessa tapauksessa suorittaa vahingonkorvaukseksi määrän, joka saajalla on oikeus vaatia korvausvelvolliselta, siirtyy tämä oikeus yhtiölle. Edellä tarkoitettu korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 4 luvussa säädettyjen perusteiden mukaan.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakas aiheuttanut vahingon törkeästä huolimattomuudesta ja lisäksi niin moitittavalla menettelyllä, että vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä kaskovakuutuksen korvaus kokonaan. Asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus periä asiakkaalta takaisin liikennevakuutuksesta vahingon kärsineelle maksettu korvaus.

FINEn toimivalta liikennevakuutusta koskevassa asiassa

FINE antaa ohjesääntönsä 6 §:n mukaisesti ratkaisusuosituksia vakuutuksenottajan, vakuutetun, vahingonkärsineen, edunsaajan tai asianomaisen vakuutusyhtiön FINElle esittämistä vakuutussuhteeseen liittyvistä, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevista erimielisyyksistä. Liikennevakuutusta koskevia asioita FINE käsittelee vain, milloin kyse on yksityisoikeudellisesta riidasta, jota liikennevahinkolautakunta tai muu vastaava elin ei ole toimivaltainen käsittelemään.

Koska liikennevahinkolautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään liikennevakuutuksesta maksetun korvauksen takaisin perimistä koskevaa asiaa ja lausunnonpyytäjä on lisäksi asiassa vakuutuksenottajan roolissa, FINE katsoo olevansa toimivaltainen antamaan ratkaisusuosituksen myös liikennevakuutukseen liittyvän kysymyksen osalta.

Törkeä huolimattomuus

Asiakas on saanut summaarisessa sakkomenettelyssä syyttäjältä sakon perusmuotoisesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta törkeän tekomuodon sijaan. Viranomaisen tekemä arviointi tapauksen rikosoikeudellisesta huolimattomuudesta ei sido FINEä, sillä tässä ratkaisusuosituksessa käsiteltävissä kysymyksissä arvioidaan asiakkaan menettelyn siviilioikeudellisen huolimattomuuden astetta.

FINE toteaa, että vakuutetun huolimattomuutta vahinkotilanteessa on ratkaisukäytännössä pidetty törkeänä silloin, kun toiminta on lähellä tahallista menettelyä ja vakuutettu on toiminut vahingonvaarasta piittaamatta, tietoisena siitä, että hänen toiminnastaan todennäköisesti aiheutuu vahinkoa.

FINElle esitetyn 27.4.2017 päivätyn rekonstruktiolaskelman mukaan asiakas on käyttänyt kaupunkialueella 40 km/h nopeusrajoitusalueella ajonopeutta, joka on ollut luokkaa 100-110 km/h. Asiassa esitetyn kaltainen rekonstruktiolaskelma perustuu sinänsä monelta osin arvionvaraisiin muuttujiin, mutta lautakuntakäytännössä lausuntojen on katsottu voivan osoittaa ajoneuvon nopeuden ainakin suuruusluokaltaan, mikäli lausunnon lähtötietoina olevaa vahinkotapahtuman tapahtumainkulkua ei ole voitu perustellusti kyseenalaistaa.

Rekonstruktiolaskelman lisäksi 28.9.2016 ja 3.10.2016 päivätyt poliisin tutkinta­ilmoitukset tukevat arviota siitä, että tieltä suistuminen on johtunut suuresta nopeudesta. Tutkintailmoituksen mukaan tie oli onnettomuuspaikalla paljas ja kuiva, ajoradan muoto onnettomuuspaikalla loivasti kaartava. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa. Lyhtypylväs katkesi törmäyksessä jalustoineen ja kulkeutui auton mukana kymmeniä metrejä. Pylväs jatkoi vielä matkaansa ajoneuvon törmättyä katto edellä tien oikeassa laidassa olleeseen mäntyyn. Männyn kohdalta matkaa ensimmäiseen asfaltin ulkopuolelta löytyneeseen pyöränjälkeen oli 110 metriä.

Sekä esitutkinta-aineiston sisältö, rekonstruktiolaskelmasta ilmenevät tiedot että valokuvista ilmenevät ajoneuvon massiiviset vauriot tukevat arviota huomattavan suuresta ylinopeudesta ennen hallinnan menetystä. Ajoradan olosuhteet ja säätila ovat asiassa esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella olleet onnettomuushetkellä hyvät. FINE pitää selvitettynä, että ajoneuvon hallinnan menettämisen ja ulosajon todennäköinen syy on se, että asiakas oli ajanut ajoneuvoa ylinopeudella, joka on ollut huomattava ja todennäköisesti vähintään kaksinkertainen sallittuun nopeuteen nähden.

FINEn Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että kaksinkertainen nopeus sallittuun nopeuteen nähden ilmentää törkeän huolimatonta menettelyä. FINE viittaa esimerkiksi oheisiin ratkaisusuosituksiin VKL 113/15 ja VKL 780/07.

Näillä perusteilla FINE katsoo, että asiakkaan edellä kuvattu menettely on ollut vakuutussopimuslain 30 §:n 2 momentin ja liikennevakuutuslain 20 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla törkeän huolimatonta.

Korvauksen epääminen kaskovakuutuksesta

Vakuutussopimuslain 34 §:ssä säädetään korvauksen alentamisesta tai epäämisestä tilanteissa, jossa vakuutettu on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomalla tavalla. Vaikka vahinko olisikin aiheutettu törkeästä huolimattomuudesta, ei se vielä itsestään oikeuta vakuutusyhtiötä epäämään korvausta kokonaisuudessaan, vaan korvauksen alentaminen tai epääminen perustuu kokonaisharkintaan ja on suhteutettava olosuhteista ilmenevään menettelyn moitittavuuteen. Kaskovakuutuksessa merkityksellistä on vakuutussopimuslain 30 ja 34 §:ien mukaan se, miten vakuutetun henkilön toiminta on vaikuttanut vakuutuksen kohteena olevan ajoneuvon vaurioitumisriskiin ja vahinkoon. Korvauksen epää­minen kokonaan tulee kyseeseen kaikkein moitittavimmissa, suoranaista piittaamattomuutta osoittavissa tapauksissa.

Tässä tapauksessa ajoneuvon vahinkoriskiä lisännyt menettely eli huomattavan suurella ylinopeudella ajaminen on ollut syy-yhteydessä sittemmin sattuneeseen ulosajoon. Yli kaksinkertainen nopeus sallittuun nopeuteen verrattuna on sellainen erityisen moitittava ja vakuutuksenottajan piittaamattomuutta osoittava tekijä, että kaskovakuutuskorvauksen epääminen kokonaan on asiassa perusteltua.

Takautumisvaatimus liikennevakuutuksesta

Vahingonaiheuttajan korvausvelvollisuutta arvioidaan vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain 20 §:n ja vahingonkorvauslain 2 luvun mukaisesti.

Edellä todetun mukaisesti asiakas oli aiheuttanut vahingon törkeän huolimattomalla menettelyllä. Tämän vuoksi vakuutusyhtiölle on syntynyt oikeus periä valopylväästä maksamansa korvaus takaisin asiakkaalta liikennevakuutuslain 20 §:n 1 momentin ja vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaisesti.

Lopputulos

FINE pitää vakuutusyhtiön kaskovakuutusta koskevaa korvauspäätöstä vakuutusehtojen ja voimassa olevan oikeuden mukaisena. FINE katsoo lisäksi, että vakuutusyhtiön takautumisvaatimus on liikennevakuutuslain perusteella oikeutettu.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

 

Johtava neuvonantaja Raulos
Esittelijä Puhakka

Tulosta