Haku

FINE-004127

Tulosta

Asianumero: FINE-004127 (2017)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 11.12.2017

Toiminnan vastuu. Vakuutusehtojen soveltaminen. Rajoitusehto. Oliko kyseessä suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutunut vahinko? Rakennustyömaalla toimineiden nosturien puomien yhteentörmäys. FINE-004296.

Tapahtumatiedot

J Oy:n työntekijän rakennustyömaalla käyttämän torninosturin puomi oli osunut 9.5.2016 työmaalla niin ikään työskennelleen K Oy:n ajoneuvonosturin puomiin, jolloin ajoneuvonosturi oli vaurioitunut. Torninosturin kuljettajan 9.5.2016 antaman selvityksen mukaan vahinko oli johtunut siitä, että ajoneuvonosturin kuljettaja oli etukäteen ilmoittamatta nostanut nosturinsa puomin torninosturin puomin korkeudelle. Ajoneuvonosturin kuljettajan oli ollut määrä ilmoittaa radiopuhelimella, mikäli hän siirtyisi torninosturin sektorille. Ajoneuvonosturin kuljettajan mukaan hän ei ollut voinut nähdä takaa päin tullutta torninosturin puomia.

Korvausta vahingosta on haettu J Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksillään 25.7.2016 ja 7.4.2017 evännyt korvauksen. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena olleelle omaisuudelle aiheutuneet vahingot oli rajoitettu vastuuvakuutuksen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiön mukaan meneillään olleen työsuorituksen luonne huomioiden ajoneuvonosturi oli ollut vahingon sattuessa J Oy:n huolehdittavana ja suojausvelvoitteen alainen.

Asiakkaan valitus


J Oy ja K Oy ovat pyytäneet lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, tulisiko ajoneuvonosturille aiheutunut vahinko korvata J Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta, vai voitiinko vakuutusyhtiön vetoamaa rajoitusehtoa soveltaa vahinkoon.

J Oy on lausunut, että nosturit olivat olleet rakenteilla olleen rakennuksen eri puolilla. Kuljettajilla oli ollut näkyvyys rakennettavalle alueelle. Torninosturin puomin korkeus oli vakio, mutta ajoneuvonosturin puomin korkeutta voitiin muuttaa. Nosturit olivat toimineet samalla alueella, mutta normaalisti ajoneuvonosturia oli käytetty torninosturin puomin alapuolella. Molempien kuljettajien tuli seurata toistensa toimintaa. Rakennuksilla noudatettavan yleisen tavan mukaisesti kummankin nosturinkuljettajan tuli tarvittaessa olla radiopuhelimella yhteydessä toisiinsa törmäysten estämiseksi.

K Oy on lausunut, että ajoneuvonosturin ja torninosturin kuljettajat olivat aamulla ennen nostotöiden alkua käyneet läpi tulevat nostotyöt ja sopineet yhteydenpidosta puhelimitse, sillä törmäyksen vaara oli ollut olemassa nostureiden nostosektorien oltua osin päällekkäiset. Ajoneuvonosturin oli ollut määrä suorittaa nostotyönsä ensin. Vahingon sattuessa ajoneuvonosturin nostotyö oli saatu tehtyä ja kuljettaja oli kääntänyt nosturin pois nostoasennosta lyhentääkseen puomin kuljetusasentoon. Sitä varten puomi oli ensin nostettava täyteen mittaansa. Torninosturi oli tällöin alkanut siirtämään taakkaa talon vastakkaiselta puolelta niin, että torninosturin kuljettajan rintamasuunta oli aluksi poispäin ajoneuvonosturista. Torninosturia oli tapahtumahetkellä kuljettanut harjoittelija. Puhelinyhteyttä nostureiden välillä ei tuolloin ollut eikä harjoittelijakuljettaja ollut nähnyt ajoneuvonosturia koko siirtoprosessin aikana.

J Oy ja K Oy ovat vedonneet lautakunnan ratkaisusuosituksiin suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskevan rajoitusehdon soveltamisesta. Asiassa VKL 444/13 on ollut kyse puun kaatamisesta, asiassa VKL 472/14 ilmastointiputken asennuksesta, asiassa VKL 537/14 niin ikään puun kaatamisesta, asiassa VKL 471/06 kaivinkoneen aiheuttamasta vahingosta kuorma-autolle lastaustyön yhteydessä, asiassa VKL 101/11 paperikoneen laiteasennuksesta ja asiassa VKL 533/08 paperikoneen korjaustyöstä.

Ratkaisusuosituksista ilmeni muun muassa, että:

  • rajoitusehtoja oli tulkittava suppeasti,
  • rajoitusehdosta tuli selvästi ilmetä tosiseikat, joiden vallitessa vakuutusyhtiö ei ollut korvausvelvollinen,
  • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena omaisuutena on pidetty omaisuutta, jonka suojaaminen kuului olennaisena ja luonnollisena osana työn kulkuun huomioiden työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri,
  • arvioinnissa oli olennaista normaalin työsuorituksen välitön vaikutuspiiri,
  • jos vakuutusyhtiö halusi vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tuli sen näyttää rajoitusehdon soveltuminen asiaan,
  • kaikki omaisuus, johon työn vaikutukset saattoivat kohdistua, ei jäänyt vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle,
  • huolehtimis- ja vahingontorjuntavelvoite saattoi lakata, kun omaisuus ei ollut enää työn kohteena ja
  • vain sellaisen vahingon riski, joka työsuorituksen vuoksi oli yleensä normaalia suurempi, oli rajattu vakuutuksen ulkopuolelle.
     

K Oy on lisäksi katsonut osoittaneensa, että yhteentörmäys oli tapahtunut torninosturia kuljettaneen harjoittelijan tuottamuksesta, kun vastuullinen nosturinkuljettaja ei ollut nosturissa valvomassa työskentelyä. Lisäkirjelmässään 16.8.2017 K Oy on myös vedonnut vakuutusyhtiön eräästä toisesta vahinkotapauksesta maksamaan korvaukseen.

Vakuutusyhtiön vastine


Vakuutusyhtiö on uudistanut korvauspäätöksissään esittämänsä perusteet ja lausunut ratkaisunsa olleen vakuutussopimuksen mukainen.

Vastuuvakuutuksen korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa sellaiselle omaisuudelle, joka työsuorituksen kestäessä on ollut vakuutuksenottajan huolehdittavana ja/tai käsiteltävänä ja suojaus- tai vahingon-torjuntavelvoitteen alaisena. Rajoitusehto tuli sovellettavaksi silloin, kun omaisuus ei ollut vakuutuksenottajan työn kohteena, mutta hänellä oli työsuorituksen luonne huomioon ottaen velvollisuus huolehtia, että omaisuus ei vahingoittunut. Huolehdittavan omaisuuden käsite täydensi käsiteltävän omaisuuden käsitettä niin, että jos työtehtävän suorittamisesta aiheutui vahingollinen vaikutus myös muuhun omaisuuteen esimerkiksi omaisuuden läheisyyden vuoksi, oli työntekijän huolehdittava tavalla tai toisella siitä, ettei tuo muu omaisuus vahingoittunut.

Korvaus- ja lautakuntakäytännössä oli vakiintuneesti katsottu, että asian arvioimiseen ei vaikuttanut se, että vahingontorjunta- ja suojausvelvoitteen alaisena olevaa omaisuutta oli yritetty suojata, mutta suojaus oli epäonnistunut tai ollut riittämätön. Tässä tapauksessa osapuolet olivat sopineet toimenpiteistä, joita noudattamalla nosturit eivät kolhisi toisiaan. Riski vahingosta oli tiedostettu. Näin ollen työsuorituksen luonne huomioiden ajoneuvonosturi oli ollut J Oy:n huolehdittavana sekä suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena vahingon sattuessa.

Vastuuvakuutusehtojen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskevaa rajoitusta sovellettiin tilanteissa, joissa vahinkoa aiheuttaneen toiminnan tai työsuorituksen luonne eli valittu työtapa edellytti ympäristöön tyypillisesti aiheuttamiensa vaikutusten vuoksi ympäröivän omaisuuden suojaamista näiltä vaikutuksilta. Työn suorittaja oli velvollinen huolehtimaan työn kohteesta sekä työn vaikutuspiiristä.

Viitatut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukset eivät soveltuneet käsillä olevaan asiaan. Ratkaisussa VKL 444/13 on käsitelty tuottamuksen ja rajoitusehdon välistä suhdetta. Tästä ei nyt ollut kyse. Ratkaisussa VKL 472/14 on käsitelty normaalin työsuorituksen käsitettä, jollaisesta nyt oli ollut kyse. Ratkaisu VKL 537/14 on koskenut sitä, oliko puun mahdollisen kaatumisalueen eli puun säteen sisäpuoli rajoitusehdon mukaisesti suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, mistä ei nyt ollut kyse. Ratkaisussa VKL 471/06 oli kyse kuormauksen päättymisen jälkeen tapahtuneesta vahingosta, jossa kuorma-auto ei enää ollut toiminnan kohteena. Myöskään tällaisesta tilanteesta ei nyt ollut kyse. Ratkaisu VKL 101/11 ei soveltunut nyt käsillä olevaan tapaukseen, vaikka se vakuutusyhtiön mukaan oli siihen jossain määrin verrattavissa. Ratkaisussa

VKL 533/05 oli käsitelty erityyppistä tilannetta, eikä sitäkään voinut soveltaa nyt käsillä olevassa tapauksessa.

Koska vahinkoa ei voitu rajoitusehdon johdosta korvata, vakuutusyhtiö ei ole ottanut kantaa tuottamuksen arviointiin.

Vakuutetun lausuma


Ennen asian ratkaisemista lautakunta on varannut J Oy:lle tilaisuuden lausuman antamiseen K Oy:n ratkaisupyynnön johdosta. Sähköpostilla 24.8.2017 antamassaan lausumassa J Oy on viitannut omaan ratkaisupyyntöönsä asiasta.  Tuottamuksen arvioinnin osalta J Oy ei ole ottanut asiaan kantaa. J Oy on huomauttanut, ettei se omistanut torninosturia.

Käsittelyratkaisu  


K Oy:n ja J Oy:n hakemusten keskinäisen yhteyden vuoksi Vakuutuslautakunta on ottanut ne yhdessä käsiteltäväkseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, rajautuuko puheena oleva työmaanosturin toiselle nosturille aiheuttama vahinko vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle vakuutusehtojen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskevan rajoitusehdon perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen 1.1.2016 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun

vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja
vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

Vakuutusehtojen korvausrajoitusten kohdan 2.2, Käsiteltävänä ja huolehdittavana oleva omaisuus, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutetun tai jonkun tämän lukuun

valmistettavana, asennettavana, korjattavana, säilytettävänä tai kuljetettavana
suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri
muulla tavoin vakuutetun käsiteltävänä tai huolehdittavana.

Asian arviointi

Asiakirjojen mukaan J Oy:n rakennustyömaalla työskennelleen K Oy:n ajoneuvonosturi oli vaurioitunut 9.5.2016 J Oy:n työmaalla käyttämän torninosturin puomin osuttua ajoneuvonosturin puomiin. Selvityksen mukaan törmäys oli tapahtunut kuljettajan nostettua ajoneuvonosturin puomin nosturille työmaalla suunnitellun normaalin työkorkeuden yläpuolelle, mitä torninosturin kuljettaja ei ollut havainnut. Vahinkojen välttämiseksi nosturinkuljettajien oli ollut määrä olla toisiinsa radiopuhelinyhteydessä, mikä ei ollut syystä tai toisesta toteutunut.

Vakuutuslautakunta toteaa, että työn suorittajalla on velvollisuus huolehtia sekä työn kohteesta että työn välittömässä vaikutuspiirissä olevasta omaisuudesta. Tällaiselle suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskeva vastuuvakuutusehtojen korvausrajoitus tulee sovellettavaksi silloin, kun vakuutuksenottajalla on sanottu velvollisuus huolehtia siitä, että myös muu kuin välittömästi työsuorituksen kohteena oleva omaisuus ei vahingoitu. Itse työsuorituksen kohteena oleva ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva omaisuus on yleisesti normaalia suuremman vahingonvaaran kohteena, minkä vuoksi tämä yritystoiminalle ominainen riski on tarkoituksenmukaista rajata vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Se, millainen ja kuinka kaukana varsinaisesta työn kohteesta oleva omaisuus voi kulloinkin kuulua suojaamisvelvoitteen ja siten rajoitusehdon piiriin, riippuu työsuorituksen laadusta ja sen ympäristöön tyypillisesti aiheuttamista vaikutuksista. Vaikka rajoitusehdon soveltamisala tämän vuoksi onkin aina tilannekohtainen, Vakuutuslautakunta on yritystoiminnan vakuutuksia koskevassa ratkaisukäytännössään katsonut, ettei tämä seikka yksin merkitse sitä, että rajoitusehtoa olisi pidettävä epäselvänä. Kulloinkin tarvittujen suojaustoimenpiteiden laadulla, mahdollisella suojaustarpeesta erehtymisellä tai toteutetun suojauksen mahdollisella epäonnistumisella ei myöskään ole rajoitusehdon soveltamisen kannalta merkitystä.

Nyt puheena olevan asian osalta lautakunta toteaa, että jo erilaisten nostotöiden yleisen luonteen vuoksi nosturien työskentelyalueella olevaan omaisuuteen kohdistuu korostunut vahinkoriski. Sen vuoksi nostotöiden suorittajan tavanomaisiin velvollisuuksiin kuuluu huolehtia tarvittavien varotoimien toteuttamisesta ja nosturin työalueelle jäävän omaisuuden suojaamisesta käytettävissä olevin keinoin. Näin ollen lautakunta katsoo, että nosturin kulloisellekin työalueelle jäävälle omaisuudelle aiheutuvat vahingot kuuluvat pääsääntöisesti suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskevan rajoituksen piiriin.

Erityisesti nyt käsiteltävän vahingon osalta lautakunta toteaa, että saadun selvityksen perusteella työmaan toiminta oli suunniteltu siten, että nosturien toiminta-alueet osittain peittivät toisensa. Torninosturin alapuolella toiminut ajoneuvonosturi oli siten työskennellyt jo alun alkaenkin torninosturin vaara-alueella. Nosturien törmäysvaarasta oli tiedetty ja siihen oli pyritty varautumaan muun muassa sopimalla yhteydenpidosta nosturien välillä. Nosturien toiminnassa työmaalla oli siten ollut kyse normaalista nostotöiden suorittamisesta, jonka välttämättömänä osana nosturien törmäämisen estämiseksi suunnitellut toimet olivat olleet.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että vastuuvakuutusehtojen kohdan 2.2 suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskeva rajoitus soveltuu käsiteltävään vahinkoon eikä vakuutusyhtiöllä sen vuoksi ole korvausvelvollisuutta asiassa. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei sillä seikalla, oliko ajoneuvonosturi vahingon tapahtuessa jo lopettanut varsinaisen nostotyönsä vai ei, ole käsiteltävänä olevassa vahinkotilanteessa merkitystä. Ottaen huomioon, että kysymyksessä oleva vastuuvakuutus on ollut voimassa muussakin J Oy:n toiminnassa kuin vain kysymyksessä olleen nosturin käyttämisen osalta, rajoitusehdon soveltaminen nyt käsiteltyyn vahinkoon ei myöskään merkitse sitä, että vakuutus olisi J Oy:lle yleisesti hyödytön.

Asian ratketessa jo edellä mainituilla perusteilla lautakunta ei ole ottanut kantaa kysymykseen siitä, oliko vahinko mahdollisesti aiheutunut J Oy:n tai sen lukuun toimineen vakuutetun tuottamuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä asianmukaisina.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos                                             

Sihteeri Isokoski
 

Jäsenet:

Akselinmäki

Makkula

Nyyssölä

Sarpakunnas

Sjögren

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia