Tapahtumatiedot
Metsästyskivääri laukesi 1.11.2014 asiakkaan (syntynyt vuonna 1959) vasemman korvan vieressä ja luoti meni autosta läpi. Korvausta vahingosta oli haettu ampujan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että asiakkaalle on aiheutunut vahinkotapahtumasta tilapäistä ja pysyvää haittaa. 29.3.2017 otettu kuulokäyrä on tasaisesti laskeva, ja siinä näkyvä kuulonalenema on todennäköisesti pääasiallisesti muusta kuin yksittäisestä altistuksesta johtuvaa. Ainoastaan vasemmassa korvassa näkyvä kuulon heikkenemä 8000 Hz:n kohdalla voi johtua vahinkotapahtumasta, aseen autossa laukeamisen aiheuttamasta impulssimelusta. Enemmälti osin kuulon alenemassa on kyse tarkemmin määrittelemättömästä molempien korvien sisäkorvaviasta. Sisäkorvavikaan liittyy myös usein tinnitusta, mutta tinnitus sopii aiheutumaan myös tästä vahinkotapahtumasta.
Korvattava vamma on tinnitus ja kuulonalenema vasemmassa korvassa 8000 Hz:n kohdalla. Yksittäisestä melualtistuksesta riippumaton kuulonalenema ei ole korvattava vakuutustapahtuma.
Korvauspäätöksessä on todettu, että asiakkaalle aiheutunut vamma kuuluu Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokkaan kolme (lievää vaikeammat vammat). Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa ei ole vammatyyppiä vastaavaa suositusta. Asiakkaalle on suoritettu tilapäisestä haitasta 1 600 euroa.
Vakuutusyhtiö katsoo, että ampumisvahingon osuus kuulon alenemasta ja tinnituksesta aiheutuvasta haitasta on haittaluokan kaksi mukainen. Tinnituksen osuus tästä haitasta vastaa haittaluokkaa yksi.
Haittaluokassa kaksi perusmäärä on maksuvuonna 8 000 euroa. Varsinainen korvaus pysyvästä haitasta lasketaan laskennallisesti 18-vuotiaan (17+1) henkilön perusmäärää lähtökohtana pitäen. 1.1.2006 tai sen jälkeen sattuneissa vahingoissa vammautuneiden pysyvän haitan korvauksen suuruus lasketaan siten, että vahinkoa kärsineen ikänä pidetään hänen vahingon sattumishetken ikäänsä lisättynä yhdellä vuodella.
Laskennallisesti 18 (17+1) - 65 (64+1)-vuotiaan vahinkoa kärsineen peruskorvauksesta vähennetään 1 prosentti kutakin vuotta kohti, joka ylittää laskennallisen 18 vuoden iän (17+1). Yli 65-vuotiaalla vähennetään perusasteikossa mainitusta korvauksesta 47 prosentin lisäksi 2 prosenttia kutakin vammautuneen vahinkopäivän mukaisen iän 65 vuoden ylittävää täyttä ikävuotta kohti 75 vuoden ikään asti, jonka jälkeen ikä ei vaikuta korvaukseen vähentävänä tekijänä.
Tapaturman sattumishetken ikä lisättynä yhdellä vuodella on 56 vuotta. Edellä selostetun selvityksen perusteella haittaluokan kaksi mukaisen pysyvän haitan korvaus asiakkaan tapauksessa on 4 960 euroa.
Vakuutusyhtiö korostaa, että korvattavan vahinkotapahtuman osuus kuulonalenemaan on osittainen ja lievä. Pääasiallisesti kuulon alenema johtuu tasaisesti laskevien kuulokäyrien perusteella muusta kuin tästä yksittäisestä melualtistuksesta. Melun voimakkuus, melualttiuden kesto ja melun toistumistiheys ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat kuulon heikkenemistä ja tinnitusta. Kuulon heikkenemistä esiintyy iän myötä kaikilla. Kuulokojeen tarve ei johdu korvattavasta vahinkotapahtumasta, eikä sen kustannuksia ole korvattu vastuuvakuutuksen perusteella syy-yhteyden puuttuessa.
Vakuutusyhtiö on pyytänyt asiakasta toimittamaan vakuutusyhtiölle vahingosta aiheutuneet laskut ja tositteet. Vakuutusyhtiö on pyytänyt huomioimaan, että vastuuvakuutuksen perusteella sairaanhoitokulut korvataan pääsääntöisesti julkisen sairaanhoitosektorin taksoin.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on tyytymätön pysyvän ja tilapäisen haitan määrään ja pyytää FINEltä ratkaisusuositusta. Asiakas on todennut valituksessaan, ettei hänellä ollut kuulovaikeuksia ennen vahinkoa ja hän oli käyttänyt metsästäessä aina kuulosuojaimia. Kuulonalenema vaikeuttaa sekä hänen harrastuksiaan että työtään.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että kuulonalenema on pääosin samankaltainen molemmissa korvissa ja se on lisäksi edennyt 2014 vahingon jälkeen, mitkä seikat ovat osoitus siitä, että alenema johtuu pääosin muista seikoista kuin vahingosta. Nyt puheena olevasta yksittäisestä melualtistuksesta riippumaton kuulonalenema ei ole korvattava. Asiakkaan kuulokäyrä 29.3.2017 on ollut tasaisesti laskeva, ja siinä näkyvä kuulonalenema on todennäköisesti pääasiallisesti muusta kuin yksittäisestä melualtistuksesta johtuvaa. Kuulon alenema johtuu tarkemmin määrittelemättömästä molempien korvien sisäkorvaviasta.
Sisäkorvavikaan liittyy myös usein tinnitusta, mutta se sopii vasemman korvan osalta aiheutumaan myös tästä vahinkotapahtumasta, ja on sen johdosta hyvitetty korottamalla haittakorvausta yhdellä luokalla.
Kuulon heikkenemisen ja tinnituksen eteneminen johtuu muusta kuin korvattavasta vammasta. Kuulon aleneman eteneminen vuosien kuluttua ei ole tyypillistä kertaluonteisen, lyhytkestoisen melualtistuksen johdosta. Kuulon heikkenemiseen ja tinnitukseen vaikuttaa melun voimakkuuden lisäksi melualtistuksen kesto ja toistumistiheys. Kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä. Jo yli 50-vuotiailla havaitaan selvää kuulon hidasta heikkenemistä, yli 55-vuotiailla keskimäärin 9 desibeliä kymmenessä vuodessa.
Kuulon alentumaa korjataan kuulokojeella. Kuulonkuntoutuksen eli kuulokojeen tarve ei johdu korvattavasta vahinkotapahtumasta, eikä vastuuvakuutuksesta voida korvata sen hankintakuluja syy-yhteyden puuttuessa. Laukaukselle altistuminen ei aiheuta kuulokojekuntoutusta edellyttävää meluvammaa.
Korvattavan vamman tila ei ole pahentunut, eikä asiassa ole perusteita pysyvän tai tilapäisen haitan lisäkorvaukselle. Asiakas ei ole osoittanut kuulon alentuman etenemisen tai kuulon kuntoutustarpeen syy-yhteyttä vahinkoonsa 1.11.2014. Korvattavasta vammasta aiheutuneen pysyvän haitan osuutena korvattu haittaluokka kahden mukainen korvaus on riittävä.
FINE on pyytänyt vakuutusyhtiötä täydentämään vastinetta hoitokulujen korvattavuuden osalta.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 10.4.2019 päivätyssä lisävastineessaan, ettei asiakas ole vaatinut korvausta sairaanhoitokulujen osalta lukuun ottamatta lääkärinlausuntopalkkioita vuonna 2014 ja 2016, jotka on korvattu hänelle selvittelykuluina.
Vakuutusyhtiö antoi pysyvän haitan määrittämiseksi maksusitoumuksen kuulotutkimukseen syyskuussa 2018. Maksusitoumus kuulotutkimuksiin annettiin, koska asiakas kertoi puhelinkeskustelussa 31.7.2018, ettei ole käynyt lääkärissä enää kuulo-ongelmien vuoksi. Lääkärintutkimus syyskuussa 2018 on korvattu vahingon selvittelykuluna.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että asiakkaalta on pyydetty tositteita vahingosta aiheutuneista sairaanhoitokuluista niiden korvattavuuden selvittämiseksi, mutta muita kuin edellä mainittuja sairaanhoitokuluja ei ollut toimitettu. Korvattu meluvamma eli kuulonalentuma kuuloalueella 4-8 kHz pysyy muuttumattomana, eikä se aiheuta toimenpiteitä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahingosta aiheutuneet ja tarpeelliset hoitokulut ovat korvattavia kesäkuuhun 2017 saakka, jolloin pysyvä haitta on arvioitu. Tämän jälkeen kulut ovat aiheutuneet ensisijaisesti muusta syystä kuin korvattavasta vahingosta.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutetulle mahdollisuuden kommentoida tapausta. Vakuutettu on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää asiaan.
Lääketieteellinen selvitys
18.11.2014 päivätyn E-lausunnon mukaan asiakkaalla ei ollut aikaisemmin todettuja kuulo-ongelmia. Asiakkaalla oli ollut vahinkotapahtuman jälkeen voimakasta tinnitusta, kuulonalenemaa sekä suhinaa, joka painottui vasempaan korvaan. Tapahtumapäivänä asiakkaalla oli ollut myös päänsärkyä ja kipuilua korvan alueella. Asiakas soitti 3.11.2014 terveyskeskukseen, ja sai 4.11.2014 ajan kuulokokeeseen. Diagnoosina oli korvan painevamma, altistuminen melulle ja muu vapaa-ajan tapaturma. 4.11 tehdyssä audiometriassa havaittiin vasemmassa korvassa kuulonalenema 1000Hz:tä ylöspäin oikeaan verrattuna, suurimmillaan 6000Hz:ssä 85dB. 18.11 tehdyssä audiometriassa kuulonalenema vasemmassa korvassa alkoi 500Hz:ssä ja oli suurimmillaan 8000Hz:ssä 85dB.
13.5.2016 päivätyssä E-lausunnossa on todettu, että koska asiakkaan kuulo oli heikentynyt melkoisesti, asiakkaan tulisi hakeutua lisätutkimuksiin ja mahdolliseen kuntoutukseen.
8.3.2017 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan asiakkaan vasen korva soi jatkuvasti. Asiakkaan kuulo oli ollut aikaisemmin hyvä, eikä hän ollut työskennellyt melussa.
12.4.2017 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan asiakkaalle suositeltiin hammaslääkärin konsultaatiota, koska hänen purentalihaksensa olivat erittäin jännittyneet. Tinnituksen hoidoksi suunniteltiin maskeeraushoitoa.
9.8.2018 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan asiakas haluaisi jäädä osa-aikaeläkkeelle kuulovamman vuoksi. Kuulovamma vaikeutti myös hänen metsästysharrastustaan.
17.9.2018 päivätyn E-lausunnon mukaan uusimmassa puhe- ja äänesaudiogrammissa kuulonalenema oli edennyt molempien korvien osalta, mikä selittää myös tinnituksen voimistumista. Vasemman korvan kuuloalenema sopii kiistatta äänenpainevamman aiheuttamaksi. Hoitavan lääkärin mukaan kuulokuntoutus olisi aiheellinen, ja asiakas jäi miettimään asiaa.
Asiantuntijalausunto
FINE on pyytänyt asiantuntijalausuntoa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri dosentti Antti Aarnisalolta. Aarnisalo on todennut asiantuntijalausunnossaan, että asiakkaan kuuloa tutkittiin 4.11.2014, 18.11.2014 ja 9.5.2016. Näiden tutkimusten jälkeen asiakkaalle tehtiin kuulonmittauksia sekä kliinisiä tutkimuksia.
18.11.2014 päivätyssä E-lausunnossa kuvataan vasemmalla painevammaan sopivaa punotusta tärykalvossa. Kuulotutkimuksissa nähtiin selkeä vasemmanpuoleinen ylä-äänesvaurio. Tämän tyyppinen vaurio sopii akuutin melu- tai painevamman aiheuttamaksi. Ensimmäisiin mittauksiin voi liittyä tilapäistä kuulokynnysten heikkenemistä, joka voi johtua esimerkiksi vaurioituneen korvan tukkoisuudesta. Asiakkaan tapauksessa alenema on jäänyt pysyväksi löydökseksi. Asiakas kuvaa tinnituksen olevan häiritsevää.
Huomioitavaa on, että asiakkaalla on myös selkeästi nähtävissä 2014 tutkimuksissa kynnysmuutoksia läpi mitatun rekisterin. Nämä löydökset eivät selity akuutilla meluvammalla. Löydökset selittyvät esimerkiksi pitkään jatkuneella metsästysharrastuksella kuulonsuojauksesta huolimatta ja/tai ikääntymisellä.
Asiakas ei ollut kuvannut ennen 1.11.2014 häiritsevää tinnitusta tai sosiaalisesti merkitsevää kuulemisvaikeutta. Tinnitus on jäänyt pysyväksi ja häiritseväksi ilmiöksi vaurioituneeseen korvaan. Vasempaan korvaan on syntynyt myös äänirekisterin yläpään vaurio. Asiakkaalla on lisäksi ollut nähtävissä jo vuoden 2014 tutkimuksissa alkavia ikäkuulon löydöksiä. Nämä ovat vuosien mittaan syventyneet, aiheuttaen vuonna 2017 sosiaalisesti merkittävän kuulemisvaikeuden.
Vuonna 2014 tapahtunut äkillinen melualtistus ja painevamma eivät selitä vuosien mittaan esiin tulevaa, ikääntymiseen liittyvää kuulonalenemaa. Painevamma on aiheuttanut selkeän toispuoleisen lievän vaurion ja häiritsevän tinnituksen. Vuoden 2014 aikana meluvammaan ei liittynyt tarvetta kuulonkuntoutukseen.
Mittauksia on tehty vuosina 2014–2016 ja tämän jälkeenkin. Akuutti meluvamma vakiintuu ilmiönä 6-12 kuukauden aikana. Tinnitus on jäänyt pysyväksi haitaksi, samoin mitattu lievä kuulokynnysmuutos.
Kuulonaleneman muutokset ovat nähtävissä asiakkaalle vuosien mittaan tehdyissä tutkimuksissa. Löydökset sopivat ikääntymiseen ja ikäkuuloon. Vuoden 2014 tapahtumalla ei ole vaikutusta vuosien mittaan tapahtuvaan ikäkuulon kehittymiseen. Tinnitusta voi esiintyä häiritsevänä kaiken tyyppisissä kuuloalenemissa, myös ikäkuulossa. Potilaan osalta häiritsevä tinnitus kuitenkin yhdistyy vahvasti tapahtuneeseen painevammaan.
Vamma aiheutti asiakkaalle häiritsevän, pääsääntöisesti toispuoleisen tinnituksen ja pysyvän toispuoleisen ylä-äänesvaurion. Liikennevahinkolautakunnan normit ja ohjeet huomioiden asiakkaan haitta sijoittuu Aarnisalon arvion mukaan luokkaan kolme, lievää vaikeammat vammat ja luokan alakolmannekseen. Pysyvän haitan osalta korvien puolieron suhteen päädytään haittaluokkaan yksi. Tinnitus on selkeästi elämää häiritsevä oire, joka nostaa luokitusta yhdellä. Pysyvä haitta vastaa näin ollen haittaluokkaa kaksi.
Viimeisimmän kuulontutkimuksen mukaan asiakkaalla on selkeä kuulonalenema ja hän hyötyisi kuulonkuntoutuksesta. Lisäksi usein kuulokojekuntoutus peittää tinnitusääntä ja vähentää tätä kautta ilmiön häiritsevyyttä. Aarnisalo toteaa, että tämän tyyppisen kuulonaleneman kuntoutus kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Nyt kyseessä olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.8.2013 voimaan tulleiden metsästäjän vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1.3 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle henkilölle aiheutetut henkilövahingot, jotka vakuutettu aiheuttaa metsästyksen yhteydessä. Vahinko korvataan vakuutuksesta siinäkin tapauksessa, että vahinko on aiheutunut tapaturman seurauksena. Vahingon tulee aiheutua metsästysasetuksen 16 – 19 pykälissä määritellyllä ampuma-aseella tai 20 pykälässä määritellyllä jousiaseella.
Vakuutusehtokohdan 1.4 (Korvauksen perusteet) mukaan vahingonkärsineelle suoritetaan korvaus henkilövahingoista voimassaolevan oikeuden/ vahingonkorvauslain perusteiden mukaan.
Ratkaisusuositus
Käsillä olevassa tapauksessa vahingonkärsinyt on tyytymätön vahinkotapahtuman johdosta hänelle suoritettuihin haitta- ja hoitokulukorvauksiin.
Hoitokulut
Voimassa olevan oikeuden mukaan henkilövahingon korvaamisen edellytyksenä on se, että vahingonkärsijän vamman tai sairauden voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingon aiheuttaneeseen tekoon tai laiminlyöntiin. Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan vahingonkärsineen tulee näyttää toteen kärsimänsä vahingot. Henkilövahingoissa syy-yhteyden toteaminen perustuu lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella yksittäisessä tapauksessa tapaturman sattumistavasta ja todetun vamman laadusta käytettävissä oleviin tietoihin. Vahingonkorvausvaatimusten perusteet ja niiden syy-yhteys vahinkoon tulee osoittaa lääkärinlausunnoilla. Syy-yhteyttä ei yleensä voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden pohjalta eli sen perusteella, että oireita on ilmennyt vahinkotapahtuman jälkeen.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että hoitokulut ovat korvattavia kesäkuuhun 2017 saakka. Dosentti Aarnisalo on todennut asiantuntijalausunnossaan, ettei asiakas ollut kuvannut häiritsevää tinnitusta tai sosiaalisesti merkitsevää kuulemisvaikeutta ennen vahinkopäivämäärää 1.11.2014. Tinnitus on jäänyt pysyväksi, häiritseväksi ilmiöksi vaurioituneeseen korvaan. Korvaan on syntynyt myös äänirekisterin yläpään vaurio. Asiakkaalla on toisaalta ollut nähtävissä jo vuonna 2014 suoritetuissa tutkimuksissa alkavia ikäkuulon löydöksiä. Nämä ovat Aarnisalon mukaan vuosien mittaan syventyneet, aiheuttaen 2017 sosiaalisesti merkittävän kuulemisvaikeuden. Aarnisalo katsoo, ettei vuonna 2014 tapahtunut äkillinen melualtistus ja painevamma selitä vuosien mittaan esiin tulevaa, ikääntymiseen liittyvää kuulonalenemaa. Painevamma on sen sijaan aiheuttanut selkeän toispuoleisen lievän vaurion ja häiritsevän tinnituksen.
FINE katsoo asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen ja pyytämänsä asiantuntijalausunnon perusteella tinnituksen ja toispuoleisen kuulovaurion sopivan painevamman aiheuttamaksi ja katsoo näiden löydösten olevan syy-yhteydessä ampumistapahtumaan. FINE katsoo kuitenkin pyytämäänsä asiantuntijalausuntoon viitaten, ettei molemmissa korvissa todettu ikääntymiseen liittyvä kuulonalentuma ole syy-yhteydessä ampumisvahinkoon.
Pysyvä haitta
FINE toteaa, että vammat ryhmitellään vaikeusasteen mukaan 20 haittaluokkaan, jotka ovat samat kuin lakisääteisessä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa. Haittaluokitus perustuu ennen 1.1.2010 sattuneiden vahinkojen osalta sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen (1012/86), 1.1.2010 ja sen jälkeen sattuneiden vahinkojen osalta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (1649/2009) ja 1.1.2016 jälkeen sattuneiden vahinkojen osalta valtioneuvoston asetukseen (768/2015). Liikennevahinkolautakunta vahvistaa kulloinkin voimassa olevan pysyvän haitan peruskorvaukset haittaluokittain.
Haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu. Haittaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon vamman ja toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia. Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn.
Ampumisvahinko aiheutti asiakkaalle häiritsevän, pääsääntöisesti toispuoleisen tinnituksen ja pysyvän toispuoleisen ylä-äänesvaurion. Dosentti Aarnisalo on katsonut asiantuntijalausunnossaan, että huomioiden olemassa ollut kuulonalenema ja vertaamalla korvia keskenään vuosien 2014–2016 kuulontutkimuksissa, päädytään puolieron suhteen haittaluokkaan yksi. Tinnitus on selkeästi elämää häiritsevä oire, joka nostaa haittaluokitusta yhdellä. FINE katsoo asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen ja pyytämänsä asiantuntijalausunnon perusteella, että asiakkaalle jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokkaa kaksi. Koska vakuutusyhtiö on suorittanut asiakkaalle haittaluokan kaksi mukaisen korvauksen, FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Tilapäinen haitta
Tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. FINEn käsityksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.
FINE toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään tapauskohtaisen objektiivisesti havaittavien henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.
Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.
FINEn pyytämässä asiantuntijalausunnossa dosentti Antti Aarnisalo on arvioinut asiakkaalle aiheutuneen tilapäisen haitan sijoittuvan liikennevahinkolautakunnan ohjeiden ja normien mukaiseen luokkaan kolme (lievää vaikeammat vammat) ja luokan alakolmannekseen.
Liikennevahinkolautakunnan ohjeiden ja normien mukaan lievää vaikeammille vammoille on ominaista, että niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita, eikä niiden jatkohoidossa tarvita vaativia korjausleikkauksia. Lievää vaikeampien vammojen hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa yhdestä kolmeen viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa, ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.
Luokasta maksettava korvaus on maksuvuonna 1 200-3 800 euroa. Lievää vaikeampia vammoja ovat muiden ohella pitkien luiden murtuma tai murtumat, jotka voivat vaatia myös leikkaushoitoa, mutta paranevat oletetussa ajassa, vaikea sijoiltaanmeno, jossa on nivelsiderepeämiä ja josta jää pysyvää haittaa, kasvoluiden yksittäis- tai monimurtumat, sormen menetys, leikkaushoitoa edellyttävä sormen jännevamma, kylkiluiden monimurtumat ja veririnta, johon ei liity keuhkovammaa eikä hengitystoiminnan pitkäaikaista vajausta, leikkaushoitoa vaatinut, komplikaatioitta parantunut vatsaontelon elinten vamma, lievä aivovamma, kaularangan alueen vamma, johon ei liity merkityksellistä hermorakenteiden vauriota, silmävamma, josta on seurauksena toisen silmän näkökyvyn pysyvä heikentyminen 0,1 tasolle sekä kuuden tai useamman hampaan menetys.
FINE toteaa, ettei asiakkaan vamma ole vaatinut leikkaus- tai sairaalahoitoa, ja vamman aiheuttaman pysyvä toiminnallinen haitta on lievä. Ottaen huomioon asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen ja FINEn pyytämän asiantuntijalausunnon, FINE katsoo asiakkaalle aiheutuneen tilapäisen haitan sijoittuvan haittaluokan kolme (lievää vaikeammat vammat) alakolmannekseen. Vakuutusyhtiö on suorittanut tilapäisestä haitasta korvausta 1600 euroa, mitä FINE pitää asianmukaisena korvauksena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Nikunlassi