Tapahtumatiedot

A:lle (s. 1941) tehtiin 20.4.2011 munuaisen poisto, minkä jälkeen hänelle määrättiin Tavanic-antibioottihoito. A hakeutui 29.4.2011 terveyskeskukseen nilkkojen säryn vuoksi. Tilanteen pahennuttua tehtiin 9.5.2011 ultraäänitutkimus, jossa todettiin oikean akillesjänteen täydelliseen repeämään ja vasemman akillesjänteen osarepeämään viittaavat löydökset. Akillesjänneoireiston epäiltiin liittyvän Tavanicin aiheuttamaan akillesjännetulehdukseen. A haki vuonna 2012 oireiston johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kysymyksessä oli lääkevahinkovakuutuksesta korvattava henkilövahinko. Yhtiö maksoi A:lle korvausta tutkimus- ja hoitokuluista, hoitotukea ajalta 11.5. ̶ 18.7.2011, tilapäisen haitan korvausta 1.000 euroa ja korvauksen pysyvästä haitasta haittaluokan 3 mukaan. Yhtiö hylkäsi A:n korvaushakemuksen siltä osin, kuin kyse oli alkuvuodesta 2013 ilmenneestä yleistilan ja alaraajojen toimintakyvyn laskusta. Nämä oireet johtuivat yhtiön näkemyksen mukaan lääkevahinkoon liittymättömistä sairauksista eli aivojen pienten verisuonten sairaudesta ja mahdollisesti myös selkäydinkanavan ahtaumasta.  

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että haittakorvaus tulisi arvioida uudelleen ja alkuvuodesta 2013 ilmenneiden oireiden tutkimus- ja hoitokulut tulisi korvata.

A:n jaloissa on spastisuutta, joka ei voi johtua mistään muusta kuin Tavanic-lääkkeestä. Tästä johtuu jatkuva alaraajojen heikkous. Oireet eivät voi johtua selkäydinkanavan ahtaumasta. Myöskään aivoinfarkti ei selitä tilannetta. A viittaa tältä osin valituksen mukaan liittämiinsä Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärin muistioon ja yliopistollisen sairaalan Potilasvakuutuskeskukselle antamaan vastineeseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia sairauskertomusmerkintöjä ajalta 21.12.1987 ̶ 24.2.2016.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstien 24.5. ̶ 12.12.2005 mukaan A:ta on vuonna 2005 tutkittu terveyskeskuksessa suorituskyvyn laskun takia. Verenpaine on ollut koholla ja A:lla on ollut hengästymistä, jonka taustalla on epäilty keuhkoahtaumatautia tai sepelvaltimotautia. A:n mainitaan tupakoineen 50 vuoden ajan ja hänellä on ollut katkokävelyoireistoa.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 24.2.2011 mukaan A on ollut noin viikkoa aiemmin ensiavussa oikeanpuoleisen, lähinnä sappityyppisen kivun vuoksi. Selvittelynä on tehty vatsan alueen ultraäänitutkimus, jossa on yllätyslöydöksenä nähty 8 cm kokoinen vasemman munuaisen kasvain. Terveyskeskuslääkäri on tehnyt lähetteen yliopistolliseen sairaalaan. Kirurgian sairauskertomustekstin 18.3.2011 mukaan kasvainta on epäilty pahalaatuiseksi, mistä syystä on päädytty vasemman munuaisen poistoon. Loppulausunnon 26.4.2011 mukaan leikkaus on tehty 20.4.2011, minkä jälkeen A on ollut toipumassa osastolla. Antibioottihoidoksi on aloitettu Tavanic, jota on määrätty jatkettavaksi vielä kotihoidossakin ompeleiden poistoon 30.4.2011 saakka.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 29.4.2011 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle nilkkojen kipuilun johdosta. Kivut ovat alkaneet päivän kuluttua siitä, kun A on kotiutettu sairaalasta munuaisen poistotoimenpiteen jälkeen. Kliinisessä tutkimuksessa ei ole todettu viitettä laskimotukoksista ja lääkäri on arvioinut, että oireisto on todennäköisesti pidempään makoiluun liittyvää käynnistymisvaikeutta ja nilkkanivelten kipuilua. Sairauskertomustekstien 9.5.2011 mukaan A ei ole voimakkaiden alaraajakipujen ja jonkinlaisen lihasheikkouden vuoksi pystynyt liikkumaan kävellen, joten hän on joutunut pyörätuoliin. Nilkat ovat lisäksi olleet turvoksissa. Ultraäänitutkimuksen perusteella on syntynyt epäily oikean akillesjänteen täydellisestä repeämästä ja vasemman akillesjänteen osittaisrepeämästä. Epikriisin 11.5.2011 mukaan A on ollut terveyskeskuksessa hoidettavana 9. ̶ 11.5.2011. Akillesjänteiden repeämät on päädytty hoitamaan konservatiivisesti.

Urologi on 16.1.2012 tehnyt lähetteen fysiatrian poliklinikalle akillesjännevaurion seurausten takia. Lähetetekstin mukaan akillesjänteiden tilanne on vähitellen alkanut rauhoittua. Nilkkojen liikelaajuus on kliinisesti ollut kokolailla normaali. Jännerunkoalueet eivät tunnustellen ole olleet turpeat eivätkä aristavat eikä mitään epäiltyjä jännepuutosalueita ole tunnustellen todettu. Liikkuminen on kuitenkin ollut vielä huomattavan estynyttä ja jo parkkipaikalta kävely on aiheuttanut pohjealueelle, ei niinkään jännealueelle, kipuilua ja jäykkyyttä. Fysiatrian poliklinikalla on sairauskertomustekstin 13.2.2012 mukaan ohjelmoitu akillesjänteiden ultraäänitutkimus sekä oikean polven ja lannerangan röntgentutkimukset. Lisäksi suunnitelmana on ollut fysioterapian aloittaminen A:n kotikunnan terveyskeskuksessa. Sairauskertomustekstin 22.3.2012 mukaan akillesjänteiden ultraäänitutkimuksessa on vasemmalla nähty rakenteeltaan jatkuva, noin 12 mm matkalta paksuuntunut jänne jännetulehdukseen sopien. Oikeassa akillesjänteessä aiempi repeämä on näkynyt selkeämmin ja noin 4 cm matkalla jänne on ollut kauttaaltaan paksuuntunut. Jänteessä on kuitenkin ollut nähtävissä jatkuvia säikeitä ja testeissä on välittynyt mekaaninen voima. Oikean polven natiiviröntgentutkimuksessa on todettu lievää kulumaa ja lannerangan natiiviröntgentutkimuksessa kulumaa. A:lle on sovittu järjestettäväksi ohjantakäynti fysiatrian poliklinikan fysioterapeutilla ja lisäksi lannerangan magneettitutkimus, koska röntgentutkimuksen perusteella on syntynyt epäily myös alaselästä johtuvista kävelyvaikeuksista.

Fysioterapeutin tekstin 24.5.2012 mukaan A liikkuu aktiivisesti eikä liikkumisen apuvälineitä ole käytössä. Ongelmana on ollut alaraajojen lihasheikkous ja tasapainon epävarmuus. Vastaanotolla on todettu, että alaraajat ovat pohkeista surkastuneet. Tasapaino on säilynyt hartianlevyisellä ja myös kapealla asennolla. Yhdellä jalalla seisominen ei ole onnistunut ilman tukea. Varpaille nousu on onnistunut, mutta kyykkyyn meno on ollut hankalaa. Kävellessä oikean jalkaterän pitkittäisholvi on pettänyt ja jalkaterä kääntynyt sisäänpäin. A on saanut ohjeita alaraajojen itsenäiseen kuntouttamiseen. Myöhemmillä käynneillä 8. ja 15.6.2012 A on saanut ohjausta allasharjoitteluun. A on kertonut tehneensä kotiharjoitteita aktiivisesti, mutta ei ole kokenut tilanteen parantuneen harjoittelulla. Fysioterapeutti on arvioinut kuntouttamisen olevan haasteellista jo A:n perussairauksien vuoksi.

Fysiatrian poliklinikan puhelinkontaktia 27.9.2012 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A:lle tehdyssä lannerangan magneettitutkimuksissa on todettu rappeumamuutoksia, mutta ei selkäydinkanavan ahtaumaa tai hermojuuria painavia löydöksiä. A:sta on tehty lähete keuhkotautien poliklinikalle, jossa tehdyissä tutkimuksissa on todettu keuhkoahtaumatauti. Alaraajaoireiston johdosta A on ollut ortopedin arvioitavana. Ortopedi on suositellut konservatiivista hoitolinjaa ja suositellut toe off -tyyppistä tukea heikompaan eli oikeaan alaraajaan. A ei toistaiseksi, muutaman päivän käytön jälkeen, ole kokenut tuesta merkittävää vastetta. A:n alaraajaheikkoudet ja niihin liittyvät kävelyvaikeudet ovat edelleen jatkuneet ja kävely on selvästi heikentynyt. Kotipihassa selviytymisessä ja liikkumisessa on ollut vaikeuksia, maasto on epätasainen. A on ohjattu fysioterapiaan kotikuntansa terveyskeskukseen tavoitteena tasapainoharjoittelut, kävelyä tukevat harjoitteet ja lihasvoiman säilyttäminen/vahvistaminen.

Kontrollikäyntiä 13.8.2013 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A:lla on todettu keuhkoahtaumataudin lisäksi keuhkolaajentuma ja asbestiplakkitauti. Nykyoireista haittaavin on kävelyvaikeus, 50 metrin kävely on haasteellinen. Tämän jälkeen jalkoihin tulee tuntohäiriöitä, tunne, kuin muurahaisia olisi pohkeessa. Jaloissa on voimaheikkoutta ja tasapainovaikeuksia sekä horjahtelua tähän liittyen. Kävely on ajoittain töpöttävää. Varpaissa on helposti palelua ja alaraajoissa kramppioiretta etenkin levossa iltaisin. Öisin jalat ovat levottomat. Kliinisessä tutkimuksessa on kävelyssä syntynyt vaikutelma oikean jalan heikkoudesta, astuessa oikea kantapää on osunut ensimmäisenä maahan. Kantapäille ja varpaille nousu on onnistunut. Kyykkyyn meno on onnistunut osittain, reisilihasvoimaheikkous on ollut esteenä. Lanneselän ja lonkan liikelaajuudet ovat olleet normaalit, samoin lonkan koukistus- ja ojennusvoimat, nilkan dorsifleksiovoimat, isovarpaan voimat ja polven koukistus- ja ojennusvoimat. Alaraajatunnoista kosketus- ja terävätunnot ovat olleet symmetriset. Molemmista alaraajoista värinätunto ja kylmä-lämpötunnon erottelu on todettu heikentyneeksi/sammuneeksi. Pohkeiden alueella on todettu jonkin verran suonikohjuja. Polvi- ja akillesrefleksit ovat olleet positiiviset ja Babinskin refleksi negatiivinen.  Akillesjänteiden tilaa mittaava Thompsonin testi on ollut negatiivinen ja pohkeiden puristustestissä akillesjänteet ovat vaikuttaneet hyvin toimivilta. Nilkkojen liikeradat ovat olleet normaalit, vasemmalla on todettu naksumista. Selän alueella ei ole tunnustellessa todettu poikkeavia löydöksiä. Fysiatri on epäillyt oirekuvan perusteella alaraajojen hermovaurioita, mistä johtuen on ohjelmoitu ENMG-tutkimus ja määrätty Lyrica-lääkitys. Merkinnän 19.12.2013 mukaan ENMG-tutkimuksen tulos on ollut normaali. A:sta on tehty lähete neurologian poliklinikalle. Merkinnän 27.5.2014 mukaan tutkimukset neurologian poliklinikalla ovat olleet edelleen kesken. A on äskettäin sairastanut aivoinfarktin.

C-lausunnon 29.10.2014 ja täydennyksen 31.3.2015 mukaan A:n toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet tärkeysjärjestyksessä ovat aivoinfarktin jälkitila, muu aivoverisuonisairaus, primaarinen verenpainetauti, pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus, asbestiplakkitauti ja munuaissyöpä. A tarvitsee päivittäisissä toimissaan apua 8 tuntia vuorokaudessa. Avun tarvetta on pukeutumisessa ja peseytymisessä, eikä A jaksa kävellä kunnolla hengenahdistuksen takia. Sisällä on kävelyn apuvälineenä käytössä keppi ja ulkona rollaattori. A syö itsenäisesti. A:n tasapaino on huono ja horjahtelua tapahtuu helposti. Kävely on epävarmaa, kävellessä jalat ovat leveällä ja kävely on köpöttävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin A:n oireet tulee korvata lääkevahinkovakuutuksesta, sekä pysyvän haitan haittaluokasta.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2012 alkaen) kohdan 4 (lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a ̶ 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen
1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2. ansionmenetyksestä;
3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4. pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain (608/1948) 18 c §:n nojalla antaman asetuksen 1649/2009 haittaluokituksen kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0 ̶ 5, kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 6 ̶ 10, kun vahingoittuneella on ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta ja apuneuvo on tarpeen lyhyilläkin matkoilla.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että A:lla vuonna 2011 todettu molemminpuolinen akillesjänteiden repeämä on aiheutunut Tavanic-lääkkeestä ja on korvattava lääkevahinko. Riitaa on siitä, miltä osin A:lla vuodesta 2013 alkaen ilmenneet alaraajojen toimintakyvyn ongelmat ja yleistilan lasku liittyvät vahinkoon, sekä lääkevahingon johdosta korvattavan pysyvän haitan haittaluokasta.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:n yleistilan ja alaraajojen toimintakyvyn laskua on vuodesta 2012 alkaen tutkittu laajalti mm. fysiatrian ja neurologian poliklinikoilla. Alaraajojen toimintakyky on vuoden 2012 jälkeen asteittain huonontunut. Syytä alaraajaongelmille ei tehdyissä tutkimuksissa ole löydetty. A:n yleistilaan ja toimintakykyyn vaikuttavat hänen perussairautensa, jotka C-lausunnon 29.10.2014 ja sen täydennyksen 31.3.2015 mukaan ovat tärkeysjärjestyksessä aivoinfarktin jälkitila, muu aivoverisuonisairaus, primaarinen verenpainetauti, pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus, asbestiplakkitauti ja munuaissyöpä. Vakuutuslautakunta arvioi, että A:n tutkimuksen ja hoidon tarve vuodesta 2013 alkaen on suurimmilta osin liittynyt A:n kroonisiin sairauksiin. A:ta on jo vuonna 2005 tutkittu suorituskyvyn laskun takia.  

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslain nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n lääkevahingon sattuessa on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1649/2009.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on aiheutunut lääkevahingon seurauksena molemminpuolinen akillesjännerepeämä, joka on aiheuttanut lihasheikkoutta ja tasapaino-ongelmia. Kävelymatka on lyhentynyt ja kävely epätasaisella vaikeutunut. Kävely on ajoittain töpöttävää. Vakuutuslautakunta arvioi, että A:lle lääkevahingon seurauksena aiheutunut pysyvä haitta vastaa haittaluokitusasetuksessa tarkoitettua alaraajojen lievää toiminnanvajavuutta ja haittaluokkaa 4. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta pysyvästä haitasta siten, että kokonaishaittakorvaus vastaa haittaluokkaa 4.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila