Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 14.2.2016 mukaan A (s. 1923) kaatui 23.10.2013 kotonaan ja löi päänsä, minkä jälkeen otsassa ollut haava ommeltiin terveyskeskuspäivystyksessä ja A kotiutettiin. A:n vointi kuitenkin huononi kotona, joten hänet otettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle seurantaan 26.10.2013. A:lla epäiltiin keuhkokuumetta, minkä johdosta aloitettiin Kefexin-antibioottihoito. Antibioottihoidon aikana alkoi ripuli ja A:n tila paheni lääkkeistä huolimatta. 29.10.2013 siirryttiin suonensisäiseen antibioottihoitoon (Zinacef). A:n vointi huononi edelleen ja hänelle aloitettiin nesteenpoistolääke Furesis. WC-käynnillä 1.11.2013 A pyörtyi ja hänelle aiheutui reisiluun murtuma. Reisiluun murtuma leikattiin yliopistollisessa sairaalassa. Kipulääkkeeksi aloitettiin 4.11.2013 Targiniq. A siirrettiin 7.11.2013 jatkohoitoon aluesairaalaan, missä alkoi tulla verenpaineen laskua, sydänongelmia, tajuttomuutta, hapettomuutta ja yleistä huonovointisuutta. Reisiluu murtui uudelleen ja leikattiin toisen kerran helmikuussa 2014, minkä jälkeen A:lle määrättiin uudelleen Targiniqia. Tämän jälkeen A:lla oli hallusinaatioita ja rajuja tuskatiloja, jotka aiheuttivat myös sydänongelmia. Reisiluu murtui myöhemmin vielä kolmannenkin kerran. A katsoi, että ripuli ja reisiluun murtumaan johtanut pyörtyminen johtuivat Kefexinistä ja verenpaineen lasku, sydänongelmat, tajuttomuus, hapettomuus ja yleinen huonovointisuus Targiniqista ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lle oli aiheutunut Kefexin-lääkkeen käytön seurauksena ripuli, joka oli korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen 1720 euroa. Targiniq-lääkkeestä tehdyn vahinkoilmoituksen osalta yhtiö totesi, että kyseessä on opioidikipulääke, ja kaikilla tähän ryhmään kuuluvilla lääkkeillä oli ollut huomattavia vaikutuksia A:n muuhun yleistilaan. A oli iäkäs, hänellä oli runsas peruslääkitys ja häntä oli hoidettu hitaasti luutuvan vasemman reiden murtuman takia ainakin kolmen eri leikkauksen avulla. Tällainen reiden murtuma on osalle potilaista erittäin kivulias ja hyvän kipulääkityksen merkitystä ei voi vähätellä. Jos kipua ei riittävästi vaimenneta, kipu sinänsä voi heikentää potilaan yleistilaa merkittävästi. Yhtiö katsoi, että Targiniq oli voinut aiheuttaa verenpaineen laskua ja tajuttomuutta, mutta nämä eivät kuitenkaan yksinomaan olleet lääkityksen seurausta. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan oireilun korvattavuus lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Syy-yhteys Targiniq-lääkityksen ja A:n verenpaineen laskun ja tajuttomuuden välillä ei yhtiön kannan mukaan ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi korvattava lääkevahinko. Näin ollen A:n korvaushakemus Targiniq-lääkkeen osalta hylättiin kokonaan.

A kuoli 16.5.2016. Hänen omaisensa esittivät tämän jälkeen vakuutusyhtiölle vaatimuksen ajalta 26.10.2013 ̶ 16.5.2016 aiheutuneista matkakuluista, lääkkeistä, puhelinkuluista, sairaanhoitokustannuksista ja A:n avustamisesta aiheutuneista muista kuluista sekä hautauskustannuksista yhteensä 28.153,31 euroa. A:n omaiset katsoivat, että Kefexinin aiheuttama lääkevahinko (antibioottiripuli) oli aiheuttanut vakavan yleistilan romahtamisen ja siitä johtuneen pyörtymisen, mikä johti vasemman reiden murtumavammaan, kolmeen leikkaukseen ja pitkäaikaisiin hoitojaksoihin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tapahtumat johtivat lopulta A:n kuolemaan.

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään aiempaan Kefexin-lääkkeen osalta antamaansa päätökseen ja totesi maksaneensa Kefexinin aiheuttamasta vahingosta korvauksen tilapäisestä haitasta. Koska A oli lääkevahingon sattuessa sairaalahoidossa keuhkokuumeen ja yleistilan laskun takia, yhtiö katsoi, ettei A:lle ollut aiheutunut lääkevahingon johdosta ylimääräisiä vakuutuksesta korvattavia hoitokuluja sairaalahoidon ajalta. 1.11.2013 tapahtuneen pyörtymisen osalta yhtiö katsoi, että korvattavaksi katsottu antibioottiripuli oli sinänsä vaikuttanut A:n vointiin. Pyörtymiseen ja kaatumiseen olivat kuitenkin vaikuttaneet myös A:n keuhkokuume ja hänen muut sairautensa, kuten koholla ollut verenpaine ja sydämen vajaatoiminta. Yhtiö katsoi, etteivät pyörtyminen ja kaatuminen olleet korvausvastuun perustavassa syy-yhteydessä lääkevahinkoon. Näin ollen vaadittua korvausta reisiluun murtuman hoitokustannuksista ja muista murtumasta aiheutuneista kustannuksista sekä hautauskustannuksista ei maksettu. A:n omaiset esittivät vakuutusyhtiölle vielä oikaisupyynnön, jonka johdosta yhtiö ei kuitenkaan muuttanut kielteistä korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

A:n omaiset ilmoittavat tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytävät asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Ratkaisusuosituspyynnössä A:n omaiset käyvät seikkaperäisesti läpi A:n sairaushistoriaa, tehtyjä hoitoratkaisuja ja hoitohenkilökunnan toimintaa. Asiaa on käsitelty myös Potilasvakuutuskeskuksessa.

Kefexin-antibiootti aiheutti A:lle ripulin, joka johti yleistilan laskuun, pyörtymiseen, kaatumiseen ja reisiluun murtumaan. Vahingon seurauksena A ei voinut enää harrastaa liikuntaa, koska liikkuminen tapahtui rollaattorin tuella, pyörätuoliavusteisena ja invataksilla. A menetti omatoimisuutensa ja hänen mielialansa laski. Omaiset joutuivat auttamaan jatkuvasti ja kustantamaan kodin muutostyöt. A:n omaiset vaativat lääkevahingon johdosta haittakorvauksia sekä hoitokuluja, muita vahingosta aiheutuneita kuluja ja A:n hautauksen kuluja.

Targiniq-lääke aiheutti A:lle sydämen rytmihäiriöitä ja sydämen harvalyöntisyyttä, sekavuutta, sykkeen ja verenpaineen nousua. Lääkevahinko vaurioitti A:n sydämen ja aiheutti sydämen vajaatoiminnan, munuaisten vajaatoiminnan ja maksan vajaatoiminnan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksissään esitetyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia potilaskertomustekstejä ajalta 25.2.2009 ̶ 16.5.2016. Lisäksi on käytössä lääkitystietoja.

Terveyskeskuksen sairauskertomusmerkinnän 26.10.2013 mukaan A on tullut päivystykseen yleistilan laskun ja yskän takia. Esitietoina mainitaan, että A:lla on todettu sydämen hiippaläpän vuoto, hänellä on ollut molemmissa lonkissa tekonivelet, masennusta ja toistuvia virtsatietulehduksia. A on kaatunut 22.10.2013 ja otsalle tullut haava on tikattu. A on ollut myös flunssassa ja yskäinen. Edellisenä päivänä A on soittanut päivystykseen voinnin huononnuttua, CRP on ollut 19. Päivystyksessä on keuhkoista kuultu alalohkoista fibroottista ritinää, mutta ei limarohinoita. Seurannassa A:n vointi on ollut kohtalaisen hyvä ja hän on liikkunut tuettuna. Kotona selviäminen on ollut epävarmaa, joten A on siirtynyt terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Merkinnän 27.10.2013 mukaan A:lta otetuissa kontrollikokeissa pika-CRP on ollut 89, hemoglobiini 115, lämpö 36.2 ja verensokeri 7.9. A:lle on aloitettu Kefexin-antibioottihoito.

Hoitoaikaa 26.10. ̶ 2.11.2013 koskevan epikriisin mukaan CRP on noussut 29.10.2013 arvoon 194.2, jolloin Kefexinin tilalle on aloitettu suonensisäinen Zinacef-antibioottihoito. CRP on lähtenyt laskuun ja ollut 1.11. 133.2. Rintakehän röntgenkuvassa on näkynyt paljon vanhoja muutoksia, mikä on tehnyt haastavaksi tuoreen keuhkokuumeen havaitsemisen. Radiologi on kuitenkin todennut siitä viitettä. Tekonivellonkissa ei ole ollut osastolla kipua. Virtsassa on kasvanut sekafloora, infektio-oireena on ollut yskä ja tulehduskertymä keuhkoissa. A:lle on tullut hengenahdistusta. Tulovaiheessa paino on ollut 62.2 kg, ahdistusoireen alettua 69.3 kg. Siihen saakka A:ta on nesteytetty 2000 ml/vrk ja ilmeisesti hän on juonut runsaasti lisäksi. Painonnousun havaitsemisen jälkeen on laitettu nesterajoitus 1500 ml/vrk ja aloitettu Furesis-nesteenpoistolääkitys. Seuraavana aamuna paino on ollut jo laskussa. A on ollut väsynyt ja vähentyneen liikkumisen vuoksi on aloitettu tukosten estoon Klexane ja A:lla käytössä ollut Primaspan on tauotettu. Hemoglobiini on laskenut infektioon ja nestelastiin liittyen. Illalla 2.11. on alkanut ripuli ja A on WC-käynnin yhteydessä kaatunut ja vasen alaraaja on mennyt virheasentoon, ilmeisesti lonkasta murtunut/luksoitunut. A on lähetetty yliopistolliseen sairaalaan. Hoitotyön merkinnän 1.11.2013 mukaan kaatuminen on kuitenkin tapahtunut 1.11.2013; WC:stä lähtiessä A on mennyt voimattomaksi ja lyyhistynyt maahan, pyörtynyt.

Yliopistollisen sairaalan hoitojaksoa 2. ̶ 7.11.2013 koskevan siirtoloppulausunnon mukaan A:lla on todettu reisiluun murtuma, joka on hoidettu levyttämällä 4.11.2013. Suonensisäinen Zinacef-antibioottihoito on jatkunut. Osastohoidon aikana A:lle on kehittynyt ripulitauti ja hänellä on epäilty Clostridium difficile -infektiota, mistä johtuen on arvioitu, että Zinacef olisi hyvä lopettaa. Hengitystieinfektioepäilyn vuoksi on kuitenkin suositeltu Zinacefin jatkoa vielä 8.11.2013 saakka. Ripuliin on aloitettu metronidatsolilääkitys, jota on ohjeistettu jatkamaan vielä 2 viikkoa, mikäli Clostridium difficile -epäily osoittautuu oikeaksi. Yliopistollisen sairaalan hoitotyön tekstien 5.11.2013 mukaan A:lle on annettu Targiniq-kipulääkettä klo 8. Merkinnässä klo 20.13 mainitaan A:n tulleen sekavahkoksi, hän ei ole aivan tiedostanut, missä on tai mitä on tapahtunut. A on ollut ahdistunut ja pelännyt, että kuolee tai jotain pahaa tapahtuu. A on kertonut hoitajalle nähneensä painajaista, ja tämä on alkanut ahdistaa.

Aluesairaalan hoitojaksoa 7. ̶ 15.11.2013 koskevan loppulausunnon mukaan A on tullut aluesairaalaan yliopistollisesta sairaalasta leikkauksen jälkeiseen jatkohoitoon. A on ollut ennen terveyskeskuksessa tapahtunutta kaatumista itsenäisesti asioitaan hoitava, hänellä on ollut jonkin verran sydämen vajaatoimintaa ja hengitystieinfektioita. Clostridium difficile -diagnoosi on varmistunut aluesairaalan hoidon aikana. Osastolla A:lla on ollut väsymystä ja sydämen vajaatoimintaongelmia. 14.11.2013 on ollut jonkinlainen tajuttomuuskohtaus ja heikotus, mutta kohtauksen jälkeen A on kuitenkin nopeasti ollut aikaan ja paikkaan orientoitunut eikä mitään halvausoireita ole tullut esille. Leikkaushaava on ollut siisti. Sydänfilmissä on ollut oikean puolen haarakatkokseen viittaava löydös. A on 15.11.2013 siirretty sisätautien osastolle jatkohoitoon. Sisätautien hoitoaikaa 15.11.2013 ̶ 18.11.2013 koskevassa siirtoloppulausunnossa mainitaan A:n sairastaneen sydämen vajaatoiminnan lisäksi mm. sokeritautia, verenpainetautia ja alaraajojen valtimotautia. Sisätautiosaston hoitojakson päättyessä hengenahdistusta ei kliinisesti ole enää ollut, eikä myöskään keuhkoista ole kuultu rohinoita. Syke on ollut koholla. Sisätautiosastolta A on siirretty jatkohoitoon terveyskeskuksen vuodeosastolle, kotikuntoinen hän ei ole vielä ollut. Terveyskeskuksen epikriisin 7.1.2014 mukaan A on kotiutettu, mitä ennen hänen kotonaan on tehty tarvittavat muutostyöt. Kontrolleja on ollut tulossa kardiologille ja ortopedille.

Myöhempien selvitysten mukaan reisimurtuman kiinnityslevyn on 18.2.2014 todettu menneen poikki ja uusintalevytys on tehty yliopistollisessa sairaalassa 21.2.2014. Toisenkin leikkauksen jälkeen A:lle on annettu kipulääkkeeksi Targiniqia, ja myös tässä yhteydessä A:lla on ollut sekavuusoiretta. Kesällä 2014 on tapahtunut jonkinlainen vääntötapaturma rollaattorilla invataksiin noustessa ja reisi on kipeytynyt uudestaan. Kiinnityslevyn on todettu menneen taas poikki. Kolmas leikkaus on tehty 22.8.2014.

Kuolintodistuksen 16.5.2016 mukaan A on 15.5.2016 tullut päivystykseen voimakkaiden, iltapäivällä 15.5. akuutisti pahentuneiden alaraajakipujen vuoksi. Osastolla A on ollut voipunut, erittäin kivulias ja kipulääkitty. Verenpaine on osastolle tullessa ollut vakaa, 133/56, seuraavana päivänä 88/40. Kuumetta A:lla ei ole ollut. Nesteytyksellä on ollut huono vaste verenpaineisiin, hemoglobiini on ollut 112. CRP on ollut 127 ja oikean jalan haava on märkinyt. Lisäksi oikea jalka on ollut viileä nilkkatasolle asti, pulssit ovat olleet tunnustellen tunnettavissa vain reisitasolta. A:lla on epäilty verenmyrkytystä ja akuuttia kriittistä alaraajojen valtimoverenkierron heikkenemistä. Suunnitelmissa on ollut ottaa veriviljely ja aloittaa suonensisäinen antibiootti sekä lähettää A yliopistollisen sairaalan kautta jatkohoitoarvioon hoitomahdollisuuksista. Ennen siirtoa A:n vointi on kuitenkin mennyt huonoksi eikä hän ole hengittänyt. Puolta tuntia aikaisemmin A on saanut 5 mg Targiniqia, jonka vuoksi on varmuuden vuoksi annettu naloksonia, mutta tällä ei ole ollut merkitystä vointiin. A:n iän ja pitkäaikaissairauksien vuoksi peruselvytyksestä on pidättäydytty ja A on todettu kuolleeksi klo 12.10.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa FINE-004027 on kysymys korvauksen määrästä ja vahinkoon syy-yhteydessä olevista vahinkoseurauksista. Vakuutusyhtiö on hyväksynyt korvattavaksi Kefexin-lääkkeen aiheuttaman antibioottiripulin, mutta katsoo, ettei terveyskeskuksen vuodeosastolla tapahtunut lonkan murtuma myöhempine seurauksineen liity lääkevahinkoon.

Asiassa FINE-010047 on kysymys Targiniq-lääkkeen käytön aikana ilmenneiden verenpaineen laskun, sydänongelmien, tajuttomuuden, hapettomuuden ja yleisen huonovointisuuden korvattavuudesta.

Siltä osin kuin A:n omaiset ovat kirjelmissään käsitelleet potilasvahingon mahdollisuutta, tehtyjä hoitoratkaisuja ja hoitohenkilökunnan muuta toimintaa, Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa, koska nämä kysymykset eivät kuulu lautakunnan toimialaan. Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä voi tehdä valituksen Potilasvahinkolautakunnalle.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.
(…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a ̶ 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2. ansionmenetyksestä;
3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4. pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n (16.6.204/509) 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Asian arviointi

1. Kefexin, asia FINE-004027

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Asiassa on riidatonta, että Kefexin-antibiootti on aiheuttanut A:lle ripulin. Vakuutusyhtiö on maksanut tältä osin 1720 euron korvauksen tilapäisestä haitasta. Yhtiö ei ole maksanut vahingosta muita korvauksia, koska katsoo, että vuodeosastohoidon aikana 1.11.2013 tapahtunut pyörtyminen ja tätä seurannut reisiluun murtuma eivät ole syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön, minkä lisäksi A on jo Kefexin-lääkityksen alkaessa ollut terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettavana yleistilan laskun vuoksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A on ollut pyörtymisen 1.11.2013 tapahtuessa hoidettavana terveyskeskuksen vuodeosastolla yleistilan laskun ja epäillyn keuhkoinfektion vuoksi. Lautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A on sairastanut muun muassa sydämen vajaatoimintaa, sokeritautia, verenpainetautia ja alaraajojen valtimotautia. Lautakunta katsoo, että A:lle Kefexin-antibiootin käytön seurauksena aiheutunut ripuli on ollut yksi osatekijä A:n osastohoidon aikana jatkuneessa yleistilan laskussa ja pyörtymisessä, mutta tilaan ovat vaikuttaneet myös A:n muut sairaudet. Pyörtymisestä ja kaatumisesta aiheutunut reisiluun murtuma ei tällä perusteella lautakunnan näkemyksen mukaan ole korvausvastuun perustavassa syy-yhteydessä Kefexin-lääkkeen käyttöön. Lautakunta ei suosita korvausta reisiluun murtuman ja sen jälkiseurausten osalta. Vakuutusyhtiö on hyväksynyt lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaksi Kefexinin aiheuttaman antibioottiripulin, josta on aiheutunut tilapäistä, mutta ei pysyvää haittaa. Sairaalahoidon ja muiden kulujen, kuten kodin muutostöiden ja omaisten avun tarve ei ole liittynyt antibioottiripuliin, vaan A:n muihin sairauksiin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vakuutusyhtiön maksama kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokan 3, lievää vaikeammat vammat, alaosaan. Luokkaan 3 kuuluville vammoille on ominaista, että niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa, niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita, niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia, niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1 ̶ 3 viikkoa, toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3 ̶ 7 kuukaudessa ja niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.  Ottaen huomioon ripulista aiheutuneen haitan keston sekä sen, ettei vahingosta jäänyt pysyvää haittaa, Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta A:lle suorittamaa korvausta riittävänä eikä suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

2. Targiniq, asia FINE-010047

A:lle on määrätty Targiniq-lääkettä reisiluun murtuman levytyksen jälkeisen kivun hoitoon. Targiniq on opioidien ryhmään kuuluva vahva kipulääke. Vahinkoilmoituksen mukaan A:lla on lääkkeen käytön aikana ollut verenpaineen laskua, sydänongelmia, tajuttomuutta, hapettomuutta ja yleistä huonovointisuutta. Vakuutuslautakunnalle tehdyssä ratkaisusuosituspyynnössä A:n omaiset ovat katsoneet, että Targiniq aiheutti A:lle myös sydämen vajaatoimintaa sekä munuaisten ja maksan vajaatoiminnan. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei syy-yhteys Targiniqin käytön ja korvattavaksi vaadittujen oireiden välillä ole todennäköinen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että osa A:n sairaalahoidon aikaisista, Targiniq-lääkkeen aiheuttamina korvattaviksi vaadituista oireista on mahdollisesti liittynyt lääkkeen käyttöön. Toisaalta A:n yleistilaan ovat olleet vaikuttamassa hänen pitkäaikaissairautensa. Lautakunta katsoo käytössään olevien selvitysten perusteella, että Targiniq on todennäköisesti aiheuttanut A:lle lyhytaikaisia ja ohimeneviä oireita, joiden vaikutus ei ole jatkunut vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla vähintään 14 päivän ajan. Korvattavaksi vaaditut sydämen, munuaisten ja maksan vajaatoiminta eivät lautakunnan näkemyksen mukaan ole johtuneet Targiniqin käytöstä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita päätökseen muutosta.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila