Tapahtumatiedot

Asiakas on maksanut internetissä luottokortillaan 10.3. - 16.3.2017 välisenä aikana valuuttakauppapalveluja tarjoavalle yritykselle neljänä eri eränä yhteensä 3.000 euroa ja vahvistanut jokaisen maksun verkkopankkitunnuksillaan. Suoritukset ovat tallentuneet täysimääräisinä asiakkaalle palvelussa avatulle tilille (Funding Transactions Account). Asiakas on tehnyt vastaavia suorituksia myös kolmen muun kortinmyöntäjän credit ja debit-korteilla. Asiakas on menettänyt lähes kaikki tekemänsä suoritukset ja katsoo tulleensa huijatuksi.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tullut huijatuksi ja vaatii kortillaan tehtyjen yhteensä 3.000 euron maksujen palautusta. Maksujen vastineeksi ei ole saatu mitään vaan rahat on huijattu. Toinen pankki on palauttanut huijatut rahat ja asiakas on tehnyt rikosilmoituksen.

Netissä pyörii mainoksia, joissa luvataan vähintään 5.000 euron tulot päivässä. Näytetään valheellisia ihmisten nimiä päivittäisine valheellisine tulotietoineen ja esitetään, että he ovat saaneet hirveän paljon rahaa näillä ohjelmilla. Sitten sieltä ohjataan eikä itse edes saa valita asianhoitajaa, joka ”opastaa”.

Asiakas ei ole pankin väitteiden mukaisesti solminut mitään sopimusta valuuttakaupasta. Hän on tehnyt ainoastaan ostoja, joilla on ollut tarkoitus saada yritykseltä heidän mainostamaansa 5.000 euron päivittäistä tuottoa heidän ohjelmallaan.

10Markets/Whitestone ja Markets Trading -yhtiöille on siis ostoina siirretty korteilla varat, joilla on muka käyty valuuttakauppaa. Käytännössä he ohjailevat manuaalisesti tilejä ja huijaavat sitten rahat ihmisiltä. Viimeinen oli törkein huijaus, jolloin 23.4.2017 saldo oli +2.501 euroa, mutta jälleen muka tuli tällainen valuutannousu ja tuo positiivinen saldo olikin yhtäkkiä -6.665,50 euroa, mikä on luonnollisesti täysin mahdotonta. Saman ovat huomanneet muutkin huijatuksi tulleet, joista löytyy tietoa netistä. He eivät myöskään anna ottaa rahoja pois omalta tililtä. Asiakkaallekin he laittoivat automaatin käyntiin ja hän menetti loputkin rahansa, vaikka yritti niitä monta kertaa nostaa sieltä pois.

Pankin vastine

Asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan hänelle hänen itse tekemänsä rahansiirrot 10Markets/Whitestone-nimiselle yritykselle, yhteensä 3.000 euroa. Asiakas perustaa vaatimuksensa siihen, että yritys, johon hän on avannut tilin, jonka kautta hän voisi harjoittaa sijoitustoimintaa valuuttaoptioilla, on toiminut petollisesti ja sen seurauksena asiakas on menettänyt yritykselle siirtämänsä varat.

Asiakas on 31.1.2017 solminut valuuttaoptioilla kauppaa käyvän välittäjän 10Marketsin kanssa sopimuksen valuuttaoptiokaupasta. Kyseinen yritys ei ole mukana MasterCard SecureCode -palvelussa. Asiakas on lähettänyt yritykselle henkilötietonsa, sekä allekirjoittanut sitoumuksen, jossa hän ilmoittaa ymmärtäneensä, että vastaa itse kaupasta syntyneistä mahdollisista tappioista. Asiakas on siirtänyt yritykseen avatulle kaupankäyntitililleen MasterCard -luottotililtään 10.3.-16.3.2017 välisenä aikana neljänä eri eränä yhteensä 3.000 euroa. Jokainen tilisiirto on vahvistettu asiakkaan toimesta verkkopankkitunnuksilla. Ennen näitä tilisiirtoja asiakas on jo aikaisemmin, ainakin 7.2.2017 lähtien, käynyt valuuttaoptiokauppaa kyseisen yrityksen välityksellä.

Pankki on reklamoinut 10Marketsille asiakkaan yritykselle siirtämien varojen katoamisesta. 10Markets on vastauksessaan pankille todennut, että asiakkaalle on sopimusta solmittaessa kerrottu siitä, että kyseessä olevat sijoitukset ovat erittäin spekulatiivisia ja sisältävän suuren riskin jopa menettää varat.

Lähtiessään harjoittamaan erittäin suurta riskiä sisältävää sijoitustoimintaa yrityksen kanssa, josta asiakas ei ennen varojen siirtämistä ollut selvittänyt edes taustatietoja, asiakas on ottanut, joko tiedostamattaan tai tarkoituksellisesti, suurten voittojen houkuttelemana, erittäin suuren riskin siitä, että hän saattaa hävitä yritykselle siirtämänsä varat. Yrityksen Internet-sivuilta käy täysin selväksi, että kyseessä on erittäin suurta riskiä sisältävä sijoitustoiminta. Voidaan pankin käsityksen mukaan jopa puhua uhkapelin verrattavasta toiminnasta. Sen jälkeen kun asiakas on siirtänyt varat yrityksessä avaamalleen kaupankäyntitilille, asiakas itse tekee päätökset kustakin valuuttaoption kaupasta.

Asiakas on toimittanut pankille listauksen tekemistään kaupoista. Listauksen mukaan ensimmäinen kauppa on tapahtunut 7.2.2017. Asiakkaan mielestä ensimmäinen petollinen kauppa on tapahtunut 3.3.2017, jolloin asiakas on hävinnyt kaksi kertaa lähes 1.000 euroa. Tämän jälkeen vastaavia tappiollisia kauppoja, jotka asiakkaan mielestä eivät ole oikeita tappioita vaan huijauksia, on useita jo ennen kuin asiakas on siirtänyt pankin MasterCard-luottotililtään lisää varoja sijoitustililleen yrityksessä. Asiakas on siis yritystä kohtaan tuntemista epäilyksistään huolimatta jatkanut varojen siirtämistä yritykselle, vaikka on pitänyt hänelle ilmoitettuja tappioita huijauksena.

Asiakas vetoaa vaatimuksessaan Kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:n mukaiseen luotonantajan yhteisvastuuseen myyjän tai palvelunsuorittajan kanssa silloin, kun palvelunsuorittaja on rikkonut kuluttajan ja palvelunsuorittajan välistä sopimusta. Tämän osalta Pankki toteaa, että Pankki ei käsityksensä mukaan ole toiminut kyseisessä asiakkaan ja 10Marketsin välisessä sijoitussopimuksessa luotottajana vaan ainoastaan maksunvälittäjänä siirtäessään varat asiakkaan luottotililtä yrityksessä olevalle sijoitustilille, joten Kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:ssä mainittu luotonantajan vastuu ei Pankin mielestä koske nyt kysymyksessä olevaa tilannetta.

Asiakas on kertomansa mukaan tehnyt kyseisen yrityksen toiminnasta rikosilmoituksen. Minkäänlaista tietoa pankille ei ole toimitettu siitä, onko rikosilmoitus johtanut tutkimuksiin ja minkälaiseen ratkaisuun tutkimuksissa on mahdollisesti tultu. Yrityksen 10Markets/Whitestonen Internet-sivut ovat kuitenkin edelleen olemassa ja valuuttaoptiokauppa yrityksen välityksellä jatkuu. Tämä on Pankin mielestä osoitus siitä, että kyseessä ei ole ns. "huijariyritys", koska jos näin olisi, olisi poliisi todennäköisesti jo puuttunut yrityksen toimintaan.

Asiakas vetoaa myös siihen, että monet muutkin yrityksen kanssa sopimussuhteessa olleet henkilöt, ovat menettäneet rahansa ja kokeneet tulleensa huijatuksi. Toisaalta asiakas ei mainitse sitä, että kyseisen yrityksen toiminnasta on myös vastakkaisia mielipiteitä luettavissa Internetissä. Niissä on oltu tyytyväisiä sijoitusten tuottamiin voittoihin. On aivan tavanomaista, että sellainen toiminta, missä henkilö menettää varojaan, suurten voittojen sijasta, helposti mielletään huijaukseksi, vaikka kysymys onkin itse otetusta riskistä.

Pankin käsitys on, että asiakas on helppojen voittojen toivossa siirtänyt korttiluotoltaan varoja 10Marketsissa avaamalleen sijoitustilille, josta hän on itse tehnyt toimeksiantoja valuuttaoptiokaupankäyntiin. Pankki on toiminut maksunvälittäjänä kyseisissä tilisiirroissa, ei sopimusosapuolena luotottajana varsinaisessa optiokaupassa.

Koska optiokauppa on sisältänyt erittäin paljon riskejä, asiakkaan tekemät sijoitukset eivät ole onnistuneet, vaan hän on menettänyt kaikki yritykselle siirtämänsä varat. Asiakas ei ole pyrkinyt rajoittamaan mahdollista vahinkoaan senkään jälkeen, kun on yritys on ilmoittanut hänelle suurista tappioista, ensimmäisen kerran 3.3.2017 ja useamman kerran sen jälkeen. Asiakas ei ilmeisesti ole ymmärtänyt syitä tappioihin, mutta hän on edelleen jatkanut uusien varojen siirtämistä yritykselle. Pankin MasterCard-kortilta tehdyt tilisiirrot on kaikki tehty vasta usean edellä mainitun tappiollisen kaupan jälkeen.

Asiakas on ollut tietoinen sijoitustoiminnan aloittaessaan, että hänellä on vaara menettää yrityksessä olevalle sijoitustilille siirtämänsä varat. Asiakas ei ole varmistanut ennen varojen siirtoa yrityksen taustatietoja, eikä pankin suosituksesta huolimatta ole piitannut siitä, että kyseinen yritys ei kuulu MasterCard Secure-palveluun.

Pankki katsookin, että asiakas on ottanut erittäin suuren riskin sijoittaessaan tuntemattoman yrityksen välityksellä varoja useampaan otteeseen sijoitustuotteisiin, joiden ominaisuuksia hän ei selvästikään ole täysin ymmärtänyt. Hänelle on yrityksen toimesta selkeästi kerrottu, että tappioriski on suuri. Otettu riski on asiakkaan kohdalla realisoitunut niin, että hän on menettänyt sijoittamansa varat. Asiakas ei ole edes yrittänyt rajoittaa vahinkoaan havaitessaan ensimmäiset epäluotettavaksi pitämänsä tappiotapahtumat, vaan jatkanut varojen siirtämistä yritykselle. Pankki ei katsokaan olevansa velvollinen korvaamaan asiakkaalle hänen sijoitustoiminnassa menettämiään varoja.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• rikosilmoitus
• tulosteita asiakkaan tilistä 10Markets –internetsivuilta
• tuloste asiakkaan tilitapahtumista Funding Transactions Account-tilillä
• tulosteita toteutuneista valuuttakaupoista
• asiakkaan ja 10Markets-asiakaspalvelun välisiä sähköposteja
• 10Markets-yhtiön vastaus pankin reklamaatioon sisältäen kopion asiakkaan passista ja asiakkaan allekirjoittaman sitoumuksen Declaration of Deposits
• Yleiset korttiehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuujaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko tapauksessa katsoa kyseessä olevan sellainen myyjän sopimusrikkomus, josta pankki yleisluottokortin myöntäjänä ja siten hyödykesidonnaisen luoton myöntäjänä on yhteisvastuussa myyjän kanssa. Lisäksi on arvioitava, olisiko asiakas mahdollisen sopimusrikkomuksen johdosta oikeutettu maksamiensa suoritusten täyteen palautukseen.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan
Tämän luvun 18 ja 39 §:ää sovelletaan ainoastaan hyödykesidonnaiseen luottoon ja 36–38 §:ää ainoastaan tavaran hankkimiseksi myönnettävään hyödykesidonnaiseen luottoon.                                                      

Lain (38/1978) Pakottavuutta koskevan 7 luvun 5 §:n mukaan
Sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä kuluttajan vahingoksi, on mitätön.[..]

Lain (38/1978) 7 luvun 7 §:n mukaan

Tässä luvussa tarkoitetaan:
[..]
3) hyödykesidonnaisella luotolla kulutushyödykkeen hankkimista varten myönnettävää kuluttajaluottoa, jonka antajana on myyjä tai palveluksen suorittaja itse taikka muu elinkeinonharjoittaja myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun kuluttajien luotottamista koskevan järjestelyn perusteella;
[..]
Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 24/2010 vp) mukaan hyödykesidonnaisia luottoja ovat myös erityisluottokortit (tietyn liikkeen omat kortit) sekä niin sanotut yleisluottokortit (Visa, MasterCard), kuten korkein oikeus on voimassa olleen säännöksen (7 luvun 2 §:n 3 kohta) nojalla katsonut ratkaisussaan KKO:2007:6.

Lain (38/1978) Luotonantajan ja myyjän tai palveluksen suorittajan yhteisvastuuta koskevan 7 luvun 39 §:n (27.8.2010/746) mukaan
Kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Luotonantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan kuluttajalle enempää kuin on tältä saanut maksuina.
Jos myyjä ottaa tavaran takaisin tai jos kauppa muutoin puretaan myyjän ja kuluttajan välisin sopimuksin, kuluttaja voi vedota takaisinotosta toimitettuun tilitykseen tai kaupan purkuun myös kaupan rahoittanutta luotonantajaa kohtaan. Kuluttajalla ei kuitenkaan ole tällaista oikeutta, jos:
1)luotonantaja on ajoissa selkeällä tavalla ilmoittanut kuluttajalle, ettei myyjällä ole takaisinotto-oikeutta tai muuta oikeutta määrätä sopimuksesta ja, jos kaupan kohteena on lain mukaan rekisteröitävä tavara, rekisteriin on merkitty omistajaksi luotonantaja; tai
2)luotonantaja voi muutoin osoittaa kuluttajan tienneen myyjän oikeuksien rajoittamisesta.

Pankin yleisten korttiehtojen kortinhaltijan vastuuta koskevan kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu maksamaan ostoista, käteisnostoista tai toistuvaismaksuista tai muusta korttitapahtumasta syntyneen velan Pankille tai muun korttiominaisuuden myöntäneelle yritykselle:[..]-käyttämällä kortti internetissä [..].

Korttiehtojen kortin käyttöä internetissä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija voi kortin numeron, kortin voimassaoloaikatiedon, kortin kääntöpuolella olevan kolminumeroisen turvaluvun ja tarvittavien tunnusten, esimerkiksi pankkitunnusten, avulla maksaa ostamiaan tuotteita tai palveluita internetissä. Kortinhaltijan suositellaan maksavan kortillaan ostoksia ainoastaan sellaiselle internetkauppiaalle, joka on mukana Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -palvelussa tai jonka kortinhaltija tietää muuten olevan turvallinen. Kauppiaan kuuluminen Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -palveluun on todennettavissa kauppiaan internet-sivulla olevan Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -kuvakkeen perusteella.

Korttiehtojen vahingon rajoittamista koskevan kohdan mukaan vahinkoa kärsivän kortinhaltijan on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Lain ja sopimuksen vastaisen menettelyn perusteella suoritettavaa vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton ottaen huomioon rikkomuksen syy, kortinhaltijan mahdollinen myötävaikutus vahinkoon, Pankin mahdollisuudet ennakoida ja estää vahingon syntyminen sekä muut olosuhteet.

Korttiehtojen pankin vastuuta koskevan kohdan mukaan Pankki ei vastaa kortilla ostetuissa ja maksetuissa tuotteissa ja palveluissa mahdollisesti esiintyvistä puutteista tai virheellisyyksistä. Pankki ei vastaa vahingosta, joka johtuu ohjeiden vastaisesta tai virheellisestä automaatin käytöstä eikä kortin käyttämisestä ohjeiden vastaisesti internetissä.

Asian arviointi

Selvyyden vuoksi Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaan tehtyä itse kyseessä olevat korttitapahtumat ei tapauksessa ole kyse maksupalvelulain 62 §:n mukaisesta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä eikä tapauksessa siten myöskään tule arvioitavaksi se, onko kortin oikeudeton käyttö johtunut siitä, että asiakas olisi huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Asiakkaan vedottua tapauksessa maksunsaajan epärehellisyyteen ja pankin vastuuseen luottokorttiyhtiönä yhteistyökumppaneistaan tulee tapauksessa sovellettaviksi kuluttajansuojalain (KSL) edellä mainitut säännökset, joiden mukaan hyödykesidonnaisen luoton – jollaisia myös yleisluottokortit ovat - myöntäjä on yhteisvastuussa myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tämän sopimusrikkomuksesta.

Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakas ole tapauksessa osoittanut, että hänen luottokortillaan tekemänsä maksut vastaanottanut internetissä valuuttakauppapalveluja tarjoava yritys ei olisi täyttänyt asiakkaan ja yrityksen välisen sopimuksen mukaisia velvoitteitaan ja että tapauksessa siten olisi kyse KSL:n mukaisesta myyjän tai palveluksen suorittajan sopimusrikkomuksesta, josta pankki luottokortinmyöntäjänä olisi lain 7 luvun 39 §:n mukaisessa vastuussa. Asiassa on muutenkin jäänyt epäselväksi, mihin suorituksiin myyjä sopimuksen mukaan on sitoutunut suhteessa asiakkaaseen.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Aspelund
Atrila
Kallio
Lehtonen