Tapahtumatiedot
A (s. 1961) oli sopinut vuonna 2013 lainaturvavakuutuksesta, joka sisälsi vakuutusturvan kuoleman varalta. Vakuutuksen myöntämisen edellytyksenä oli terveysselvityksen antaminen. A:n 30.5.2013 allekirjoittaman terveysselvityksen mukaan:
”Vakuutan olevani terve ja työkykyinen:
– enkä ole sairauslomalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä
– eikä viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana minulla ole ollut sydän- tai verenkiertoelinten sairautta, verenpainetautia, syöpää, tai muuta pahanlaatuista kasvainta tai HIV-tartuntaa.
– eikä lääkäri ole määrännyt minulle minkään sairauden, löydöksen tai oireen vuoksi kauemmin kuin kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana tapahtuvaa hoitoa tai seurantaa
– enkä viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ole käynyt vastaanotolla mielenterveydellisten ongelmien, alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön tai siitä johtuvan sairauden vuoksi
– eikä kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana minulle ole määrätty mitään kauemmin kuin yhden kuukauden jatkuvaa lääkitystä, pois lukien lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan ja kausittainen allergialääkitys”
A kuoli joulukuussa 2015. Vakuutusyhtiö epäsi henkivakuutuskorvauksen maksamisen. Se katsoi A:n laiminlyöneen terveysselvitystä antaessaan tiedonantovelvollisuuttaan. A:lla oli ollut seurantaa vaatinut, vuonna 2003 todettu ja leikattu syöpäsairaus (leiomyosarkooma). Lisäksi hänellä oli ollut yli vuoden jatkunut yskä, johon oli liittynyt veriysköksiä. Hänellä oli ollut seurantaa vaatineet kohonneet rasva-, sokeri- ja verenpainearvot. A:lla oli ollut huolta terveydentilastaan ja hänellä oli löydetty vuonna 2004 pään kuvantamistutkimuksessa poikkeavuuksia. Vakuutusta ei olisi myönnetty, jos A olisi antanut vakuutusta myönnettäessä oikeat tiedot.
Asiakkaan valitus
A:n kuolinpesän osakkaat vaativat vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen suorittamista. He vaativat lisäksi oikeudellisten selvittelykulujen korvaamista. Asiaan käsittelyyn liittyvissä kirjelmissä kuolinpesän esittää seuraavan.
A ei ole laiminlyönyt terveysselvitystä antaessaan tiedonantovelvollisuuttaan. Hän oli tuolloin ollut kahdessa työssä ja oli perustellusti voinut pitää itseään terveenä ja työkykyisenä. Terveysselvityslomake on ollut tulkinnanvarainen, mistä seikasta lomakkeen laatijan tulee kantaa vastuu. Syöpäsairauteen liittyen terveysselvityksessä ei ole edellytetty, että vakuutuksen hakijan olisi tullut ilmoittaa vuonna 2003 operoidusta sairaudesta. Myöskään hoito tai seuranta ei ole viiden vuoden ajanjaksolla taaksepäin tarkasteltuna kestänyt kauemmin kuin kaksi peräkkäistä kuukautta.
Lievä veren rasva-aineiden runsaus ei ole terveysselvityksessä mainittu sydän- tai verenkiertoelimen sairaus. A:n potilastiedoissa ei ole merkintää korkeasta verenpaineesta tai paastoverensokerista. Merkintöjen mukaan nämä arvot olivat koholla. Kirjaukset eivät osoita A:n sairastaneen sydän- tai verenkiertoelimen sairautta. Maininta ohjauksesta terveydenhoitajan luo tai verenpaineen seurantakortin antaminen ei merkitse, että A olisi laiminlyönyt ilmoittaa yli kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana tapahtuneesta hoidosta tai seurannasta.
Vakuutuksen myyntitilanteessa läsnä olleen A:n lesken mukaan A:lle ei myyntitilanteessa selvitetty terveysselvityksen tarkempaa sisältöä. A:n huomiota ei kiinnitetty siihen, että yli kaksi kuukautta kestänyt hoito tai seuranta olisi este vakuutuksen myöntämiselle täysin seurannan tai hoidon syystä ja ajankohdasta riippumatta. Tekstin esittämistapa on omiaan erehdyttämään asiakasta. A on ymmärtänyt kohdan siten, että ehto on taannehtivasti rajattu, kuten muutkin kysymykset.
A:lla ei ole ollut terveysselvityksen perusteella velvollisuus mainita yskästä tai vuoden 2004 pään alueen kuvantamistutkimuksesta. A huoli terveydentilasta yleensä tai päänsärkykohtauksista ei vapauta vakuutusyhtiötä korvausvastuusta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää kuolinpesän vaatimuksen. Yhtiön vastineen mukaan terveysselvityslomakkeella kysytään, onko vakuutuksenhakija terve. Terveysselvityslomakkeella tämän jälkeen mainitut seikat eivät ole tyhjentäviä. Vakuutusyhtiö ei ole edellyttänyt, että vakuutuksen hakijan olisi tullut itse täydellisesti arvioida, mitkä seikat hänen terveydentilastaan ovat sellaisia, joiden perusteella vakuutusta ei olisi voitu myöntää. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on kuitenkin katsottu, että vakuutusta hakeva henkilö on velvollinen informoimaan vakuutuksenantajaa kaikista sellaisista terveydentilaansa koskevista seikoista, jotka ovat tulleet hänen tietoonsa ennen vakuutuksen voimaantulemista.
Vakuutusyhtiön mukaan A:n oli täytynyt ymmärtää hänen terveydentilansa olevan sellainen, ettei hän voinut vakuuttaa olevansa terve. A oli itsekin ollut huolissaan terveydentilastaan ja käynyt lääkärillä huomattavan usein. Hän oli seurannassa vuonna 2008 kohonneiden veren rasva-arvojen ja verenpainearvojen vuoksi. Vuosina 2010–2011 hän on kärsinyt pitkittyneestä ja ajoittain verisestä yskästä ja kurkkukivusta yli vuoden ajan ja käynyt useaan otteeseen lääkärissä sen vuoksi. Marraskuussa 2012 hän oli ollut huolissaan kovista päänsärkykohtauksista vuoksi. Lisäksi häneltä oli vuonna 2004 löydetty pään kuvantamistutkimuksessa poikkeavuuksia.
Terveysselvityksessä A oli ilmoittanut, ettei lääkäri ollut määrännyt hänelle minkään sairauden, löydöksen tai oireen vuoksi seurantaa kauemmin kuin kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana. A:lla oli todettu ja leikattu vuonna 2003 syöpä. Vaikka A olisi ymmärtänyt kyseisen terveysselvityksen kohdan olevan rajattu viimeiseen viiteen vuoteen, hän on ollut vielä vuonna 2009 syöpää koskeneessa seurannassa. Kyseinen seuranta on jatkunut vuosien ajan eli huomattavasti pidempään kuin kahden peräkkäisen kalenterikuukauden ajan.
A:n olisi tullut ilmoittaa, ettei hän voi allekirjoittaa terveysselvitystä. Hänelle olisi annettu täytettäväksi kattavampi terveysselvitys. Siinä oireista, lääkärikäynneistä, sairaushistoriasta ja muista olennaisista seikoista olisi esitetty tarkempia kysymyksiä. Tällöin vakuutusyhtiö olisi voinut riittävien tietojen valossa arvioida, voidaanko vakuutusta lainkaan myöntää. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei olisi lainkaan myöntänyt kuolemanvaraturvaa vakuutuksenottajan terveydentilan vuoksi.
Lääketieteelliset selvitykset
Lääketieteellisenä selvityksenä Vakuutuslautakunnalla on käytössään potilaskertomusmerkintöjä ajalta 7.9.2004- 2.11.2015, kuvantamistutkimuksia koskevia lausuntoja ajalta 20.9.2004–23.14.2014, laboratoriotutkimusten tuloksia ajalta 3.4.2008–29.11.2012, lääkemääräyksiä 12.7.2005–3.12.2012 koskeva tuloste sekä kuolintodistus 22.1.2016.
Lääketieteelisestä selvityksestä ilmenee, että A:lla oli todettu pahanlaatuinen pehmytkudossarkooma (leiomysarkooma). Tämän takia hänen jalkansa oli tehty leikkaustoimenpide syyskuussa 2003. Käyntimerkintöjen mukaan A on ollut syöpäsairautta koskevalla kontrollikäynnillä 12.2.2008 ja 24.2.2009. Jälkimmäisellä käyntiä koskevan merkinnän mukaan seurankäynnit syöpätautien klinikalla päättyvät.
Lääkärin käyntimerkinnän 10.4.2008 mukaan A:n verenpaine oli 138/96. Merkinnässä mainitaan, että veren kolesteroliarvot ovat lievästi kohonneita, mutta sitä koskevasta seurannasta ei ole merkinnässä lausuttu. Hoitosuunnitelmassa viitataan kotona tehtävään omahoitoon sekä ruokavalio-hoitoon sekä verenpaineen seuranta.
Lääkärin käyntimerkinnän 27.10.2010 mukaan A:lla on ollut pitkittynyttä yskää. Etenkin aamuisin hengitys oli ollut vaikeaa. A:lla oli ollut veriysköksiä. Tutkimuksissa ei havaittu poikkeavaa. Hoitosuunnitelmana oli omahoito kotona.
Lääkärin käyntimerkinnän 1.12.2010 mukaan A:lla oli ollut 8/2010 alkaen yskää ja limaysköksiä, jotka olivat alussa olleet verisiä. Merkinnän mukaan A oli ollut huolestunut oman syöpähistoriansa ja perheenjäsenelle äskettäin todetun syövän vuoksi. Tutkimuksissa ei havaittu poikkeavaa. Hoitosuunnitelmaksi oli merkitty avoterveydenhuollon tutkimukset. Tutkimuksia koskeva soittokontrolli on ohjelmoitu tehtäväksi 3.12.2010. Sitä koskevan merkinnän mukaan A:lla oli lievää veren rasva-aineiden runsautta (hyperlipidemia). Paastoverensokeri oli korkealla, kuten oli ollut myös vuonna 2008. Pitkäaikaissokeri oli yli ylärajan, vuonna 2008 se oli ollut normaali. Hoitosuunnitelmaan oli merkitty veren rasva-aineiden runsauden ja kohonneen paastoverensokerin vuoksi ruokavalio-ohjaus terveydenhoitajalla. A:lle annettiin verenpaineseurantakortti. Mittaukset tehtäisiin kotona tai terveysaseman omahoitopisteessä. Lisäksi ohjelmoitiin sokerirasitustesti.
Lääkärin käyntimerkinnän mukaan 10.3.2011 mukaan A:n kurkku oli ollut kipeä ja limainen maalikuusta 2010 alkaen. A:lle tehtiin pään röntgentutkimus, jossa oikean poskiontelon todettiin olevan täysin tukossa. Hoitosuunnitelmana 17.3.2011 oli huuhtelu.
Lääkärin käyntimerkinnässä 14.4.2011 diagnoosiksi on merkitty muu pitkäaikainen sivuontelotulehdus. A:lle kirjoitettiin lähete korvalääkärille huuhtelua varten. Lisäksi ohjelmoitiin lanneranganröntgentutkimus.
Merkinnän 20.6.2011 mukaan kuvantamistutkimuksen perusteella oikea poskiontelo oli edelleen ollut täysin tukossa. Radiologin lausunnon mukaan tilaan liittyy ilmeisesti jotain poikkeavaa. Lääkärin 23.6.2011 tekemän merkinnän mukaan A:lle tehtiin lähete jatkotutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Lääkärin käyntimerkinnän mukaan 7.12.2011 mukaan poskionteloa oli ilmeisesti operoitu 24.11.2011 ja oikea korva oli kipeytynyt.
Lääkärin käyntimerkinnän 28.11.2012 mukaan A:lla oli ollut kuukauden päänsärkyä. A:lla oli merkinnän mukaan todettu pään MRI:ssä vuonna 2004 poikkeavaa hermostosairauteen sopivia signaalisia läiskiä. Jääty seuranatalinjalle, koska selvää selittävää ei löytynyt. Hoitosuunnitelmana merkinnän 28.11.2012 mukaan oli peruslaboratoriokokeiden tarkistaminen ja tämän neurologin konsultaatio. A:lle oli tehty 29.11.2012 laboratoriokokeita. Merkinnän 3.12.2012 mukaan neurologin konsultaation perusteella jatkotutkimuksille ei ollut tarvetta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu ja käsittelyratkaisu
Tapauksessa on kysymys A:n tiedonantovelvollisuudesta vakuutussopimusta tehtäessä.
Ohjesääntönsä mukaan 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vakuutuslautakunta ei käsittele A:n kuolinpesän vaatimusta sille aiheutuneiden oikeudellisten selvittelykulujen korvaamisesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 22 §:n (Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.
Vakuutussopimuslain 24.2 §:n (Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti henkilövakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksen hakija on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan terveysselvityksessä esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti. Lain mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu.
Vakuutuksenottajapuolen 22 §:ssä tarkoitettu tiedonantovelvollisuus koskee sellaisia tietoja, joista vakuutuksenantaja on kysynyt ennen vakuutuksen myöntämistä. Arvioitaessa, onko vakuutuksenottaja syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen, ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta hakiessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.
Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on laatinut terveysselvityksen niin, että kaikkiin siinä esitettyihin kohtiin on annettava yksi yhteinen vastaus: kyllä tai ei. Ellei vakuutuksenottaja voi ilmoittaa itseään kysymysten mukaisesti terveeksi, häntä kehotetaan antamaan vakuutusyhtiölle laajempi terveysselvitys.
A on allekirjoittanut 30.5.2013 terveysselvityksen. Sen mukaan ”[v]akuutetun olevani terve ja työkykyinen:”, minkä jälkeen terveysselvityksessä on viisi vakuutuksen hakijan terveydentilaa koskevaa kohtaa. Vakuutusyhtiön mukaan A ei ole voinut ilmoittaa olevansa ”terve”. Lisäksi yhtiö viittaa kirjelmissään terveysselvityksen kolmanteen kohtaan, jonka mukaan ”eikä lääkäri ole määrännyt minulle minkään sairauden, löydöksen tai oireen vuoksi kauemmin kuin kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana tapahtuvaa hoitoa tai seurantaa”.
Terveysselvitystä antaessaan A on ollut työelämässä. Hänen vuonna 2003 todetun syöpäsairautensa seurannat oli päätetty helmikuussa vuonna 2009. A:lla oli havaittu kohonneita veren rasva- ja sokeriarvoja sekä verenpaineen kohoamista. Selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että hänellä olisi ollut todettu esimerkiksi diabetesta tai verenpainetautia. Selvityksestä ei myöskään ilmene, että A:lla olisi ollut veren rasva- tai sokeriarvoihin taikka verenpaineeseen liittyvää lääkitystä.
Käytettävissä olevassa selvityksessä ei ilmene, että A:n ilmeisesti poskionteloon liittyvä yskäoireilu olisi jatkunut vuoden 2011 jälkeen. Selvityksessä mainitaan vuonna 2004 tehdyt hermostosairauteen mahdollisesti viitanneet löydökset, mutta tähän liittyvistä mahdollisista myöhemmistä toimista ei selvityksessä ole mainintaa. Sen sijaan A:lla loppuvuodesta 2012 olleen päänsäryn tutkimusten yhteydessä neurologi oli todennut, että jatkotutkimuksille ei ollut tarvetta. Lääketieteellisestä selvityksestä ei ilmene sellaisia sairauksia tai seikkoja, joiden perusteella A ei olisi voinut toukokuussa 2013 vakuutta olevansa ”terve”. Edellä todetut seikat huomioiden estettä terveysselvityksen allekirjoittamiselle ei tässä tapauksessa muodosta A:lla aikaisemmin ilmennyt huoli omasta terveydentilastaan.
Vakuutuslautakunta toteaa, että terveysselvityksen kauemmin kuin kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana tapahtuvaa hoitoa tai seurantaa koskevaan kohtaan ei ole merkitty, miltä osin tämä kohta koskee jo päättynyttä hoitoa tai seurantaa. Lautakunta pitää kyseistä kohtaa tätä terveysselvitystä kokonaisuutena tarkasteltaessa tulkinnanvaraisena. Yleisesti tarkasteltuna kyseisen kohdan voi tulkita käsittävän vakuutuksen hakijalle hänen elinaikanaan määrätyt hoidot tai seurannat, vain terveysselvityksen antamishetkellä tapahtuvan hoidon tai seurannan taikka, terveysselvityksen edeltävä kohta kaksi huomioiden, viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana määrätyn hoidon tai seurannan.
Vakuutuslautakunta toteaa, että lääketieteellisen selvityksen perusteella A:n syöpäseurannat ovat jatkuneet helmikuulle 2009 saakka. Hänelle on myös käyntimerkinnän 10.4.2008 mukaan määrätty verenpaineen seuranta. Tässä merkinnässä ei kuitenkaan ole seurannan kestoa koskevaa tietoa. Lisäksi A:lla on samalla käynnillä havaittu lievästi kohonneita veren kolesteroliarvoja, mutta sitä koskevasta seurannasta ei ole merkinnässä lausuttu. Hoitosuunnitelmassa viitataan kotona tehtävään omahoitoon sekä ruokavaliohoitoon.
A:lla on merkinnän 3.12.2010 mukaan havaittu lievää veren rasvojen runsautta. Myös hänen paastoverensokerinsa oli koholla ja pitkäaikaisverensokeri oli yli viiterajan. Hoitosuunnitelma paastoverensokerin osalta oli ruokavalio-ohjaus terveydenhoitajalle. A:lle tehtiin myös lähete kahden tunnin sokerirasitukseen. Merkinnän perusteella jää epäselväksi, määrättiinkö A:lle myöhempää veren rasva- tai sokeriarvoihin liittyvää seurantaa. Lisäksi merkinnän hoitosuunnitelmassa mainitaan verenpainekortti ja se, että mittaukset tehdään kotona tai terveysaseman omahoitopisteessä. Merkinnästä tai muusta lääketieteellisestä selvityksestä ei ilmene, kuinka kauan A:n verenpaineseurannan oli tarkoitettu kestävän. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella A:lta otettiin verenkuva seuraavan kerran päänsärkyasian selvittelyn yhteydessä loppuvuodesta 2012. Vuosien 2010 ja 2011 poskiontelo-oireiluun ei liity lääkärin määräämää hoito- tai seurantasuunnitelmaa. Vuonna 2004 tehdyn pään alueen osalta on loppuvuoden 2012 merkinnän mukaan jääty aikanaan ”seurantalinjalle”. Selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että lääkäri olisi esimerkiksi määrännyt löydöksen perusteella säännöllisiä seurantakäyntejä.
Arvioitaessa terveysselvityksen sisältöä A:n olosuhteiden näkökulmasta Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että terveysselvityksessä on sen kohdassa kaksi erikseen kysytty syövästä. Asiassa on riidatonta, että A:lla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa vuonna 2003 ilmenneestä syöpäsairaudesta kyseisen kohdan perusteella. Samassa terveysselvityksen kohdassa on lisäksi kysytty erikseen verenpainetaudista, jota sairautta A:lla ei käytettävissä olevan selvityksen perusteella ollut diagnosoitu. Tilanteessa, jossa vakuutuksen hakija on voinut todeta täyttävänsä terveysselvityksen edellytykset syöpää ja verenpainetautia nimenomaisesti koskevien seikkojen osalta, voidaan terveysselvityksen kolmanteen kohtaan perustuvan syöpäseurantaa sekä kohonneen verenpaineen seurantaa koskevan ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiä pitää moitittavuusasteeltaan vähäisempänä.
Terveysselvitystä antaessaan A on voinut vastata olevansa terve ja työkykyinen. Huomioon ottaen terveysselvityksen kauemmin kuin kahden peräkkäisen kalenterikuukauden aikana tapahtuvaa hoitoa tai seurantaa koskevan kohdan tulkinnanvaraisuus sekä edellä A:n tapauksen olosuhteista ja selvityksistä todettu, lautakunta katsoo A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin jäävän seurantaa koskevan kohdan kolme osalta moitittavuudeltaan korkeintaan vähäiseksi, missä tapauksessa vakuutussopimuslain 24.2 §:n mukaiset seuraukset eivät tule kysymykseen.
Edellä todettu huomioiden vakuutusyhtiö ei ole asiassa esittämillään perusteilla ja selvityksillä vastuusta vapaa.
Lopputulos
Vakuutusyhtiö ei ole vastuusta vapaa. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä antamaan lainaturvavakuutuskorvausta koskevan korvausratkaisun.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri
Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi
Sibakov