Haku

FINE-003461

Tulosta

Asianumero: FINE-003461 (2017)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 24.10.2017

Todennäköinen syy-yhteys Prednison-lääkkeen käytön ja asiakkaalla todetun molempien silmien näönalentuman välillä. Tuliko näönalentuma korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 9.11.2016 mukaan A:lle (s. 1964) määrättiin 26.4.2010 Prednison-kortisonilääke liittyen B-solulymfooman hoitoon. A oli 29.1.2015 alkaen keskussairaalan silmäpoliklinikan tutkittavana ja hänellä todettiin molempien silmien näönalenema (diagnoosi H 26.9, määrittämätön kaihi). A katsoi, että Prednison-kortisonilääke oli aiheuttanut näköongelmat ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireiden korvaaminen lääkevahinkovakuutuksesta edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä. Yhtiö totesi, että A:lla li todettu B-solulymfooma maaliskuussa 2010. A sai solusalpaaja- ja sädehoitoa ja käytti lisäksi kortisonilääkitystä huhtikuun ja kesäkuun 2010 välisenä aikana. A kävi lääkärissä oikean silmän näkökyvyn alenemisen takia 29.1.2015 ja hänellä todettiin 12.5.2015 riippuluomisuutta ja silmien mykiöiden muutoksia (refraktiilituma eli linssin keskiosan rappeuma). Suuret annokset kortisonia voivat myötävaikuttaa silmän mykiön samentumiseen eli kaihin kehittymiseen, mutta näissä tapauksissa mykiön samentuminen tapahtuu joko lääkityksen aikana tai melko nopeasti kortisonin käytön lopettamisen jälkeen. Koska A oli käyttänyt kortisonia vain parin kuukauden ajan vuonna 2010 ja silmien mykiöiden kaihityyppistä samentumaa todettiin vasta alkuvuodesta 2015, yhtiö piti todennäköisempänä, että mykiöissä todettu muutos oli seurausta iän myötä tapahtuvasta silmän mykiöiden normaalista kudoshaurastumisesta. Näin ollen A:n korvaushakemus hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A kertoo käyttäneensä Prednison-kortisonilääkettä vuonna 2010 suuria annoksia. Näkö alkoi huonontua ja sumentua sen jälkeen; A muistelee uusineensa silmälaseja optikolla huonontuneen näön vuoksi jo vuonna 2012. Koska vahvemmat silmälasit eivät auttaneet, A hakeutui silmälääkäriin.

A:n näkö on koko aikuisiän ollut tasaisen huono (n. -5 / -6) ja se on korjattu laseilla. Silmät sopeutuvat huonoon näkemiseen, joten se päivä, jolloin haitta on jo merkittävä, jolloin tutkimukset aloitetaan tai jolloin diagnoosi tehdään, ei välttämättä ole haittavaikutuksen alkamisaika. Näkö on saatu korjattua nimenomaan mykiöiden operoinnilla ilman riippuluomileikkauksia. A toteaa olevansa työikäinen, ei vanhus. Silmissä ei ole todettu rappeumaa yhtiön väittämällä tavalla. A vaatii lääkevahinkovakuutuksesta korvausta kaikista näön alenemiseen liittyvistä tutkimuksista ja hoidoista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätökseensä.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 24.9.2013 ̶ 11.7.2016.

Syöpätautien poliklinikan sairauskertomustekstien 29.3.2010 ̶ 1.6.2015 mukaan A:lla on 7.4.2010 diagnosoitu kaulalla pahanlaatuinen B-solulymfooma. Hoidoksi on aloitettu immunokemoterapia eli R-CHOP-hoito ja sädehoito. R-CHOP-kuurit on annettu huhtikuun ja kesäkuun 2010 välisenä aikana ja sädehoito on päättynyt 6.8.2010.

Silmätautien poliklinikan sairauskertomustekstien 12.5.2015 ̶ 11.7.2016 mukaan A on tullut tutkittavaksi vasemman luomimuutoksen vuoksi. Vasemmassa alaluomessa on jo vuosikausia ollut muutos, joka on nyt alkanut kasvaa ja suonittua. Tämän lisäksi lähetteessä on kiinnitetty huomiota riippuluomisuuteen ja A itse on tuonut esiin oikean silmän huonontuneen näöntarkkuuden. Vasemman luomen muutos on osoittautunut tyvisolusyöväksi (basaliooma), joka on sittemmin hoidettu jäädyttämällä yliopistollisessa sairaalassa. Merkinnän 9.11.2015 mukaan A:n oikean, paremman silmän näöntarkkuus on vuoden sisällä huomattavasti huonontunut. Lasikorjaus ei ole parantanut näöntarkkuutta kunnolla. Merkinnän 29.1.2016 mukaan A:lla on todettu reilu likinäköisyys ja mahdollisesti myös refraktiilituma. Merkinnän 11.7.2016 mukaan A:lle on suunniteltu kaihileikkausta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla todettu molempien silmien näönalenema korvata Prednison-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on huhtikuussa 2010 diagnosoitu B-solulymfooma, jota on hoidettu R-CHOP-hoidolla ja sädehoidolla. Osana R-CHOP-hoitoa A on huhti- ja kesäkuun 2010 välisenä aikana saanut Prednison-kortisonilääkettä. A:ta on vuodesta 2015 alkaen tutkittu nopeasti tapahtuneen näöntarkkuuden huonontumisen vuoksi ja hänellä on sittemmin todettu kaihi (refraktiilituma).

Vakuutuslautakunta toteaa, että kortisonilääkityksen tiedetään sinänsä aiheuttavan harmaakaihia. A:lla todettu refraktiilituma on kuitenkin kaihityyppi, jolla ei tiedetä olevan yhteyttä kortisonilääkityksen käyttöön. Se liittyy pääosin voimakkaaseen likinäköisyyteen; muita syitä sen syntyyn ei tunneta. Vakuutuslautakunta katsoo tällä perusteella, ettei Prednison-kortisonilääkkeen käytön ja A:lla todetun kaihin välillä ole todennäköistä syy-yhteyttä. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila

Tulosta