Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää tehneensä hänen kortillaan Tallinnassa 2.12.2016 klo 5:33–5:37 Suomen aikaa tehdyt ja tunnusluvulla hyväksytyt kahdeksan ostotapahtumaa yhteisarvoltaan 1.860,00 euroa. Pankki vastaanotti asiakkaan sulkuilmoituksen kortista 2.12.2016 klo 10:09.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii Pankkia korvaamaan hänen kortillaan tehdyt yhteensä 1.860 euron oikeudettomat ostot vähennettynä 150,00 eurolla.

Asiakas oli firmansa pikkujoulureissulla Tallinnassa paikallisessa ravintolassa, jossa hän ensin osti 25 euron juoman klo 5:19. Tästä asiakkaalla on kuitti ja tapahtuma näkyy myös tiliotteella. Asiakkaan sen juotua ja seuraavaa ostaessa klo 5:34–5:37 tyhjennettiin koko tili. Tunnusluku on todennäköisesti urkittu jossain välissä. Myyjä lähti asiakkaan muistin mukaan takahuoneeseen vaihtamaan maksupäätettä ja eipä siinä ole kauaa mennyt kun tili oli tyhjennetty kokonaan. Tämän jälkeen asiakas meni seuraavaan ravintolaan, jossa kortti ei enää toiminut. Ulkomailla useasti Visa Electronilla maksaessa yhteydet ovat huonot (niin kuin tälläkin reissulla aiemmin kävi), että maksaminen ei onnistu joten asiakas käytti luottokorttiaan. Seuraavana aamuna asiakas tarkasti tilinsä verkkopankista ja huomasi, että tili oli tyhjä. Asiakas sulki kortit välittömästi.

Asiakas on lukenut korttiehdot, lainsäädäntöä ja ratkaisuja vastaavista väärinkäytöistä. Asiakkaan mielestä Pankin ratkaisu on ehdottomasti väärin. Ensinnäkin Pankin päätöksessä lukee virheellisesti, että kortti on ollut asiakkaalla läsnä. Ei ole ollut, kun asiakas ei ole ostanut 3 minuutin aikana ravintolasta 1.860 eurolla alkoholia. Eihän nyt kukaan osta melkein 2.000 eurolla viinaa ravintolasta noin 3 minuutin aikana. Lisäksi päätöksen lopussa lukee, että "pahoittelemme kohdallenne sattunutta väärinkäyttöä". Johtopäätöksenä tästä Pankki myöntää, että asiakas on joutunut väärinkäytön uhriksi, mutta ei silti suostu korvaamaan mitään. Ennakkotapauksissa tuli vastaan, että maksunsaajalla on vastuu tarkistaa että kortin omistaja käyttää korttia, mikäli näin ei ole ollut niin asiat ovat kääntyneet asiakkaan hyväksi. Tapahtumankuvaus ei ole rikosilmoituksessa/reklamaatiossa täysin oikein koska ilmoitusta ja reklamaatiota tehdessä asiakas ei tiennyt, että onko kortti kopioitu vai onko tunnusluku urkittu. Tämä asia selvisi vasta Pankilta saadun päätöksen jälkeen. Rikosilmoitukseen tehty selvitys on tehty samantien, kun asiakas on palannut Suomeen takaisin. Asiakas koetti Suomeen tultuaan soittaa asiasta Pankille ja kysellä miten maksut on otettu tililtä, että osaisi sen kertoa oikein rikosilmoitukseen. Pankista ei suostuttu sanomaan, onko kortti kopioitu vai muuten höylätty luvattomasti useita kertoja. Nämä myöhemmin tehdyt ostoyritykset tulivat vasta myöhemmin asiakkaan tietoon, vaikka ei sillä ole asiakkaan kantaan mitään vaikutusta. Se mitä käteisille on tapahtunut, ei ensinnäkään liity tähän asiaan eikä asiakas ole niitä Pankilta vaatimassakaan vaan vakuutusyhtiö ne korvasi.

Asiakas reissaa paljon ulkomailla ja on aina tarkka kortilla maksaessaan, että tunnusluku ei joudu vääriin käsiin. Asiakas ei ole käyttänyt korttia tai näppäillyt tunnuslukua huolimattomasti. Lisäksi asiakas soitti pankkiin seuraavana aamuna ja kuoletti kortin heti kun asia verkkopankista selvisi.

Pankin vastine

Asiakkaan mukaan hänen ollessa Tallinnassa on paikallinen yökerho aiheuttanut hänelle laskutusta ostoista, joita hän ei itse ollut tehnyt. Asiakkaan poliisilaitokselle 5.12.2016 tekemässä rikosilmoituksessa asiakas kertoo, että viimeinen oma korttiosto on yökerhossa tehty 25 euron ostos. Kaikki muut tapahtumat hän kiistää. Rikosilmoituksesta selviää myös, ettei asiakkaalla vahvan humalatilan johdosta ollut minkäänlaista käsitystä ja muistikuvaa siitä, mitä hänen aiemmin automaatista nostamilleen 1.000 eurolle käteistä oli tapahtunut.

Pankille 5.12.2016 toimittamassaan korttireklamaatiossa asiakas kertoo tehneensä ainoastaan 25 euron ostoksen itse. Kortti oli ilmoituksen mukaan koko yön ajan hänen hallussaan.

Valituksessaan FINElle asiakas kertoo ensimmäisen ostoksen jälkeen tehneensä myös toisen ostoksen, jonka yhteydessä myyjä lähti takahuoneeseen kortin kanssa.

Tapahtumaluettelon perusteella kiistettyjä ostoja on tehty 5:33–5:37 välisenä aikana. Tämän lisäksi kortilla on yritetty tehdä ostoja vielä klo 5:38–5:53 välisenä aikana, siinä kuitenkaan onnistumatta, sillä tilillä ei ollut enää katetta.

Tilitapahtumat osoittavat, että asiakkaan kortin on täytynyt olla ulkopuolisen hallussa ainakin kaksikymmentä minuuttia. Tämän jälkeen se on ilmeisesti palautettu asiakkaalle hänen huomaamattaan, koska tilillä ei ollut enää varoja. Tunnusluku on ilmeisesti urkittu asiakkaan ensimmäisen oston yhteydessä.

Asiakkaan kertomus yön tapahtumista on muuttunut sitä mukaa kenelle hän on niistä kertonut. Ilmeistä kuitenkin on, että hän on ollut yön aikana niin voimakkaassa humalatilassa, että hän ei ole kyennyt säilyttämään korttia lain ja tiliehtojen vaatimusten mukaan huolellisesti. Hän on näppäillyt tunnusluvun ensimmäisen ostoksensa yhteydessä niin, että se on ollut mahdollista urkkia ulkopuolisen toimesta. Lisäksi hän on luovuttanut kortin vähintään kahdeksikymmeneksi minuutiksi ulkopuoliselle henkilölle niin, ettei hän ole mitenkään pystynyt tai edes yrittänyt kontrolloida mitä hänen kortillaan on tehty.

Pankin käsitys onkin, että asiakas on voimakkaan humalatilan vuoksi kokonaisuudessaan toiminut törkeän huolimattomasta kortin säilyttämisessä, tunnusluvun suojaamisessa ja ennen kaikkea luovuttaessaan kortin ulkopuolisen haltuun kahdeksikymmeneksi minuutiksi valvomatta kortin käyttöä. Tämän vuoksi hänen tulisi vastata kiistetyistä ostoista kokonaisuudessaan itse.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• Tutkintailmoitus (ilmoitusaika 5.12.2016) ja Tutkinnan päätös (6.12.2016)
• Yleiset korttiehdot
• Tilitapahtumaluettelo
• Kuittikopioita

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi on arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti ja tunnusluku eivät joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta pankista saamaansa tai itse valitsemaansa tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava pankille kortin katoamisesta, kortin joutumisesta sivullisen haltuun sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai haltuun.

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen ja erityisesti maksutapahtumien kellonajat huomioiden todennäköiseksi, että asiakkaan tunnusluku on päätynyt sivullisen tietoon asiakkaan oman maksutapahtuman (klo 5:20) yhteydessä. Tämän jälkeen asiakkaan kortti on joko asiakkaan huomaamatta anastettu tai se on päätynyt maksunsaajan/yökerhon edustajan haltuun, kun asiakkaan on ollut tarkoitus maksaa toista juomaansa, ja kortti on sen oikeudettoman käytön (oikeudettomat maksutapatumat sekä näiden yritykset klo 5:33–5:53) jälkeen palautettu asiakkaalle tämän huomaamatta tai mahdollisesti suoraan yökerhon edustajan antamana.

Pankkilautakunta kiinnittää tapauksessa erityistä huomiota siihen, että riidanalaiset kahdeksan maksutapahtumaa ovat huomattavan suuria ja ne on tehty noin neljän minuutin aikana samassa paikassa, jossa asiakas oli itse korttiaan käyttänyt yhteen 25,00 euron maksutapahtumaan vain hieman yli 10 minuuttia ennen kortin oikeudettoman käytön alkamista. Edelleen Pankkilautakunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ennen ensimmäistä onnistunutta oikeudetonta maksutapahtumaa (klo 5:34 150,00 euroa) kortilla on korttitapahtumaluettelon mukaan yritetty ensin tehdä euromäärältään huomattavasti suurempia maksutapahtumia (klo 5:33 1.480,00 euroa, 980,00 euroa ja 550,00 euroa), jotka ovat nyt selvittämättömäksi jääneestä syystä jääneet onnistumatta, ja kortilla on onnistuneiden oikeudettomien maksutapahtumien jälkeen vielä kuuteen otteeseen klo 5:37–5:53 yritetty tehdä ostoja pienemmillä 150,00 tai 250,00 euron summilla siinä onnistumatta pankin vastauksen mukaan katteen puutteen vuoksi.

Asiassa saatu kokonaisselvitys huomioiden Pankkilautakunta katsoo todennäköiseksi, että tapauksessa kortin oikeudettomaan käyttöön on osallistunut vilpillinen maksunsaaja yhteistyössä asiakkaan kortin anastaneen henkilön tai maksunsaajan edustajana kortin haltuunsa saaneen henkilön kanssa tietoisena siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu korttia käyttämään. Korttien väärinkäyttötapauksia koskevan kokemuksensa perusteella Pankkilautakunta katsoo ilmeiseksi, että mikäli kortin oikeudettoman käytön takana ei olisi ollut ko. yökerhon työtekijöitä tai muutoin yökerhon kanssa yhteistyössä toimineita henkilöitä, ei korttia olisi myöskään käytetty yökerhossa ainakaan määrältään ja aikataulutukseltaan tämän tapauksen mukaisiin maksutapahtumiin, vaan kortilla olisi todennäköisimmin tehty oikeudettomia automaattinostoja kortin nostorajojen ja tilin katteen mahdollistamissa rajoissa eikä korttia tällöin todennäköisesti olisi myöskään palautettu asiakkaalle.

Pankkilautakunta toteaa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Tässä tapauksessa Pankkilautakunta katsoo edellä todetun mukaisesti maksunsaajan olleen tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu käyttämään korttia, ja ettei maksunsaajan näin ollen voida katsoa varmistuneen maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Koska viimeksi todetun johdosta asiakas ei maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, ei Pankkilautakunta ole katsonut tapauksessa tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä maksupalvelulain 53 §:n 1 momentissa ja korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella maksunsaajan tietoisesti osallistuneen kortin oikeudettomaan käyttöön ja olleen siten tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu korttia käyttämään. Näin ollen maksunsaajan ei voida katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia eikä asiakas maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä miltään osin. Vaatimuksestaan huolimatta asiakkaalla on oikeus saada korvaus koko vahingosta.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Aspelund
Atrila
Kallio