Tapahtumatiedot
Energiayhtiön omistama suurjännitekaapeli katkesi kaivutyön yhteydessä G Oy:n rakennustyömaalla 3.8.2016. Kaivinkoneen kuljettaja oli kaivanut paikan ilman jalkamiestä vastoin työnjohdon ohjeistusta.
Ruokaravintola B Ay oli kärsinyt vahinkoja sähkönkatkoksen vuoksi. B Ay oli vaatinut korvausta tuotehävikistä eli sulaneista pakasteista sekä myyntitulojen menetyksestä G Oy:ltä, joka on hakenut korvausta vastuuvakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen päätöksellään 8.12.2016 ja katsonut vahinkojen johtuvan sähkön saannin häiriintymisestä eikä siten välittömästi kaivinkoneen kuljettajan toiminnasta. Varsinainen esinevahinko oli aiheutunut energiayhtiölle, joka omisti vahingoittuneen suurjännitekaapelin. Vakuutusyhtiö on katsonut, että B Ay:lle aiheutuneessa vahingossa oli ollut kyse kolmannelle aiheutuneesta vahingosta.
Asiakkaan valitus
B Ay on lausunut, että ammattimaisesti kaivutöitä suorittaneen G Oy:n olisi tullut varautua siihen, että sähkökaapeleita on kulkenut kaivuutyön alueella. Se seikka, ettei B Ay:llä ollut käyttöoikeutta sähköjohtoon, ei vaikuttanut G Oy:n korvausvastuuseen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on lausunut, ettei B Ay omistanut vaurioitunutta sähkökaapelia eikä sillä ollut myöskään kaapeliin käyttöoikeutta tai siihen rinnastettavaa oikeutta. Kyse oli korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen 1994:94 ja 2003:124 kaltaisesta tilanteesta, jossa sähkönjakelun keskeytyminen aiheutti vahinkoa etäällä itse vahinkoa aiheuttaneen menettelyn tapahtumapaikasta. Merkitystä oli lisäksi sillä, että kyseinen sähkökaapeli oli palvellut hyvin suurta määrää sähkönkäyttäjiä kahdella eri asuinalueella. Nyt kysymyksessä oleva tapaus poikkesi ratkaisevasti Vakuutuslautakunnan tapauksista VKL 137/95 ja VKL 645/13, joissa vahinkopaikat sijaitsivat vahingon aiheuttaneen tahon välittömässä läheisyydessä. Vahinkoa aiheuttanut kaivuutyö oli suoritettu 1,4 kilometrin päässä B Ay:n toimipaikasta. Vaurioitunut sähkökaapeli oli palvellut suurta joukkoa sähkönkäyttäjiä ja vakuutuksenottajan näkökulmasta oli ollut täysin sattumanvaraista, että yksi yli kahdesta tuhannesta asiakkaasta oli B Ay. Vahingossa on ollut kyse vahingonaiheuttajan toimimismahdollisuuksiin nähden etäisistä ja arvaamattomista tappioista.
Myyntitulojen menetystä koskevassa korvausvaatimuksessa oli kyse esinevahinkoon liittyvästä varallisuusvahingosta, mutta koska esinevahinkoa ei ollut tässä tapauksessa perusteltua korvata, ei myöskään myyntitulojen menetyksen korvaamiselle ollut perusteita.
Vakuutetun kuuleminen
Vakuutuslautakunta on varannut vakuutetulle mahdollisuuden antaa lausuma asiassa. Vakuutetulla ei ollut lausuttavaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko sähkökaapelin katkeamisen aiheuttanut G Oy korvausvastuussa B Ay:lle pakasteiden sulamisesta ja myyntitappioista aiheutuneesta vahingosta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1, korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutusehtojen kohdan 3.2.16, varallisuusvahinko, mukaan vakuutuksesta ei korvata sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Asian arviointi
Vahingonkorvauslain korvattavaa vahinkoa koskevan 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että myyntiin tarkoitettujen raaka-aineiden pilaantumisessa ja myyntitulojen menetyksessä on ollut kyse muille kuin suurjännitekaapelin omistajalle aiheutuneista vahingoista, jotka välillisinä vahinkoina eivät ole korvattavia.
Oikeuskirjallisuudessa on todettu (Ståhlberg - Karhu, Suomen vahingonkorvausoikeus, 6. p., 2013, s. 320) vahingonkorvauslain lähtökohtana olleen tällaisen muulle kuin esineeseen kohdistuneen oikeuden haltijalle aiheutuneen vahingon korvaaminen vain poikkeustapauksissa.
Korkein oikeus on lausunut sähkönjakelun keskeytymistä koskeneen julkaistun ratkaisun 1994:94 perusteluissa, ettei ole perusteltua sitoa korvausoikeutta poikkeuksetta siihen sattumanvaraiseen seikkaan, oliko vahingonkärsijällä ollut sähköjohtoihin todellinen esineoikeus vai ei. Korvausvelvollisuuden laajempi syntyminen oli mahdollista lähinnä silloin, kun vahingoittuneet johdot olivat sijainniltaan ja tarkoitukseltaan liittyneet niin läheisesti sähkökatkosta kärsivään toimintaan, että johtojen käyttäminen rinnastui käyttöoikeuteen. Sähkökatkoksiin mahdollisesti liittyvien epätavallisen suurten ja arvaamattomien tappioiden vuoksi mahdolliset poikkeukset korvausvelvollisuuden syntymisessä tuli kuitenkin pitää ahtaissa rajoissa. Mainitussa ratkaisussa ei katsottu korvausvelvollisuutta syntyneen, kun sähkökatkoksen aiheuttanut vahinko oli sattunut etäällä vahingonkärsijöiden tuotantolaitosten sijaintipaikasta.
Julkaistussa ratkaisussaan 2003:124 korkein oikeus on edellä mainittujen perusteiden lisäksi vielä lausunut, että vahinkoa kärsineet olivat saaneet sähköä voimajohtolinjan kautta sähköntoimitusta koskeneen sopimuksen perusteella ja vahingot olivat johtuneet sähkön saannin häiriintymisestä eivätkä välittömästi vastaajan teosta. Vahinkoa kärsineillä ei ollut johtoihin käyttö- tai siihen rinnastettavaa oikeutta, vaan ne olivat olleet samassa asemassa kuin sähkön käyttäjät yleensä. Varsinkin tuotannollisiin tai vastaaviin tarkoituksiin sähköä käyttäviltä voitiin edellyttää sähkökatkoihin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin varautumista.
Lautakunta toteaa, että edellä mainituissa tapauksissa on ollut kyse tilanteista, joissa sähkönjakelun keskeytyminen oli aiheuttanut vahinkoja etäällä itse vahinkoa aiheuttaneen menettelyn tapahtumapaikasta. Tässäkin tapauksessa vahingon aiheuttanut kaivuutyö oli suoritettu suhteellisen kaukana, noin 1,4 kilometrin päässä, B Ay:n toimipaikasta. Suurjännitekaapelin katkeaminen oli aiheuttanut sähkökatkoksen yli 2 000 sähkönkäyttäjälle.
Asiaa harkitessaan Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät B Ay:n vahingot ole johtuneet välittömästi G Oy:n menettelystä vaan sähkön saannin häiriintymisestä. Kysymys on tilanteesta, jossa kolmannen osapuolen vahinkoa ei ole erikseen säädetty korvattavaksi. Oikeusjärjestyksemme mukaan korvauksen myöntäminen kolmannelle tulee tällaisissa tilanteissa vain poikkeuksellisesti kysymykseen. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vaurioitunut kaapeli oli palvellut ainakin kahta tuhatta asiakasta kahdella asuinalueella. B Ay:n toimipaikka sijaitsi noin 1,4 kilometrin päässä kaapelin katkeamiskohdasta. Lautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että korvausvelvollisuus ulotettaisiin tällaiseen laajaan sähkönkäyttäjätahoon. B Ay:llä ei ole ollut käyttö- tai muuta siihen rinnastuvaa oikeutta kaapeliin, vaan se on ollut samassa asemassa kuin sähkönkäyttäjät yleensä.
Mitä erityisesti tulee B Ay:n myyntitulojen menetyksestä vaatimaan korvaukseen, yhtiön lausumista ei luotettavasti ilmene, onko tältä osin ollut kysymys esinevahinkoon liittyvästä tai sellaiseen liittymättömästä taloudellisesta vahingosta. Vakuutusehtojen mukaanhan vakuutuksesta ei korvata sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sjögren