Tapahtumatiedot

Vakuutettu asianajaja A avusti B:tä lapsen huoltoa, asumista ja elatusta koskeneessa riita-asiassa. Lapsen äiti B vaati käräjäoikeudessa ensisijaisesti lapsen yksinhuoltajuutta sekä lapsen asumisen määräämistään hänen luokseen. Käräjäoikeus määräsi 18.11.2013 lapsen asumaan isänsä luona ja säilytti vanhempien yhteishuollon. Tapaamisoikeuden käräjäoikeus ratkaisi pääosin isän vaatimusten mukaisesti. A laiminlöi toimeksiantoonsa kuuluneen muutoksenhaun käräjäoikeuden päätöksestä ja käräjäoikeuden päätös sai lainvoiman.

B vaihtoi avustajaa ja laittoi uuden hakemuksen vireille käräjäoikeudessa. Asiaa varten hankittiin uutta selvitystä ja lopulta asiassa käynnistettiin asiantuntija-avusteinen sovittelumenettely, jonka lopputuloksena 7.10.2015 sovittiin lapsen vuoroasumisjärjestelystä.

B on vaatinut A:n asianajotoimistoa korvaamaan uusien asiantuntijaselvityksien kuluja 7.869,55 eurolla sekä uuden asianajajan kuluja 5.115,00 eurolla eli yhteensä 12.984,55 euroa. Korvausta tästä vahingosta haetaan A:n asianajotoimiston vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön mukaan A voi olla korvausvastuussa vain sellaisista kustannuksista, joita ei olisi aiheutunut, mikäli valituskirjelmä olisi toimitettu ajoissa. Vaikka käräjäoikeuden ratkaisuun olisi haettu muutosta, ei ole näytetty, että se olisi estänyt korvausvaatimuksessa esitettyjen selvityskustannusten syntymisen. Osa kustannuksista kohdistuu myös erinäisten laitteiden, kuten videokameran, hankintaan. Laitteiden hankinta ei ole yhteydessä A:n virheeseen eikä hänen tämän vuoksi voida katsoa olevan niistä korvausvastuussa.

Asiantuntijaselvityskulujen lisäksi B on vaatinut korvausta uuden asianajajan asianajokuluista. Kyse on ollut alkuperäisen työn uudelleen suorittamisesta, josta aiheutuneita kuluja korvata vastuuvakuutuksesta. Lisäksi asiassa on käyty sovintoneuvotteluita, jotka eivät millään tavalla ole aiheutuneet A:n laiminlyönnistä.

Asiakkaan valitus

Kysymys ei ole ollut aikaisemman työn korjaamisesta tai uudelleen suorittamisesta eikä alkuperäisen toimeksiannon täyttämisestä. Kysymys on ollut siitä, että A:n virheen johdosta asiassa on jouduttu oikeudellisesti ja tosiasiallisesti täysin uuteen prosessiin. Tästä on aiheutunut B:lle kustannuksia hakemuksen todistelua koskien. Myös hänen oikeudenkäyntikulunsa ovat lisääntyneet merkittävästi.

Uusi selvitys tuli hankkia, koska asiaa ei muuten olisi saanut vireille uudestaan. Hakemus on perustunut selvitykseen, jonka mukaan lapsi ei ole sopeutunut käräjäoikeuden ratkaisuun. Uusi selvitys vaikutti vuoroasumista koskevan sopimuksen syntymiseen.

Hakemusasian käsittely on ollut pitkä ja poikkeuksellisen laaja. Olennaista on se, että hakemusasialla ei ole ollut mitään tekemistä aikaisemman prosessin kanssa vaan kyse on ollut oikeudellisesti täysin uudesta hakemusasian käsittelystä. Hakemus on nojautunut uuteen selvitykseen asiassa. Valitus hovioikeudelle olisi mitä todennäköisimmin voinut menestyä.

Korvausvaatimus perustuu hovioikeusvaiheen ja syntyneen uuden prosessiin kustannusten erotukseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Asianajaja on vahingonkorvausvastuussa tuottamuksellisen virheensä aiheuttamasta vahingosta. Tuottamuksen lisäksi korvausvastuun syntyminen edellyttää syy-yhteyttä asianajajan virheellisen toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä. Asiamiesvastuussa se tarkoittaa, että päämiehen on näytettävä toteen vahinko ja sen syy-yhteys asianajajan virheeseen eli osoitettava todennäköiseksi, että virheetön tapahtumakulku olisi johtanut hänen tavoitteensa onnistumiseen.

Käräjäoikeus on päätöksessään 18.11.2013 katsonut olevan lapsen edun mukaista määrätä lapsi asumaan isänsä luona, koska tämä turvaa paremmin lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä myönteiset ja läheiset ihmissuhteet. Koska asia on ollut vanhempien kesken riitainen ja lapsen asuminen on oikeuden päätöksellä määrätty siirrettäväksi toiselta vanhemmalta toiselle, on oikeus katsonut aiheelliseksi määrätä, että päätös on täytäntöönpanokelpoinen vasta, kun ratkaisusta tulee lainvoimainen.

Uuden asianajajansa avustuksella B on kaksi vuotta myöhemmin 7.10.2015 päässyt lapsen isän kanssa sopimukseen lapsen huollosta ja asumisesta. Vanhempien keskinäisen sopimuksen mukaa lapsi asuu isänsä luona. Käräjäoikeuden 2013 antamaan päätökseen ei siis uudessakaan prosessissa tehty lapsen asumisen osalta muutosta. Vuoroviikkoasuminen olisi ollut mahdollinen vaihtoehto jo aiemman oikeuskäsittelyn yhteydessä, mutta tuolloin B vastusti sitä lapsen edun vastaisena. Näin ollen hovioikeus ei olisi tällaista ratkaisua lapsen vuoroviikkoasumisesta päämiehen vastustamisesta johtuen voinut edes tehdä.

Asianajajan virhe on riidaton, mutta korvausvastuun edellyttämä syy-yhteys B:n vaatimien kustannusten ja asianajajan virheen välillä jää näyttämättä. Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi todennäköistä, että hovioikeus olisi samalla näytöllä päätynyt toisenlaiseen lopputulokseen kuin käräjäoikeus. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella tarkasteltuna onkin todennäköistä, ettei päämiehen vaatimus olisi menestynyt hovioikeudessa. Korvausvastuun edellyttämä syy-yhteys on siten jäänyt näyttämättä.

Uuden asianajajan kustannuksissa on kyse osin täysin uuden toimeksiannon hoitamisesta ja osin ensimmäisen asianajajan työn tuloksen korjaamisesta tai uudelleen suorittamisesta ja alkuperäisen toimeksiantovelvoitteen täyttämisestä. Näitä kustannuksia ei korvata vastuuvakuutuksesta.

Osa vaadituista kustannuksista kohdistuu myös laitteisiin, kuten videokameraan ja muistitikkuihin, joiden hankkiminen ei myöskään ole missään yhteydessä asianajajan virheeseen.

Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta katsoo asiassa annetun korvauspäätöksen asianmukaiseksi.

Vakuutuksenottajan lausuma

A:n mukaan asiaa olisi käsitelty hovioikeudessa todennäköisesti ennen kuin vuosi olisi kulunut käräjäoikeuden ratkaisusta. Tällöin sellaista uutta näyttöä, johon käräjäoikeuden ratkaisu nyt on perustunut, ei olisi edes ollut saatavilla, eikä sitä olisi otettu vastaankaan, ellei olisi näytetty, ettei sitä olisi ollut mahdollista esittää ennen käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeudessa ei olisi ollut kysymys siitä, miten lapsi voi päätöksen täytäntöönpanon jälkeen vaan siitä, millaisia lapsen olosuhteet ja ihmissuhteet olivat ennen käräjäoikeuden ratkaisua ja miten lapsen asiat pitäisi ratkaista hänen edukseen.

Vuoroasumista tarkoittaneeseen tapaamisoikeuteen oltaisiin voitu päästä jo käräjäoikeudessa, mikäli B olisi antanut neuvotella vuoroasumisesta ja laajoista tapaamisista jo tuolloin taikka jos käräjäoikeuden ratkaistavaksi olisi jätetty vuoroasumismahdollisuus.

On erittäin epätodennäköistä, että käräjäoikeuden päätös olisi tullut hovioikeudessa muuttumaan. Nyt saavutettu lopputulos perustuu kahden vuoden kokemukseen ja uuteen näyttöön lapsesta ja oikeuden johdolla päätettyyn koeaikaan. Siinä on ollut kysymys aivan eri asiasta kuin käräjäoikeuden ratkaisun muuttamisesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asianajaja A:n laiminlyönnistä aiheutunut vahinkoa hänen päämiehelleen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän toiselle aiheuttaman taloudellisen vahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että asianajaja on laiminlyönyt toimeksiantosopimukseen perustuneen velvoitteensa hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Riita koskee sitä, onko tästä laiminlyönnistä aiheutunut vahinkoa päämiehelle.

Vahingon korvattavuuden edellytyksenä on syy-yhteys tekoon tai laiminlyöntiin. Tässä tapauksessa yksinomaan siitä seikasta, että B on aloittanut uuden prosessin, joka on päättynyt erilaiseen lapsen tapaamisoikeuteen, ei seuraa sitä, että uudesta prosessista syntyneet kustannukset olisivat seurausta A:n laiminlyönnistä. Asiassa tulee siksi tarkasteltavaksi se, olisiko samaan lopputulokseen päädytty valittamalla käräjäoikeuden päätöksestä. Uudesta selvityksestä ja asianajajan käytöstä aiheutuneet kustannukset voivat tulla korvattaviksi vain, jos näitä kuluja ei olisi syntynyt, mikäli A olisi hakenut muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun.

Lautakunta toteaa, että hovioikeudessa oikeudenkäynnin kohteena on käräjäoikeuden ratkaisu. Riita-asiassa valittaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jotta asia ylipäänsä voisi tulla hovioikeuden ratkaistavaksi. Riita-asiassa osapuolet voivat esittää uutta näyttöä hovioikeudessa vain, jos he saattavat todennäköiseksi, että näyttöä ei olisi voitu esittää käräjäoikeudessa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa tällainen näyttö tarkoittaa käytännössä käräjäoikeuden päätöksen jälkeisiä olosuhteita.

Lautakunta toteaa edelleen, että käräjäoikeuden päätös 18.11.2013 perustuu laajaan näyttöön ja se on yksityiskohtaisesti perusteltu. Käräjäoikeus on katsonut, että 3-vuotiaan lapsen edun mukaista ei ole määrätä vuoroviikkotapaamisia. Lapsen asuminen on määrätty isälle, mutta lapselle on vahvistettu laaja oikeus tavata äitiään. Valittaja ei ole tuonut esiin seikkoja, joiden perusteella hovioikeus olisi arvioinut asiaa toisin kuin käräjäoikeus. Lautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella B olisi hävinnyt asiansa myös hovioikeudessa ja hän olisi siten joutunut joka tapauksessa aloittamaan uuden prosessin tapaamisoikeuden muuttamiseksi.

Lautakunta katsoo, että A:n laiminlyönti ja B:lle uudesta prosessista syntyneet kustannukset eivät ole syy-yhteydessä toisiinsa eikä A siten ole niistä vahingonkorvausvastuussa.

Lopputulos

Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Mäenpää

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Toimi