Haku

FINE-002552

Tulosta

Asianumero: FINE-002552 (2017)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 16.08.2017

Vuotovahinko. Huoneisto oli kastunut astianpesukoneen liitosjohdon tulppauksen rikkouduttua. Oliko vahinko korvattava?

Tapahtumatiedot

Taloyhtiön kerrostaloasunnon tiskialtaan sekoittajaan kytketyssä astianpesukoneen kytkentäjohdossa ollut muovitulppa oli haljennut, ja vettä oli vuotanut astia­kaappiin. Vahinko oli havaittu 24.9.2016. Vuotovesi oli kastellut huoneiston kaapistoa sekä välipohja- ja seinärakenteita.

Huoneistoon ei ollut asennettu astianpesukonetta. Astianpesukoneen liitosjohto oli rakennusaikainen. Tiedossa ei ollut, miksi kytkentäjohdossa oli ollut paine päällä; taloyhtiö oletti tämän tapahtuneen epähuomiossa, sillä huoneiston asukas on varsin iäkäs. Putki oli varmaankin ollut ajoittain paineellinen. Ikänsä vuoksi asukas ei ollut huomannut putken paineellisuutta tai vuotamista. Taloyhtiö katsoi vahingon johtuneen kiinteän vesijohdon rikkoutumisesta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa vedoten rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata avoinna olevasta hanasta virranneen nesteen aiheuttamia vahinkoja. Sulkutulpan rikkoutuminen ei riitä täyttämään vakuutusehtojen mukaisen korvattavan tapahtuman määritelmää.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö vaatii vuotovahingon korvaamista. Korjauskustannukset olivat yhteensä 10.118,11 euroa.

Vuoto oli aiheutunut rakennusvaiheen aikana asennetun tehdasvalmisteisen astianpesukoneen liitosjohdon tulpan halkeamisesta, siis mekaanisesta rikkoutumisesta. Epäämisen syyksi esitetty tilanne, jossa hana on ollut auki, tarkoittaa tilannetta jossa on esimerkiksi nukahdettu suihkussa lattiakaivon päälle, jolloin vahinko selvästi aiheutuu asiakkaan huolimattomuudesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Ehtojen mukaan avoimena olleesta hanasta virranneen nesteen aiheuttamat vahingot korvataan vain, jos hana, sulkuventtiili tai suihkulaite oli mekaanisesti rikkoutunut. Tapauksessa vuotovahinko on aiheutunut auki jääneestä hanasta, eikä vahinko ollut seurausta hanan tai muun ehdoissa mainitun laitteen rikkoutumisesta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei korvaa asunnon rakenteiden vuotovahinkoa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa vuotovahingon korvaamisesta kiinteistövakuutuksen vuotovakuutusosan perusteella.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 3.9 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta […] tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta […]

Vakuutuksesta ei korvata […] vahinkoa, jonka on aiheuttanut avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, sulkuventtiilistä tai suihkulaitteesta virrannut neste, ellei vahinko ole seurausta hanan, sulkuventtiilin tai suihkulaitteen mekaanisesta rikkoutumisesta […]

Asian arviointi

Tapauksen vuotovahinko on syntynyt, kun astianpesukoneen liitosjohdon päässä ollut rakennusaikana asennettu muovitulppa oli rikkoutunut, ja liitoshana oli ollut auki-asennossa.

Lautakunta katsoo, että vesijohtoon kiinteästi kuuluvan osan kuten sulkutulpan rikkoutumisesta aiheutunut vuoto on tyypillisesti ehtojen kohdan 3.9 alkukappaleissa kuvattu äkillinen ja ennalta arvaamaton nestevuoto vesijohdosta tai siihen kiinteästi liitetystä laitteesta. Tässä tapauksessa on siten kyse lähtökohtaisesti korvaukseen oikeuttavasta vakuutustapahtumasta.

Tapauksessa ei ole esitetty väitteitä siitä, että kyseinen muovitulppa olisi ollut viallinen, käyttötarkoitukseensa epäsopiva tai että se olisi asennettu väärin. Asiassa ratkaisevaksi jää auki ollutta hanaa, sulkuventtiiliä ja suihkulaitetta koskevan rajoituslausekkeen tulkinta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutuksen vakioehtoihin sisältyviä rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti ja sanamuotonsa sekä yleisen kielenkäytön mukaisella tavalla. Lautakunta katsoo, että sanamuotonsa perusteella ja yleisen kielenkäytön mukaisesti arvioituna kyseinen rajoitusehto tarkoittaa tilanteita, joissa vahingon aiheuttanut neste oli virrannut johtoverkon ulkopuolelle välittömästi auki jätetystä hanasta, sulkuventtiilistä tai suihkulaitteesta. Näin on esimerkiksi tilanteissa, joissa käyttäjä oli ylitäyttänyt tiskialtaan, nukahtanut suihkuun lattiakaivon päälle tai jatkanut suihkun käyttämistä siitä huolimatta, että lattiakaivo oli padottanut. Lautakunnan näkemyksen mukaan rajoitusehtoa voisi soveltaa myös silloin, jos nyt kyseessä olevan kaltaista liitosputkea ei olisi ollut lainkaan tulpattu.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa huoneistoon ei ollut asennettu astianpesukonetta. Tämä ja myös asukkaan korkea ikä huomioon ottaen lautakunta pitää uskottavana, että liitosjohto on ollut paineellinen epähuomiossa. Vuotovahingon syntyminen on liitäntähanan auki olemisen lisäksi edellyttänyt liitäntäjohdon päässä olleen tulppauksen rikkoutumista. Lautakunta katsoo, ettei auki olevaa hanaa koskevaa rajoitusehtoa voi soveltaa tällaiseen vahinkotilanteeseen, jossa vahingon syntyminen on välttämättä edellyttänyt myös johtoverkkoon kuuluvan osan rikkoutumista.

Lopputulos

Lautakunta katsoo, että asuntoa on kohdannut vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton nestevuoto vesijohdosta, eikä auki olevaa hanaa koskevaa rajoitusehtoa voi soveltaa tässä tapauksessa. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Maso
Rantala
Sario
Vaitomaa