Haku

FINE-002445

Tulosta

Asianumero: FINE-002445 (2017)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 24.10.2017

Todennäköinen syy-yhteys lääkevahinkona korvattavan läiskäekseeman ja asiakkaalla puhjenneen yleistyneen ahdistuneisuushäiriön välillä. Tuliko ahdistuneisuushäiriö korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1971) osallistui syksystä 2012 alkaen yliopistollisen sairaalan allergiayksikössä kliiniseen lääketutkimukseen, jossa selvitettiin puiden siitepölyä sisältävän siedätyshoitotabletin annosvastetta. Tutkimuksen aikana A:lle kehittyi läiskäekseema, jonka epäiltiin liittyvän tutkimuslääkkeeseen ja josta A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta vahinkoilmoituksella 30.1.2014. Vahinko katsottiin lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaksi.

A toimitti 29.8.2016 vakuutusyhtiölle uuden korvaushakemuksen. Hakemuksen mukaan A:lla alkoi läiskäekseeman puhkeamisen jälkeen ilmetä voimakkaita ahdistuneisuusoireita, jotka ilmenivät psyykkisesti mm. jatkuvana huolestuneisuutena ja siihen liittyvinä pakonomaisina ajatuskulkuina, sosiaalisten tilanteiden pelkona ja paniikkikohtauksina, joita pahimmillaan ilmeni päivittäin. Fyysisesti ahdistuneisuus ilmeni mm. voimakkaana hikoiluna, sydänperäisinä oireina, tasapaino-ongelmina, virtsarakon ongelmina, tahattomina säpsähtelyinä, kipuina ja vapinana. Jo läiskäekseeman puhkeamisen aikoihin ilmeni myös voimakasta väsymystä ja nielemisoireita, joiden tuolloin ajateltiin liittyvän nielun turpoamiseen, mutta joiden A nyt katsoi liittyvän ahdistuneisuuteen. Oireita tutkittiin aluksi fyysisinä sairauksina, mutta nyttemmin A:lla on todettu ahdistuneisuushäiriö.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että vahingon korvattavuus lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneen oireilun välillä. Yleisen ahdistuneisuushäiriön aiheutumissyitä ei tunneta. Ahdistuneisuushäiriön puhkeamisen ja läiskäekseeman välillä oli A:n tapauksessa ajallinen yhteys, mutta ahdistuneisuushäiriön syy-yhteys lääkevahinkona korvattuun läiskäekseemaan ei kuitenkaan yhtiön näkemyksen mukaan ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksesta korvattava vahinko. Näin ollen A:n korvaushakemus ahdistuneisuushäiriön osalta hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa.

A katsoo, että syy-yhteyskysymystä tulee arvioida kokonaisuutena ottaen lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon myös muita olennaisia seikkoja. Syy-yhteyttä voi tukea mm. muiden oireita selittävien tekijöiden puuttuminen. A on hankkinut lääketieteellisen selvityksen psykiatrian dosentilta ja professorilta, joka toteaa lausunnossaan, että syy-seuraussuhde valmisteen käytön ja ahdistuneisuushäiriön puhkeamisen välillä on hyvin todennäköinen. Arvio perustuu niin kyseistä sairautta koskevaan yleiseen lääketieteelliseen arvioon kuin A:n tapauksesta tehtyihin havaintoihin. ”Erittäin todennäköinen” on suurin mahdollinen lääketieteellinen varmuus syy-yhteydestä. Tällöin muita mahdollisia syitä ei ole tai ne ovat erittäin epätodennäköisiä. A:n kohdalla ei ole löydettävissä mitään muuta todennäköistä syytä ahdistuneisuuden puhkeamiselle niinkin myöhään kuin keski-iässä. A ei ole aiemmin kärsinyt vastaavista oireista, minkä puolesta puhuu esimerkiksi kymmenien vuosien sairauslomaton työhistoria vaativissa liikkeenjohdollisissa työtehtävissä.

Lääkevahinkojen käsittely perustuu yleisesti kirjalliseen selvitykseen, jossa olennaisena osana ovat potilasasiakirjamerkinnät. Tuntuukin ihmeelliseltä, että vakuutusyhtiö on päätöksessään sivuuttanut käytännöllisesti katsoen täysin hoitavan lääkärin arvion asiasta ja perustaa päätöksensä ainoastaan sen varaan, että yleisen ahdistuneisuushäiriön aiheutumissyitä ei tunneta. Kuitenkin hoitavan lääkärin mukaan tieteellisten tutkimusten perusteella on selvää, että allergia-altistukset ja ahdistuneisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Syy-yhteyttä tukee myös allergia-altistuksen voimakkuus, joka A:n tapauksessa on ollut poikkeuksellisen suuri, kuten lääketutkimuksesta vastannut kliinisen allergologian professori 1.2.2017 päivätyssä lausunnossaan toteaa. IgE-tasot ovat A:n kohdalla jääneet seurannassa korkeiksi, vaikka ne yleensä lähtevät laskuun vuoden seurannassa. Tämä voimakkuus käy ilmi myös lähes koko kehon alueelle levinneestä vaikeahoitoisesta ihosairaudesta. A:n hoitava psykiatri puolestaan toteaa, että juuri kyseisissä IgE-tasoissa on todettu nousua myös ahdistuneisuushäiriössä.

A pitää vakuutusyhtiön päätöstä varsin kaavamaisena ja katsoo, ettei siinä ole riittävästi huomioitu hänen tapauksensa erityispiirteitä. Vakuutusyhtiön perustelu vaikuttaa sellaiselta, jonka se voisi antaa mihin tahansa ahdistuneisuushäiriötä koskevaan tapaukseen. Tällöin yksittäisen sairastuneen oikeusturva vaarantuu merkittävässä määrin. A pitää huomattavan epäoikeudenmukaisena, että yksittäinen henkilö joutuu kärsimään siitä, että ahdistuneisuushäiriöön johtavat syyt ovat monitekijäiset etenkin, kun A:n tapauksessa on löydettävissä useita syy-yhteyttä puoltavia, mutta ei muita selittäviä tekijöitä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitetyt seikat.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 15.1.2010 ̶ 1.2.2017.

Lääkärintodistuksen 3.10.2013 mukaan A on osallistunut 24.9.2012 lähtien ALK-Abellon TT-02 -koivutablettitutkimukseen. Tutkimusvalmistetta hän sai 8.10.2012 lähtien. Joulukuusta 2012 lähtien A:lla on esiintynyt ylävartalolla ja käsissä läiskäistä ihottumaa, jota on pidetty läiskäekseemaan sopivana. Ihottumaa on hoidettu Diprolen-geelillä ja Bepanthenilla sekä perusvoiteilla ilman apua. Tutkimusvalmisteen ottaminen on loppunut toukokuun lopussa 2013, mutta ihottuma on jatkunut yli kesän. Ihotautilääkäri on 25.9.2013 diagnosoinut infektioekseeman tyyppisen atooppisen iho-oireilun, jonka hoitoon on määrätty kortisonivalmiste Prednisolon ja Bemetson-emulsiovoide. Lausunnon mukaan ei voida poissulkea mahdollisuutta, että tutkimusvalmiste on laukaissut ihottuman.

Kliinisen allergologian professorin laatiman B-lausunnon 21.9.2015 mukaan A:n ihottuma on lokakuun 2013 jälkeen muuttunut krooniseksi ja oireilee jatkuvasti. Kesällä oireet lievittyvät ja syksyllä pahenevat niiden ollessa kevättalvella pahimmillaan. Vaikka oireet lievittyvät kesäaikana, ne eivät kuitenkaan poistu kokonaan. Ihottuman hoito on käsittänyt sairastumisesta lähtien käytännössä lähes päivittäin kortisonivoiteiden levittämisen koko kehon alueelle ihottumaläikkiin. Käytössä ovat olleet voimakkaat kortisonivoiteet Bemetson ja Dermovat. Hoidosta huolimatta oireita on ja käsissä on jatkuvasti pieniä haavaumia, jotka etenkin pahenemisvaiheessa ovat kivuliaita ja tuskallisia. Paikalliskortisonin lisäksi hoidossa joudutaan käyttämään tablettikortisonikuureja, joita on pyritty rajaamaan kahteen vuodessa. Näiden lisäksi on toteutettu useamman kerran vuodessa valo- tai ilmastohoitoa. A:n ihottuma on erittäin vaikeahoitoinen ja se on alusta saakka vaatinut ja vaatii edelleen jatkuvaa säännöllistä ja pysyväisluonteista hoitoa. Ylläpitohoidosta huolimatta pahenemisvaiheet uusiutuvat herkästi. Sairaus on krooninen ja ihottuma on alentanut A:n toimintakykyä niin töissä kuin vapaa-ajalla. Samoin myös kosmeettinen haitta on merkittävä ja se on estänyt esimerkiksi uimahallissa tai yleisillä uimarannoilla käynnin. Pahenemisvaiheissa A on osittain työkyvytön, mutta hän ei ole yrittäjänä voinut pitää sairauslomia.

Psykiatrian professorin laatiman B-lausunnon 17.6.2016 mukaan A:lla on kouluiästä alkaen ollut esiintymisjännittämistä esitelmöinnin yhteydessä, mutta tämä on lähinnä luonteenpiirre, eivätkä ahdistuneisuushäiriön diagnostiset kriteerit esitietojen perusteella täyty lapsuuden  ̶  aiemman aikuisuuden ajalta. Sosiaalista ahdistuneisuutta A:lla ei ole muissa yhteyksissä ollut. Lapsuudessa A:lla on ollut atopiaa ja aikuisuudessa taiveihottumaa. Vuosina 2012 ̶ 2013 toteutetun lääketutkimuksen yhteydessä puhjenneen läiskäekseeman alkamisen jälkeen on jonkin ajan kuluttua ilmaantunut voimakkaita ahdistuneisuusoireita, joihin liittyy fyysistä oireilua, sydänperäisiä oireita, tasapaino-ongelmia ja vapinaa. A:ta on tutkittu Parkinsonin taudin epäilyn vuoksi, koska hänen suvussaan esiintyy nuorena alkanutta Parkinsonin tautia. Tätä diagnoosia ei neurologisissa tutkimuksissa kuitenkaan ole tehty. A on jatkuvasti jonkin verran ahdistunut ja huolestunut terveydestään. Suurimpina ongelmina ovat paniikkikohtaukset, joita ilmaantuu yhtäkkiä; lisäksi A:lla on vaikeuksia kaupan kassalla ja ihmisjoukoissa liikkuessa. Aiemmin, ennen lääketutkimusta, ei vastaavaa oireilua ole ollut. A on yleensä ollut terve eikä hänen suvussaan ole esiintynyt ahdistuneisuushäiriötä.

A on hakeutunut lausunnon kirjoittaneen lääkärin vastaanotolle 18.12.2015 vaikeiden ahdistuneisuusoireiden vuoksi. Lääkehoitona lausuntoa kirjoitettaessa on ollut essitalopraami 20 mg, jolle on ollut kohtalainen vaste. Merkittävää jäännösoireilua on kuitenkin esiintynyt. Ahdistuskohtauksiin A on käyttänyt tarvittaessa Xanor 0,25 mg x 1 ̶ 3/vrk. Vointi on ollut parempi; psykofyysisiä oireita ja säpsähtelyä on ollut vähemmän ja ahdistuneisuuskohtauksia selvästi harvemmin. Haittaavia oireita on kuitenkin ollut siinä määrin jäljellä, että A:n lääkeannosta on päädytty nostamaan. Vastaanotolla 17.6.2016 on ollut havaittavissa jännittyneisyyttä. Sosiaalisissa tilanteissa A on kuvannut ahdistuneisuutta ja ajoittain paniikkikohtauksia. Ennen lääkehoitoa paniikkikohtauksia on ollut päivittäin, joskus useamman kerran päivässä. Lausuntoa kirjoitettaessa vallitsevana oireena on ollut jatkuva ahdistuneisuuden tunne, johon liittyy rintakehän tuntemuksia, hikoilua ja kokonaisvaltaista epämiellyttävyyden tunnetta. A:lla on ollut mielessä paljon erilaisia arkisia huolenaiheita, joita hän murehtii eikä pääse ajatuksista eroon. Lausunnossa todetaan, että ahdistuneisuushäiriön puhkeamisen, A:n ekseeman ja tutkitun valmisteen käytön väillä on tiivis ajallinen suhde. Kun tiedetään ahdistuneisuushäiriöiden liittyvän atooppisiin sairauksiin ja allergia-altistuksiin, syy-seuraussuhde valmisteen käytön ja ahdistuneisuushäiriön puhkeamisen välillä on hyvin todennäköinen huolimatta siitä, että tarkka mekanismi ei ole kuvattavissa. Sekä allergioissa että ahdistuneisuushäiriöissä voidaan mitata koholla olevia IgE-tasoja. Ahdistuneisuushäiriöissä tavataan immuunitoimintojen muutoksia, joihin taas hyposensibilaatioksi aiottu valmistekin vaikuttaa.

Kliinisen allergologian professorin 1.2.2017 päivätyn lausunnon mukaan A on saanut lääkeainetutkimukseen liittyen 8.10.2012 lähtien tutkimusvalmistetta, joka sisälsi 1 DU eli yhden tutkimusyksikön allergeenivalmistetta. Annos oli toiseksi pienin tutkimuksessa; suurin annos oli 12 DU. Tutkimuksen yhteydessä tutkittiin koivulle spesifiset IgE- ja IgG4-vasta-aineet viidesti: ennen tutkimusvalmisteen annostelua, ennen siitepölykauden alkua, puiden siitepölykauden alettua, koivun siitepölykauden alettua ja siitepölykauden jälkeen. IgE-vasta-aineet ovat haitallisia allergiaoireita aiheuttavia. Ig-G4-vasta-aineet ovat suojaavia vasta-aineita, jotka liittyvät allergiaoireiden rauhoittumiseen. Siedätyshoidon yhteydessä yleensä nähdään hoidon aloituksen jälkeen lievä tai kohtalainen IgE-tason nousu, joka noin vuoden seurannan aikana laskee lähtötasojen alapuolelle. IgG4-vasta-aineissa nähdään yleensä hyvin voimakas nousu, joka vuoden seurannassa laskee, mutta jää selvästi lähtötason yläpuolelle. A:n tapauksessa IgE-vasta-ainetasoissa nähtiin tutkimusvalmisteen käytön jälkeen voimakas nousu, joka ei laskenut vuoden seurannassa. Suojaavissa IgG4-vasta-aineissa ei käytännössä nähty nousua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla diagnosoitu yleistynyt ahdistuneisuushäiriö korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lle on vuosina 2012 ̶ 2013 toteutetun lääketutkimuksen seurauksena aiheutunut krooninen, pysyväisluonteinen läiskäekseema. Riitaa on siitä, onko A:lla diagnosoitu yleistynyt ahdistuneisuushäiriö todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Vakuutuslautakunnan käytössä olevien lääketieteellisten selvitysten mukaan oireet ovat alkaneet jonkin ajan kuluttua läiskäekseeman puhkeamisesta. Psykiatrin vastaanotolle A on hakeutunut oireiden vuoksi 18.12.2015.

Vakuutuslautakunta toteaa, että ahdistuneisuushäiriön syntymekanismi ei ole tunnettu. Esimerkiksi persoonallisuuspiirteet tai stressaavat ja traumaattiset elämäntapahtumat voivat lisätä oireiden voimakkuutta tai lisätä alttiutta yleistyneeseen ahdistuneisuuteen. Ottaen huomioon tämän sekä sen, että A:n kohdalla ajallinen yhteys lääketutkimuksen toteuttamisen ja ahdistuneisuusoireiden johdosta tapahtuneen hoitoon hakeutumisen välillä on heikko, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei syy-yhteys lääkityksen tai sen seurauksena puhjenneen läiskäekseeman ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön välillä ole todennäköinen. Vakuutuslautakunta pitää tällä perusteella vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia