Tapahtumatiedot
Asiakkaiden omakotitalo vaurioitui perustuksia lukuun ottamatta kauttaaltaan 27.5.2016 tapahtuneessa tulipalossa. Kyse oli valmiiseen, A-merkkiseen talopakettiin perustuvasta rakennuksesta, jonka käyttöönottokatselmus oli tehty vuoden 2009 helmikuussa.
Vakuutusyhtiö hankki rakennuksen uudishinnasta laskelman K Oy:ltä. Laskelmassa (18.8.2016) talon uudishinnaksi oli arvioitu 155.354 euroa. Asiakkaat tekivät talopaketin valmistajan kustannuslaskentaohjelman avulla oman laskelmansa siitä, mitä tuolloin tarjolla olevan lähinnä aiempaa vastaavan talopaketin uudisrakentaminen maksaisi, ja saivat rakentamiskustannuksiksi ilman pohjatöitä ja palovahingon korjaustöitä hieman alle 280.000 euroa.
Asiakkaat ja K Oy kävivät kirjeenvaihtoa uudishintalaskelman perusteista. K oy otti 16.9.2016 yhteyttä asiakkaisiin ja totesi, että 18.8.2016 päivätyssä uudishintalaskelmassa olleen virheen johdosta osa alakerran huoneista oli jäänyt puuttumaan laskelmasta. Virheen korjaamisen jälkeen uudishinnaksi muodostui 212.496 euroa.
Asiakkaat saivat 17.10.2017 uuden A-talopakettiin perustuvan talon rakentamista koskevan kokonaisurakkatarjouksen S Oy:ltä. Tarjouksen loppusumma oli aluksi 285.000 euroa. Lopullinen pohjakuvien ja asiakkaiden suunnitelmien mukaisen kokonaisurakan hinta oli 289.000 euroa.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 25.10.2016 korvauspäätöksen, jonka mukaisesti palaneesta asuinrakennuksesta maksetaan päivänarvon (nykyhinta) mukaisena korvauksena 197.621 euroa. Päätös perustuu kotivakuutusehtoihin, saatuihin lisäselvityksiin ja K Oy:n laskelmaan.
Asiakkaat selvittivät vakuutusyhtiön pyynnöstä saamaansa urakkatarjouksen pakottavista viranomaismääräyksestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Koska osapuolten välillä oli erimielisyyttä vakuutusyhtiön vakiosopimusehtojen tulkinnasta näiden lisäkustannusten laskentatavan osalta, asiakkaat ja yhtiö pyysivät FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalta sovintoehdotusta siitä, mikä on vakuutusehtojen perusteella oikea laskentatapa. FINE antoi asiassa ehtojen mukaista laskentatapaa koskevan sovintoehdotuksen 17.11.2016, ja kehotti vakuutusyhtiötä antamaan asiassa valituskelpoisen korvauspäätöksen.
Vakuutusyhtiö ilmoitti tämän jälkeen selvittävänsä tuhoutuneen rakennuksen uudisrakentamiskustannukset ilman pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvien lisäkustannusten ja tasonparannusten osuutta. Asiakkaat toimittivat vakuutusyhtiölle tältä osin lisäselvityksenä muun muassa tarkennetun urakkatarjouksen S Oy:ltä ja A-talopaketin toimittajan selvityksiä viranomaismääräyksistä aiheutuvista lisäkustannuksista. Vakuutusyhtiön hyväksyttyä valitun urakoitsijan rakennustyö aloitettiin.
Vakuutusyhtiö totesi sähköpostiviestissään 1.3.2017, että se korvaa tuhoutuneen rakennuksen uudishinnan ja tämän lisäksi enintään 10 %:n uudishinnasta muuttuneiden viranomaismääräyksien johdosta. Uudishinnan laskemisessa vakuutusyhtiö on käyttänyt apunaan K Oy:tä, joka on laskenut, mitä tilavuudeltaan, rakenteeltaan, rakennustavaltaan ja talotekniikaltaan täysin samanlaisen rakennuksen rakentaminen tuhoutuneen tilalle maksaa. K Oy on saanut uudishinnaksi 212.496 euroa. Vakuutusyhtiö on lisännyt tähän säästyneiden rakenteiden pesun, kapselointimaalauksen sekä puuvajan ja kesäkeittiön korjaukset. Näin ollen tuhoutuneen rakennuksen uudishinnaksi muodostuu 220.000 euroa. Pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuneita lisäkustannuksia ei ole selvitetty, mutta niitä korvataan enintään 10 % uudishinnasta, siis korkeintaan 22.000 euroa. Asumisen keskeytymisestä aiheutuvia kustannuksia korvataan enintään 15.6.2017 asti.
Asiakkaan valitus
Asiakkaat ovat tyytymättömiä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. He vaativat, että vakuutusyhtiö korvaa asiakkaiden laatiman laskelman mukaisen korvaussumman 283.580 euroa ja 3.000 euron korvauksen puuvajasta, kasvillisuudesta ja piha-alueiden hakkeista. Lisäksi asiakkaat vaativat korvausta seuraavista rakennusurakkaan kuulumattomista eristä: rakennusvalvontamaksu (847 euroa), LVIS-suunnitelmat (850 euroa), sähkösuunnitelmat (930 euroa), rakennepiirustukset (4.289,78 euroa) ja lupapiirustusten tulostus (109,12 euroa), yhteensä 7025,90 euroa. Asiakkaiden kokonaisvaatimus on näin ollen 293.605,90 euroa. Korvaus tulee maksaa ilman aiheetonta viivästystä, koska vakuutusyhtiö on saanut ehtojensa mukaiset selvitykset rakennuksen korjaus- ja rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta.
Asiakkaat vaativat, että vakuutusyhtiö korvaa sijaisasumisen kustannukset 31.8.2017 asti, koska uuden talon rakentamisen aloitus viivästyi vakuutusyhtiön menettelyn takia. Sijaisasuminen on venynyt kohtuuttoman pitkäaikaiseksi alun perin luvattuun nähden (maksimissaan 1 vuosi). Rakentamista ei päästy useista pyynnöistä ja kyselyistä huolimatta aloittamaan ajoissa vakuutusyhtiön viivyttelyiden ja ristiriitaisten sekä virheellisten tietojen antamisen vuoksi. K Oy:n aluksi virheellisen laskelman vuoksi asiaa selviteltiin kuukausia. Asiakkaiden mielestä olisi kohtuullista, että vakuutusyhtiö korvaisi heidän asumiskustannuksensa siihen saakka, kunnes he pääsevät muuttamaan takaisin kotiin.
Asiakkaat ovat hankkineet rakennuttajan ja A-talojen valmistajan laskelmia ja selvityksiä muuttuneiden viranomaismääräysten aiheuttamista lisäkustannuksista. Näitä ovat:
1. Hirsiseinien ja yläpohjan eristys asennustöineen 17.000 €
2. Lämmitysjärjestelmä noin 6.500 €
3. Ilmastointi noin 5.500 €
Lisäkustannukset yhteensä 29.000 €
Asiakkaiden laskelma vakuutusyhtiön korvausvastuusta:
Kokonaisurakka 289.000 €
Omat muutostyöt (sauna, anturat) - 2.200 €
Lisäkustannukset - 29.000 €
Laskennallinen uudishinta 257.800 €
10 % lisäkustannusosuus 25.780 €
Vakuutusyhtiön korvausvastuu 283.580 €
Lisäksi korvaamatta on asiakkaiden mukaan vielä puuvaja 4 m2, kasvillisuus ja piha-alueen puuhakkeet, yhteensä 3000 euroa sekä rakennusurakkaan kuulumattomia eriä 7025,90 euroa. Asiakkaan kokonaiskorvausvaatimus on 293.605,90 euroa.
Kokonaisurakan loppusummasta 2200 euron osuus on asiakkaiden mukaan heidän omista muutoksistaan johtuvia ylimääräisiä kustannuksia (lisäanturat porrasaukon pieliseinille 600 €, saunan lasiseinä ja kuituvalaistus yhteensä 1600 €). Nämä kustannukset asiakkaat ovat sitoutuneet maksamaan itse.
Vakuutusehtojen mukaan viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia korvataan enintään 10 % korvattavien korjauskustannusten määrästä. FINEn asiassa antaman sovintoehdotuksen mukaan vakuutusehtojen kohtia 6.6 ja 6.7 on luettava yhdessä siten, että korvausta laskettaessa kohdan 6.6 mukainen 10 %:n lisäkustannusosuus korottaa vanhan rakennuksen ehtojen kohdan 6.7 perusteella laskettua uudishintaa. Tällöin siis 10 %:n lisäkustannusosuus lasketaan tuhoutunutta rakennusta vastaavan rakennuksen laskennallisesta uudishinnasta, ei uuden rakennuksen toteutuneista rakentamiskustannuksista.
Pakottavien viranomaismääräysten aiheuttamien muutosten osalta asiakkaat toteavat, että taloa ei olisi pystynyt enää rakentamaan alkuperäisillä rakenneratkaisuilla, koska hirsitaloja koskevat viranomaisten antamat energiamääräykset ovat tiukentuneet. Tuhoutuneessa talossa käytetyille rakenteille ei olisi saatu rakennuslupaa. Lämmityksen ja ilmanvaihdon muutokset ovat kaikilta osin viranomaisten pakottavista määräyksistä johtuvia. Myös hirsimuutosten tarve on seurausta viranomaisten pakottavista määräyksistä. Lisäkustannukset on eritelty ja perusteltu asiakkaiden laskelmassa. Asiakkaat itse eivät ehdottaneet hirsien, ilmastoinnin, tai lämmityksen muutoksia, vaan he olisivat olleet täysin tyytyväisiä aiempiin ratkaisuihin, jotka palossa tuhoutunutta taloa rakennettaessa oli valittu.
Asiakkaat katsovat, että he ovat osoittaneet uudishinnan ja siitä laskettujen lisäkustannusten todellisen määrän laatimallaan laskelmalla, joka perustuu urakoitsijan antamaan kokonaistarjoukseen sekä urakoitsijan ja A-talopaketin toimittajan antamiin selvityksiin lisäkustannuksista. Vakuutusyhtiö on myös hyväksynyt S Oy:n antaman urakkatarjouksen ja antanut rakennustyölle aloitusluvan, eikä ole vaatinut kilpailevia tarjouksia muilta urakoitsijoilta.
Asiakkaiden mielestä K Oy:n laskelmalla ei ole asiassa merkitystä, koska laskelma ei perustu minkään urakoitsijan tarjoukseen. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole vaatinut laskelman perusteella kilpailevia tarjouksia. Laskelman laatimiseen liittyvä prosessi virheineen antaa aihetta kyseenalaistaa laskelman luotettavuuden ja sen puolueettomuuden. Myös urakoitsija on ihmetellyt laskelman todella alhaisia neliöhintoja, vaikka kyseessä on "avaimet käteen" –tyyppinen rakennuttaminen.
Asiakkaiden mukaan taloon valitut järjestelmät ja materiaalit ovat niin rakennuttajan kuin talomyyjänkin mukaan edullisimmat toteuttamiskelpoiset ratkaisut, jotka täyttävät viranomaisten pakottavat määräykset.
Vakuutusyhtiön antamassa vastineessa mainittujen muutos- ja tasonparannustöiden osalta asiakkaat toteavat, että korjaustapaselosteen mukaisesti perusanturan alapuolella olevia salaojia, jotka eivät ole vakuutuksen kohteena, ei ole tarkoitus uusia. Korjaustyöhön kuuluu salaojaputkien ja routaeristyksen uusiminen etupihan puolella (ns. matalaperustuksen kohdalla).
Vakuutusyhtiö on pitänyt pohjaviemärien asentamista kellarikerroksen muutetun huonejärjestyksen myötä asiakkaista johtuvana lisäkustannuksena. Asiakkaiden mielestä työ olisi jouduttu tekemään ilman muutoksiakin. Lisäksi huonemuutosten takia lattiaa jouduttiin tosiasiassa avaamaan puolta lyhyemmältä matkalta, viemäröinnin roilotusmatka on lyhentynyt ja pohjakerroksessa aiemmin ollut iso ikkuna ja tuuletusikkuna on korvattu saunan pienellä ikkunalla. Asiakkaat kiistävät, että huonejärjestelymuutoksista aiheutuisi lisäkustannuksia pohjaviemärien asentamisessa. Huonejärjestyksen muutokset eivät vaikuta kokonaisurakan hintaa kohottavasti.
Portaiden siirtoon liittyvästä anturoiden valamisesta aiheutuvat kulut asiakkaat ovat sitoutuneet maksamaan itse. Asiakkaiden mielestä alakerran vanha lattia olisi pitänyt avata joka tapauksessa, ja vanhaa lattialämmitystä ei olisi enää voinut käyttää. Myöskään vanhojen viemäriputkien kuntoa ei kukaan varmistanut pyynnöstä huolimatta, joten edullisempi vaihtoehto oli tehdä uusi lattia vanhan päälle. Tästä asiasta päätettiin yhteiskokouksessa rakennuspaikalla 20.9.2016, jolloin myös vakuutusyhtiön edustajat olivat paikalla.
Asiakkaat purkivat takan ja hormin itse sekä poistivat vanhat laatat alakerran harkkoseinistä sekä lattiasta, joten tästä ei aiheutunut kuluja. Asiakkaat ovat alusta pitäen kyseenalaistaneet vanhan takan ja hormin käytön. Näiden toimivuutta ja vaurioitumattomuutta ei ole mahdollista varmistaa tai myöskään poistaa niistä palosta jäänyttä hajua. Lisäksi takka ja hormi jäivät kuukausiksi sään armoille vakuutusyhtiön menettelyn takia. Asiakkaat ovat nyt hyväksyneet palossa vaurioitunutta olennaisesti edullisemman takan. Myös vakuutusyhtiön edustaja on hyväksynyt takan hankinnan yhteiskokouksessa 20.9.2016.
Välipohjan materiaaliksi valittiin ontelolaatat 20.9.2016 pidetyssä kokouksessa A-talotoimittajan, rakentajan ja vakuutusyhtiön konsultin toimesta. Rakentajan mukaan hintaeroa ei näin synny vanhaan puuvälipohjaan nähden.
Asiakkaat toteavat vielä, että vakuutusyhtiö ei missään vaiheessa ole kertonut heille seinärakenteiden rakennusvaihtoehtoja koskevista keskusteluistaan asiaa arvioineen T.T:n kanssa. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään pyytänyt, että asiakkaat hankkisivat lisäselvityksiä siitä, voidaanko talo rakentaa 95 mm hirrellä, eristevahvuuksia lisäämällä, suoralla sähkölämmityksellä ja ilmalämpöpumppuja lisäämällä. Vakuutusyhtiön toimesta ei ole asiakkaiden tietojen mukaan tehty tältä osin varsinaisia selvityksiä, eikä T.T:n viestistä asiakkaiden mielestä edes saa sellaista kuvaa, että vakuutusyhtiön esittämä rakentamisvaihtoehto olisi hyväksytty rakennusvalvonnassa. Vakuutusyhtiö on pyytänyt itse energiaselvityksen K:lta (sähköpostikeskustelu 1.11.2016) ja pyytänyt selvitystä siihen, miksei ohuemmilla hirsillä voida enää nykyisin rakentaa. Vastauksen saatuaan he ovat kuitanneet selvityksen riittäväksi.
Asiakkaiden mukaan vakuutusyhtiö pyysi heitä hankkimaan tarjouksen vastaavasta talosta. Asiakkaat pyysivät tarjouksen A-talopakettiyhtiön edustajalta, koska tuhoutunutta vastaava talo oli edelleen mallistossa. Asiakkailta ei pyydetty lisätarjousten tai lisäselvityksien hankkimista jälleenrakentamisesta, vaikka asiakkaat tiedustelivat tästä vakuutusyhtiöltä useasti.
Vakuutusehdoissa on määräykset rakennuksen uudishinnan määrittämisestä. Asiakkaat huomauttavat, että vakuutusehdoissa ei lainkaan mainita, että laskenta tapahtuisi ns. Haahtelan indeksin mukaan. Sen sijaan vakuutusehtojen mukaan uudishinnalla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai ominaisuuksiltaan vastaavan omaisuuden hankintakustannusta.
Vakuutusyhtiön vetoaman vakuutussopimuslain 57 §:n mukaisen rikastumiskiellon osalta asiakkaat toteavat, että vakuutusyhtiön laskelman mukaisella korvaussummalla (220.000 euroa) aiempaa vastaavaa rakennusta ei saa rakennettua valmiiksi. Lisärahoitusta tarvittaisiin lähes 70.000 euroa. Asiakkaiden mielestä he eivät tällöin olisi taloudellisesti samassa asemassa kuin ennen tulipaloa. He toteavat lisäksi hyväksyneensä urakkatarjoukseen neliöhinnaltaan huomattavasti edullisempia pintamateriaaleja (wc-kylpyhuoneet sekä lattiat), kuin mitä tuhoutuneessa rakennuksessa oli. Sähköistykseen on myös tehty myönnytyksiä ontelolaatoista johtuen. Takkahuoneessa oli upotetut himmentävät spottivalaisimet, joiden tilalle tulee nyt kaksi valorasiaa. Ulkovaloina oli koko ylä- ja alaterasseja reunustavat himmennettävät spottivalot, joiden tilalle tulee nyt muutama kartanovalaisin. Lisäksi asiakkaat olivat muutama vuosi sitten rakentaneet lisäkatoksen talon sivuterassin ylle, jota ei ole erikseen vaadittu korvaamaan. Yläkerran osalta vaatehuone puuttuu korvaavasta rakennuksesta kokonaan.
Asiakkaat hämmästelevät vielä sitä, että FINEltä saadun sovintoehdotuksen jälkeen vakuutusyhtiö ilmoitti, että rakentamiskustannukset olisivat noin 220. 000 euroa ja sen lisäksi yhtiö olisi valmis maksamaan 10 % viranomaismääräyksistä johtuvia kustannuksia. Kuitenkin vakuutusyhtiön vastineessa yhtiön edustaja ilmoittaa, että summaan 220.000 euroa on jo lisätty 10 % lisäkustannuksia. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole ottanut vastineessaan mitään kantaa asiakkaiden väliaikaisasumisesta aiheutuviin kuluihin. Yleisellä tasolla asiakkaat toteavat lopuksi, että vakuutusyhtiöllä ei ole minkäänlaisia laskelmia tai todisteita kantansa perusteluksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaiden vaatimukset perusteettomina. Vakuutuksen tarkoituksena on korvata rakennus, joka on tiloiltaan, pinta-alaltaan, rakenteeltaan, rakennustavaltaan ja talotekniikaltaan vastaavanlainen kuin tuhoutunut rakennus.
Asiakkaille on kerrottu, että heillä on mahdollisuus rakentaa sellainen talo kuin he itse haluavat, mutta korvauksen perusteena ei kuitenkaan ole se, minkälaisen rakennuksen he itse päättävät rakentaa, vaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vastaava talo kuin tuhoutunut oli. Mikäli tiukentuneiden rakennusmääräyksien (pakottavat viranomaismääräykset) takia rakentamisen kustannukset nousevat, vakuutusyhtiö korvaa näistä kuluista enintään 10 prosenttia vakuutusehdon 6.6 mukaan. Kyseisestä laskentatavasta FINE on antanut käsiteltävään tapaukseen ennakkoon sovintoehdotuksen 17.11.2016.
Vakuutusyhtiö on teettänyt laskelman tuhoutuneen rakennuksen rakentamiskustannuksista palamista edeltäneeseen tasoon konsulttiyritys K Oy:llä. Laskelman mukaan kun otetaan huomioon säästyneet rakenteet, vastaavan rakennuksen rakentaminen maksaa 212.496 euroa, joka on otettu korvauksen perusteeksi.
K Oy on käyttänyt laskelmassaan Finanssialan keskusliiton ohjetta rakennuksen uudishinnan määrityksessä (Haahtelan indeksi). Vakuutusyhtiö on lisännyt K Oy:n laskelmaan lisäkustannukset, jotka johtuvat puuvajan ja kesäkeittiön korjauksista. Näin lopulliseksi korjauskustannusten summaksi on saatu 220 000 euroa. Vakuutusyhtiö on lisännyt em. summaan 10 % pakottavista viranomaismääräyksistä johtuvia kustannuksia edellä mainitun FINEn sovintoehdotuksen mukaisesti. Vakuutusyhtiö ei siis ole tältä osin erikseen halunnut tai itsekään tehnyt selvityksiä siitä, mitkä todella ovat pakottavista määräyksistä johtuvia lisäkustannuksia, vaan vakuutusyhtiö on tehnyt lopullisen laskelman suoraan sovintoehdotuksen mukaisesti.
Normaalisti vastaavanlaisissa totaalivahingoissa vakuutusyhtiö pyytää asiakasta toimittamaan kolme kilpailevaa urakkatarjousta korjauskustannusten selvittämiseksi. Vakuutusyhtiön mukaan tässä tapauksessa kilpailevien tarjousten pyytämistä ei nähty tarpeelliseksi, sillä muutkaan urakkatarjoukset eivät olisi antaneet oikeaa tietoa talon jälleenrakentamisen kustannuksista, koska nyt rakennettavaan taloon tulee paljon muutoksia ja tasonparannuksia.
Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaiden saama "avaimet käteen" -tarjous pitää sisällään rakennusmääräyksistä johtuvia tasonparannustöitä sekä asiakkaan itse haluamia muutos- ja tasonparannustöitä. Vakuutusyhtiö katsoo, että kiistattomia ja riidattomia viranomaismääräyksistä johtuvia kustannuksia tulee ainoastaan koneellisen ilmanvaihdon asentamisesta. Muitakin tasonparannuksia on asiakkaan toimesta perusteltu pakottavilla viranomaismääräyksillä. Näitä toimenpiteitä ovat asiakkaan mukaan esimerkiksi tiukentuneista energiamääräyksistä johtuvat suoran sähkölämmityksen muuttaminen vesikiertoiseen lämmöntalteenottojärjestelmään (poistoilmalämpöpumppu) sekä ulkoseinärakenteen muuttaminen lamellihirsi/villarakenteesta kokonaan massiivihirsirakenteeksi.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan rakennuksen olisi voinut rakentaa vastaavaksi kuin tuhoutunut rakennus eristevahvuuksia lisäämällä ja vastaavalla suoralla sähkölämmityksellä, mikäli ilmalämpöpumppujen määrää olisi nostettu. Tätä tukee myös S:n kaupungin rakennusluvista vastaavan T.T:n sähköpostiviesti asiassa. Lisäksi on huomattava, että asiakkaan puolelta on asiasta lausuma ainoastaan A-talopakettien toimittajayhtiöltä. Se, että toimittajayhtiön yksittäiseen tuotteeseen ei voida toimittaa lisäeristystä, ei vakuutusyhtiön mielestä osoita, että lisäeristys ei olisi mahdollinen.
Vakuutusyhtiön mielestä asiakkaan korvauslaskelmassaan käyttämä 289.000 euroa on jo lähtökohtaisesti väärä loppusumma. Sen pohjana on asiakkaan S Oy:ltä saama urakkatarjous, joka ei vakuutusyhtiön mukaan voi olla korvauksen perusteena, sillä sen laskupohjana ei ole käytetty ns. Haahtelan indeksiä, jota FINEn ratkaisuissa on vakiintuneesti käytetty korvauslaskennan pohjana vastaavanlaisissa tapauksissa.
Vakuutusyhtiö on liittänyt vastaukseensa seuraavan listauksen asiakkaan tekemistä tasonparannustöistä, jotka yhtiön kannan mukaan eivät ole rakennuksen rakentamista siihen tilaan kuin se oli ennen paloa.
Rakennuksen säästyneet rakenteet
- Perustukset ja anturat
- Salaojat
- Kellarin teräsbetonilattia
- Kellarinkerroksen harkkoseinät
- Takka sekä [?] osittain tuplahormia
- Terassin pilarit
Rakennuksen tasonparannus- ja muutostyöt sekä vakuutukseen kuulumattomat työt
Alakerta
- Salaojien uusiminen (vakuutusehtojen kohta 3: vakuutuksen kohde)
- Kellarikerroksen huonejärjestyksen muutos
- Portaiden siirron aiheuttamat anturoiden teko
- Kellarin betonilaatan roilotukset viemäriputkia varten
- Kellarikerroksen viemäriputkien uusiminen
- Kellarikerroksen ikkuna-aukkojen muutokset
- Kellarikerroksen vanhan lattian päälle Finnfoam eristys
- Kellarikerroksen vanhan lattian päälle raudoitus
- Kellarikerroksen vanhan lattian päälle uusi betonivalu 90mm
- Kellarikerroksen vesikiertoisen lattialämmityksen putkisto ja asennus
- Kellarikerroksen takan ja hormin purkaminen
- Kellarikerroksen uusi takka sekä asennus
- Kellarikerroksen hormin asennus
Yläkerta
- Välipohjan ontelolaatta
- Yläkerran lattian Finnfoam -eristys
- Yläkerran lattian raudoitus
- Yläkerran lattian betoni ja valu
- Yläkerran lattian vesikiertoisen lattialämmityksen putkisto ja asennus
Koko rakennukseen vaikuttavat muutokset
- Yläkerran seinärakenteen muuttaminen täyshirsirakenteeksi
- Painovoimaisen ilmastoinnin muuttaminen koneelliseksi
• Ilmastointiurakka ja tuloilmamoduuli
- Suoran sähkölämmityksen muuttaminen varaavaksi vesikiertoiseksi lämmitysjärjestelmäksi
• Poistoilmalämpöpumppu ja asennus
• LVIS- työ
Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan saamaa kokonaisurakkatarjousta ei voida pitää korvauksen laskentakaavan perustana, koska se pitää sisällään merkittäviä muutoksia ja tasonparannuksia, ja näin ollen asiakas saisi sen mukaisesta korvauksesta perusteetonta hyötyä. Lisäksi urakkatarjousta ei ole laadittu "Haahtelan indeksin" mukaisesti. Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan ja myös vakuutussopimuslain 57 pykälästä ilmenevällä tavalla vahingolla ei saa rikastua vaan vakuutuskorvauksen yleisenä tarkoituksena on saattaa vakuutettu taloudellisesti takaisin siihen asemaan, jossa hän oli ennen vahinkoa. Näistä syistä johtuen vakuutusyhtiö pitää omaa laskentakaavaansa oikeana ja kantaansa perusteltuna.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset:
- K Oy:n tarkastusraportti 8.6.2016. Raportista ilmenee, että rakennuksen yläkerta on täysin tuhoutunut, mutta raportin mukaan alakerran harkkorakenteiset ulko- ja väliseinät ovat todennäköisesti korjausten jälkeen hyödynnettävissä. Raportissa todetaan lisäksi, että alakerran pohjapiirros on viitteellinen ja ulkomitat on mitattu. Pääpiirustukset on tilattu rakennusvalvonnasta.
- K Oy:n laskelma rakennuksen uudis- ja nykyhinnasta 18.8.2016 (loppusumma uudishinnan osalta 155.354 euroa)
- K Oy:n laskelma rakennuksen uudis- ja nykyhinnasta 16.9.2016 (loppusumma uudishinnan osalta 212.496 euroa)
- S Oy:n tarjous A-hirsitalon rakentamisesta 17.10.2016 (kokonaisurakkahinta 285.000 euroa); tarjous ei sisällä rakennuslupamaksuja, kellarikerroksen rakennekuvia, LVIS-suunnitelmia ja vanhan takan purkamista
- A-talon toimitustapaseloste (S Oy) 7.10.2016, asiakirja sisältää tiedot rakennuksessa käytettävistä rakenteista ja materiaaleista
- Rakennusinsinööritoimisto T & K Oy:n rakennustapaselostus palovaurion rakenneteknisistä korjaustöistä 3.10.2016
- S Oy:n edustaja A.A:n asiakkaille 9.3. toimittama laskelma rakennuskustannuksista (kustannusarvio ilman katetta), kokonaishinta yhteensä 284.788 euroa
- A-talon myyntipäällikön arvio 7.3.2016 kiristyneiden energiamääräysten aiheuttamista lisäkustannuksista palaneen talon tilalle toimitettavan talopaketin osalta. Toimitettua vastaava paketti olisi hirsiseinillä toimitettuna 7.500–16.000 nyt toteutunutta edullisempi. Arviossa kuvataan nykymääräysten täyttämiseksi vaadittavia eristysratkaisuja ja hirsien paksuuden vaikutusta niihin. A-talotehtaan mukaan 95 mm hirrellä tarvittaisiin noin 200 mm:n lisäeristys seiniin, mutta tällaisen rakenteen toimivuutta tehdas ei pysty takaamaan. 180 mm hirren käyttö asuintalojen seinässä vaatii yleensä esimerkiksi yläpohjan eristemäärän kasvattamista, normaalia parempia ikkunoita, lämmöntalteenottoa ilmanvaihtokoneelta yms. Tämän paksuista hirttä ei tästä syystä toimiteta A-talotehtaan toimesta asuintaloihin.
- S Oy:n A.A:n arvio viranomaismääräysten (kiristyneet energiamääräykset) aiheuttamista lisäkustannuksista sekä asiakkaiden haluamien muutostöiden aiheuttamista lisäkustannuksista 28.3.2017; asiakirjassa todetaan, että muuttuneiden viranomaismääräysten vuoksi talo joudutaan rakentamaan paksummasta hirrestä ja yläpohjan lisäeristyksellä (lisäkustannus 17.000 euroa), lämpöä talteen ottavalla lämmitysjärjestelmällä (lisäkustannus 6.500 euroa) ja koneellisella ilmanvaihtojärjestelmällä (lisäkustannus 5.500 euroa), viranomaismääräyksistä johtuvat lisäkustannukset yhteensä 29.000 euroa; asiakkaan muutostöistä johtuvat lisäkustannukset ovat 2.200 euroa
- Lukuisia vakuutusyhtiön, asiakkaiden ja edellä kuvattujen toimijoiden välisiä sähköpostiviestejä, jotka liittyvät pääosin asiakkaiden vahinkotapauksen käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin ja vakuutusyhtiön pyynnöstä sille toimitettuihin lisäselvityksiin
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, mikä on palovahingossa tuhoutunutta taloa vastaavan rakennuksen uudishankintahinta. Erimielisyyttä on tähän liittyen myös siitä, sisältyykö asiakkaiden hankkiman urakkatarjouksen kustannuksiin korvattavuuden ulkopuolelle jääviä tasonparannuksia, joiden osuus ei kuulu vakuutuksesta korvattavaksi sekä siitä, missä määrin urakkatarjoukseen sisältyy viranomaisten pakottavista määräyksistä johtuvia lisäkustannuksia, joiden osalta maksettavan korvauksen määrää on vakuutusehdoissa rajoitettu jäljempänä selostettavalla tavalla.
Sovellettavat vakuutusehdot
Vakuutusyhtiön kotivakuutusehtojen kohdan 4.7 (Asumisen keskeytysturva) mukaan vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon päivittäisessä elämässä tärkeän huonetilan, kuten esimerkiksi keittiön ja kylpyhuonetilan, asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.
[…]
Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä vuodelta.
Ehtojen kohdan 6.6 (Korvaamisen rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa
• viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia enempää kuin 10 prosenttia korvattavien korjauskustannusten määrästä
• muutos- tai tasonparannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia.
Ehtojen kohdan 6.7.1 (Rakennuksen korvaaminen, Rakennuksen hinnan arvioiminen) mukaan rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen hinnan (uudishinnan) mukaan. Uudishinta lasketaan nykyaikaisten rakenneosien ja Suomessa yleisesti saatavissa olevien rakennustarvikkeiden ja nykyaikaisten työmenetelmien mukaan.
Ehtojen kohdan 6.7.2 (Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) mukaan rakennuksen tai rakennuksen osan vahingosta maksettavan korvauksen määrä perustuu omaisuuden uudishintaan tai nykyhintaan. Vahingon määrän arvioon voi vaikuttaa myös omaisuuden jäännösarvo.
Jos rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan.
[…]
Uudishinta
Uudishinnalla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai ominaisuuksiltaan vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Uudishinnan mukaan määräytyvä korvaus edellyttää, että vahingoittunut rakennus korjataan tai sen tilalle rakennetaan samalle tontille tai tilalle uusi vastaavanlainen ja vastaavaan käyttöön tarkoitettu rakennus kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta.
Korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin maksetaan nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Korvauksena maksetaan kuitenkin enintään rakennuksen toteutuneiden rakentamiskustannusten ja maksetun nykyhintakorvauksen erotus.
Asian arviointi
Vakuutusyhtiön korvausratkaisu ja riidattomiksi katsottavat seikat
Vakuutusyhtiö on sähköpostiviestissään 1.3.2017 ilmoittanut, että se katsoo tuhoutuneen rakennuksen uudishinnaksi 220.000. Vakuutusyhtiön mukaan tästä seuraa, että pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvia kustannuksia, joiden määrää ei yhtiön mukaan ole vielä selvitetty, voidaan korvata enintään 22.000 euroa (10 % vanhan rakennuksen uudishinnasta). Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö toteaa, että se on lisännyt em. summaan 10 % pakottavista viranomaismääräyksistä johtuvia kustannuksia. Vakuutusyhtiö toteaa, että se ei ole ”tältä osin erikseen halunnut tai itsekään tehnyt selvityksiä, mitkä todella ovat pakottavista määräyksistä johtuvia lisäkustannuksia, vaan vakuutusyhtiö on tehnyt lopullisen laskelman suoraan [FINEn] sovintoehdotuksen mukaisesti.”
Vakuutuslautakunta toteaa, että sille ei ole toimitettu vakuutusyhtiön toimesta yhtiön mainitsemaa lopullista laskelmaa korvattavien lisäkustannusten määrästä. Lautakunnan käytettävissä on sähköpostiviesti 1.3.2017, jossa vakuutusyhtiö toteaa laskemaansa uudishintaan perustuen korvattavien lisäkustannusten enimmäismäärän. Vakuutuslautakunta pitää tätä sähköpostiviestiä korvauksen määrään nimenomaisesti kantaa ottavan sisältönsä perusteella vakuutusyhtiötä lähtökohtaisesti sitovana korvauspäätöksenä. Vakuutuslautakunta tulkitsee tästä syystä vakuutusyhtiön vastinetta siten, että yhtiö myöntää asiakkaiden korvausvaatimuksen rakennuksen uudishinnan osalta oikeaksi 242.000 euron määrään saakka.
Vakuutuslautakunta tulkitsee osapuolten olevan yhtä mieltä siitä, että vakuutusehtojen kohdan 6.6. mukaisesti korvattavat viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat lisäkustannukset tulee tässä tapauksessa määritellä vakuutusehtojen kohdassa 6.7.2 tarkoitetusta laskennallisesta uudishinnasta laskettavan 10 %:n osuuden perusteella, joka korottaa uudishintaa mainitun prosenttiosuuden määrällä. Lisäkustannuksia ei sen sijaan tule laskea korvattavien lisäkustannuksien määrää uuden rakennuksen toteutuneista rakennuskustannuksista.
Mikä on tuhoutuneen rakennuksen uudishinta ja pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvien lisäkustannusten määrä?
Vakuutusehtojen mukaan rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen hinnan (uudishinnan) mukaan. Uudishinta lasketaan nykyaikaisten rakenneosien ja Suomessa yleisesti saatavissa olevien rakennustarvikkeiden ja nykyaikaisten työmenetelmien mukaan (ehtokohta 6.7.1). Ehtokohdan 6.7.2 mukaan uudishinnalla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai ominaisuuksiltaan vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Rajoitusehdon 6.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata muutos- tai tasonparannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia.
Edellä selostettuja ehtokohtia on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan perusteltua tulkita siten, että vakuutusyhtiön uudishintaan perustuva korvausvastuu tarkoittaa niiden kustannuksien korvaamista, jotka aiheutuvat palovahingossa tuhoutunutta rakennusta muun muassa tiloiltaan ja varusteiltaan vastaavan uuden rakennuksen rakentamisesta. Näyttönä tällaisista rakentamiskustannuksista voi toimia urakkatarjous tuhoutunutta vastaavan rakennuksen uudelleenrakentamisesta tai tuhoutuneen rakennuksen rakentamiskustannukset osoittava, asianmukaisesti perusteltu laskelma, joka voi perustua esimerkiksi rakennuksen hinnan arviointia koskeviin vakuutusalalla yleisesti käytettyihin ohjeisiin ja niihin sisältyvään ns. Haahtelan indeksiin.
Koska tässä tapauksessa kyse on saadun selvityksen perusteella vuonna 2008 valmistuneen, valmiiseen talopakettiin perustuvan uudehkon rakennuksen uudishinnan arvioimisesta, Vakuutuslautakunta katsoo, että tuhoutunutta taloa lähinnä vastaavan talopaketin rakentamista koskevaa urakkatarjousta kustannusarvioineen voidaan pitää vahvana näyttönä uudishinnasta. Asiassa on kuitenkin arvioitava, miltä osin uusi talopaketti poikkeaa sisällöltään tuhoutuneesta rakennuksesta.
Mikäli asiakas päätyy rakentamaan rakennuksen, joka on rakenneratkaisuiltaan syystä tai toisesta tuhoutuneeseen rakennukseen nähden erilainen, kyse voi tilanteesta riippuen olla tasonparannuksesta, jonka osuus ei lainkaan kuulu vakuutuksesta korvattavaksi, tai pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvista lisäkustannuksista, joiden osalta korvattavuus on rajoitettu 10 %:n osuuteen. Vakuutuslautakunta katsoo, että kotivakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetuiksi muutos- tai tasonparannustöiksi ei voida katsoa sellaisia sinänsä muutoksen käsittäviä töitä, joista aiheutuvat kustannukset eivät ole suurempia kuin tuhoutuneessa rakennuksessa olleita ratkaisuja vastaavien rakenteiden uudelleen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat olleet. Uudishinta määräytyy lautakunnan näkemyksen mukaan sen perusteella, mikä on tuhoutuneeseen rakennukseen nähden tiloiltaan ja varusteiltaan samanlaisen tai ominaisuuksiltaan vastaavan rakennuksen hankintahinta ilman lisäkustannuksia aiheuttavien tasonparannusten tai muutostöiden osuutta sekä ilman pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia.
Miltä osin kyse on tasonparannuksista?
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaat ovat esittäneet laskelmassaan ja sitä tukevassa S.Oy:n A.A:n laatimassa arviossa omat perustelunsa sille, miksi asiakkaiden hankkiman urakkatarjouksen loppusummasta vain noin 2.200 euron osuus on muodostunut tuhoutuneeseen rakennukseen nähden tasonparannusta käsittävistä toimenpiteistä. Asiassa esitetyn aineiston perusteella vakuutusyhtiö on vasta Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan vastineessa ensimmäistä kertaa esittänyt oman listauksensa niistä toimenpiteistä, joita yhtiö pitää ”tasonparannus- ja muutostöinä sekä vakuutukseen kuulumattomina töinä”. Vakuutusyhtiö on perustellut kantaansa lämmitysratkaisujen, seinärakenteiden ja eristeiden osalta. Asiakkaat ovat vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lausumassa kiistäneet kohta kohdalta yhtiön näkemyksen salaojien uusimisen, kellarikerroksen huonejärjestyksen muutoksen, sähköistyksen, alakerran lattian avaamisen, kellarikerroksen takan ja hormin purkamisen sekä uusien asentamisen sekä välipohjan rakenteen ja yläkerran lattian osalta joko katsoen, että rakennus- ja korjaustoimenpiteistä ei aiheudu lisäkustannuksia tai vedoten siihen, että toimenpiteistä on sovittu vakuutusyhtiön kanssa.
Vakuutuslautakunta katsoo, että rakennuksen alakerran osalta suoranaisina tasonparannuksina voidaan pitää asiakkaiden myöntämällä tavalla portaiden siirrosta aiheutuvaa anturoiden rakentamisen tarvetta sekä saunan lasiseinien ja kuituvalaistuksen osuutta.
Asiakkaat ovat kertoneet purkaneensa vanhan takan ja hormin itse. He ovat todenneet lausumassaan, että vanha takka hormeineen on tullut palossa vaurioitumisen ja suojaamattomaksi jäämisen takia käyttökelvottomaksi, mitä vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole kiistänyt asiakkaiden kertomusta siitä, että alakerran lattia on ollut korjaustöiden takia avata eikä myöskään esittänyt selvitystä niiden kustannusten määrästä, joilla lattia olisi yhtiön mielestä mahdollisesti ollut alkuperäisen rakenneratkaisun puitteissa korjattavissa. Vakuutuslautakunta katsoo, että takkaan ja hormiin liittyviä kuluja ei voida näistä syistä pitää tasonparannuksesta aiheutuvina lisäkuluina.
Välipohjan osalta asiakkaat ovat vedonneet siihen, että ontelolaattojen käyttäminen välipohjarakenteessa oli hyväksytty vakuutusyhtiön edustajan toimesta. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa vakuutusyhtiön eri yhteyksissä ilmaiseen asiakkaille, että rakentamistavan valinnat eivät vaikuta vakuutusyhtiön vakuutussopimuksen ehtoihin perustuvan korvausvastuun laajuuteen. Vakuutusyhtiö on pitänyt myös yläkerran lattian betonia ja valua tasonparannuksena, mitä asiakkaat eivät ole kiistäneet. Rakennuttajan selvitystä siitä, että välipohjaratkaisuista ei olisi aiheutunut ylimääräisiä kuluja, ei ole esitetty. Välipohjan ontelolaatoista, betonista ja valusta aiheutuvat lisäkustannukset eivät lautakunnan näkemyksen mukaan kuulu tasonparannuksina rakennuksen uudishintaan. Osapuolet eivät ole esittäneet tältä osin aiheutuvista lisäkustannuksista selvitystä, joten kustannukset on arvioitava kohtuuden mukaan. S Oy:n A.A:n toimittamassa urakkaa koskevassa erittelyssä ontelolaattojen kustannukseksi on mainittu 3.052 euroa sekä betonin ja valun osuutena noin 1.200 euroa (ilman arvonlisäveron osuutta). Ottaen huomioon, että lattian uudelleenrakentamisesta olisi joka tapauksessa aiheutunut kustannuksia, Vakuutuslautakunta arvioi, että välipohjan ja yläkerran betonilattian rakentaminen alkuperäisellä tavalla olisi vähentänyt urakkatarjouksen mukaista kokonaishintaa 2.000 eurolla.
Miltä osin kyse on pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvista lisäkustannuksista?
Yläkerran ja koko rakennukseen vaikuttavien muutosten osalta asiakkaat ovat esittäneet, että muutoksissa on pääosin kyse pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvista lisäkustannuksista, jotka liittyvät tiukentuneisiin energiamääräyksiin. Lautakunta toteaa, että asiakkaiden näkemystä tukevat S Oy:n A.A:n ja A:n talojen myyntipäällikön lausunnot, joiden mukaisesti uudistuneiden määräysten vuoksi talo joudutaan aiemmasta poiketen rakentamaan paksummasta hirrestä ja yläpohjan lisäeristyksellä, lämpöä talteen ottavalla lämmitysjärjestelmällä ja koneellisella ilmanvaihtojärjestelmällä.
Vakuutusyhtiö on esittänyt, että energiamääräykset huomioon ottaenkin uudisrakentaminen olisi mahdollista toteuttaa aiemman kaltaisella hirsirakenteella ja suoralla sähkölämmityksellä, jos eristevahvuuksia olisi lisätty ja ilmalämpöpumppujen määrää nostettu. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön hankkima T.T:n lausunto tai muukaan asiassa esitetty selvitys ei kuitenkaan tue tätä johtopäätöstä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että tuhoutunutta vastaavan talon rakentaminen tiukentuneiden määräysten mukaisesti rakennusluvan saamisen mahdollistavalla tavalla edellyttää asiakkaiden esittämän urakkatarjouksen ja siihen liittyvien suunnitelmien mukaista rakentamistapaa. Arvioitavaksi jää, missä määrin nämä muutokset ovat kasvattaneet rakennuksen rakentamiskustannuksia verrattuna siihen, mitä tuhoutunutta taloa rakennustavaltaan vastaavan (ts. aiemman kaltaisella hirsirakenteella ja suoralla sähkölämmityksellä varustetun) rakennuksen jälleenrakentaminen olisi maksanut.
S Oy:n A.A:n arvio lisääntyneiden kustannusten määrästä (yhteensä 29.000 euroa) perustuu yksityiskohtaiseen selvitykseen muutostoimenpiteistä aiheutuneista lisäkustannuksista, ja se on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan asianmukainen ja uskottava.
Uudishinnan ja pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvien lisäkustannusten määrä sekä korvauksen maksaminen
Asiakkaiden esittämien urakkatarjousten ja rakennustapaselostusten, joissa on huomioitu edellä selostetulla tavalla viranomaismääräyksistä aiheutuvat lisäkustannukset, voidaan katsoa muodostavan tässä tapauksessa riittävän näytön rakennuksen vakuutusehtojen mukaisen uudishinnan määrästä. Vakuutusyhtiö ei puolestaan ole hankkinut muita tarjouksia tuhoutunutta vastaavan talon rakennusurakasta. Kokonaisuutena Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei porrasanturan valamista ja eräitä välipohjan sekä yläkerran lattian ominaisuuksia lukuun ottamatta ole osoittanut, että urakkatarjouksen mukaisissa toimenpiteissä olisi kyse tuhoutuneeseen rakennukseen nähden lisäkustannuksia aiheuttavia tasonparannuksia käsittäneistä toimenpiteistä. Tästä seuraa, että asiakkaiden laskelman mukaisesta kokonaisurakkahinnasta tulee vähentää asiakkaiden mainitsemien vähennysten erien lisäksi tasonparannuksien arvioituna osuutena vielä 2.000 euroa, jolloin laskennalliseksi uudishinnaksi saadaan 255.800 euroa. Tällöin pakottavista viranomaiskustannuksista aiheutuvien korvattavien lisäkustannusten määräksi muodostuu 25.580 euroa.
Asiakkaat ovat vaatineet, että vakuutusyhtiö maksaa uudishinnan mukaisen korvauksen ja muut korvaukset välittömästi, koska vakuutusyhtiö on saanut vakuutusehtojen mukaiset selvitykset korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 6.7.2 mukaan korvataan uudishinnan ja nykyhinnan välinen erotus, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen rakennuksen korjaus- tai rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt saaneensa riittävää selvitystä rakentamistoimenpiteiden suorittamisesta, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti määräytyvä lisäkorvaus tulee maksaa asiakkaille heidän vaatimuksensa mukaisesti välittömästi (kiinnityksenhaltijana olevan pankin suostumus huomioon ottaen).
Asumisen keskeytymisestä aiheutuneet kustannukset ja muut kulut
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään vedonnut siihen, että vakuutusehtojen mukaan korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä vuodelta. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on tältä osin vakuutusehtojen mukainen. Vaikka vakuutusyhtiön apulaisenaan käyttämän K Oy:n alkuperäisessä laskelmassa on ollut olennainen virhe ja vakuutusyhtiö ei saadun selvityksen perusteella ole vastannut asiakkaiden tiedusteluihin kohtuullisena pidettävässä ajassa, lautakunta katsoo, että vakuutusehtojen mukaista vuoden ajalta maksettavaa enimmäiskorvausta laajempi asumisen keskeytymisestä aiheutunut vahinko ei ole vakuutusyhtiön vastuulla.
Asiakkaat ovat vielä vaatineet korvausta rakennusurakkaan kuulumattomista rakennusvalvontamaksusta (847 euroa), LVIS-suunnitelmista (850 euroa), sähkösuunnitelmista (930 euroa), rakennepiirustuksista (4.289,78 euroa) ja lupapiirustusten tulostuksista (109,12 euroa), yhteensä 7.025,90 euroa. Koska vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt asiakkaiden vaatimuksia eikä niitä voida pitää selvästi perusteettomina, vakuutusyhtiön tulee korvata myös nämä kulut vakuutuksesta asiakkaiden vaatimusten mukaisesti.
Puuvajan, kasvillisuuden ja piha-alueen puuhakkeiden osalta vaaditun 3.000 euron lisäkorvauksen osalta vakuutusyhtiö on vastineensa mukaan sisällyttänyt näistä muodostuvat korjauskustannukset lopulliseksi korjauskustannusten summaksi ja uudishinnaksi katsomaansa 220.000 euroon (ilman näitä korjauskuluja rakentamiskustannuksia koskevan laskelman loppusumma oli 212.496 euroa). Vakuutuslautakunta toteaa, että puuvaja, kasvillisuus ja puuhakkeet eivät ole sisältyneet rakennuksen uudelleen rakentamista koskeviin urakkatarjouksiin. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään näiden kustannusten osalta kiistänyt asiakkaiden vaatimusta määrällisesti. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että myös tämän vaatimuksen osalta korvaus tulee maksaa asiakkaiden vaatimusten mukaisesti.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa rakennuksen uudishintaa vastaavana korvauksena 255.800 euroa, pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvista lisäkustannuksista 25.580 euroa ja muista asiakkaan vaatimista kuluista korvauksena yhteensä 10.025,90 euroa, eli yhteensä 291.405,90 euroa. Näistä korvauksista vakuutusyhtiö voi vähentää aiemmin maksamansa 197.621 euron korvauksen, jolloin maksettavaksi jää 93.784,90 euroa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Salminen
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho